• FINAL
    Indians25
    Wolverines 65
  • FINAL
    Patriots34
    Mayhem 26
  • FINAL
    Steelers34
    Butchers 17
  • FINAL
    TAFT12
    Nordmen 19
  • FINAL
    Falcons28
    Trojans 0
  • FINAL
    Bears68
    Lions 0
  • FINAL
    East City Giants37
    Crusaders 29
  • FINAL
    Royal A's0
    Bulldogs 40
  • FINAL
    Jaguaarit7
    Bouncers 26
  • FINAL
    Crocodiles21
    Roosters 88

Odotettavissa tasokas ykkösdivisioona

jefumaster 22.5.2018 21:11 42 kommenttia

Kuvat: Jari Turunen

Viikonloppuna paikalliskamppailuilla käynnistyvästä I-divisioonasta odotetaan edellisvuotta tasaisempaa. Wolverines lähtee kauteen ennakkosuosikkina, mutta uudet haastajat saattavat horjuttaa helsinkiläisten nousuhaaveita.

Kauden 2018 ykkönen oli masentavan epätasainen sarja. Sarjan loppuotteluun, Spagettimaljaan, yltäneet Steelers ja Wolverines voittivat syksyllä välierävastustajansa yhteensä lukemin 133-0 ja runkosarjan jumbo Indians jäi nollille neljästi kahdeksassa pelissään. Tämän kauden ennakkoasetelmat lupaavat tasokkaampia pelejä ja tiukempaa taistelua ratkaisupelipaikoista. Erityisesti sarjaan nousseiden Kotka Eaglesin ja United Newland Crusadersin odotetaan pelaavan tasokasta jenkkifutista heti kauden alusta lähtien.

Kevään ikävän Huskies-luopumisen vaikutukset ulottuvat I-divisioonaan asti. Vapaita pelaajia on liikkunut markkinoilla huhti-toukokuun aikana ja monet divari-joukkueet ovatkin tarttuneet viimehetken mahdollisuuksiin aktiivisesti. Eniten markkinahäiriöstä on hyötynyt East City Giants.

Gridiron ennakoi sarjan joukkueiden lähtökohtia ja menestymisen mahdollisuuksia ja asettaa joukkueet järjestykseen arvioidun menestyspotentiaalin perusteella.

1. Wolverinesilla lähes liigatason hyökkäys

Tasokkaista haastajista huolimatta Helsinki Wolverines on divisioonan voittajakandidaatti numero yksi. Pelinrakentaja Robert Johnsonin ja linjajätti Karri Kuuttilan johtama hyökkäys vaikuttaa pelottavan iskukykyiseltä ja joukkueen amerikkalaiskeskushyökkääjä Kam Harris onnistuneelta hankinnalta. Itä-Helsingistä ahmoihin siirtynyt massiivinen Tyrwone Still ja Porvoosta vastaanotettu torni Arttu Erkkilä tuovat uusia ulottuvuuksia Johnsonin heittopeliin ,jonka ykköskohteina jatkavat maajoukkuerinkiin noussut Marcus Siiskonen sekä Cedric Johnson. Harjoituspeli liigajoukkue Crocodilesia vastaan todisti, että erityisesti akseli Johnson & Johnson on huomioitava jokaisen divaripuolustuksen pelisuunnitelmissa.

Helsinkiläisten suuri kysymysmerkki on puolustuksen iskukyky. Edellisellä kaudella Wolverinesin heikoin osa-alue oli heittopuolustus, joka ei löytänyt lääkettä Steelersin vyörylle kauden otteluissa. Tälle kaudelle päävalmentajaksi värvätyn puolustusspesialisti Kari Titolan ennakoitiin houkuttelevan ahmojen rosteriin sen kaipaamia profiilipelaajia, mutta toistaiseksi siirrot ovat olleet vähissä. Roostersista kaapattu ranskalainen tukimies Quentin Coulpin sekä yhdysvaltalainen Richard Chungong tulevat olemaan tärkeässä roolissa Titolan papereissa, mutta muutoin sekä frontti, että takakenttä on miehitetty kokemattomilla pelaajille. Britti-takamies Natal Melero vahvistaa joukkuetta vasta Ruotsin kauden päätyttyä.

Wolverinesin d-rosteriin on toistaiseksi kirjattu ainoastaan kaksi viime kauden avauskokoonpanon pelaajaa. SAJL:n kausiennakossa päävalmentaja Titola ennakoi rosterin täydentyvän vielä uusilla pelaajilla kauden käynnistyessä. Tuoreena nimenä rosteriin ilmestyi maanantaina Devonte Jonesin nimi. Yhdysvaltalainen pelaaja on taustaltaan koripalloilija, mutta nopeutensa ja erinomaisen pelisilmänsä avulla tullee aloittamaan ahmojen puolustuksessa takapuolustajana. Jonesille on hyväksytty ns. EU-status, joka mahdollistaa pelaamisen divisioonassa kiintiöjenkkien rinnalla.

Rookie- ja junioripitoisen ahmapuolustuksen talviharjoittelun tuloksia pääsemme tarkastelemaan Brahen kentällä lauantaina. Harjoitusottelussaan Seinäjoella ahmapuolustus päästi taakseen 34 pistettä.

2. Kotka Eagles on täynnä kokemusta

Kymenlaakson mestaruudesta heti avausottelussaan taistelevat Kotkan pojat ovat rakentaneet pelaajavalmentaja Niclas Carpelanin johdolla uskottavan ja iskukykyisen jenkkifutisjoukkueen, joka taistelee heti kauden alusta alkaen tosissaan sarjan voitosta. Ensimmäinen tasonmittaus nähdään jo tämän viikon perjantaina klo 18.30, Kymenlaakson kuninkuusottelu käynnistyy.

Eagles on operoinut erittäin aktiivisesti siirtomarkkinoilla vahvistaen kakkosessa menestynyttä rosteriaan lukuisilla liigakokemusta omaavilla pelimiehillä. Yksi avainhankinnoista saattaa olla Roostersissa erinomaisesti pelannut sentteri Mikko Toiminen, joka liittyy Eagles rosteriin ulkomaankomennuksensa päätyttyä. Uutta juoksuvoimaa kotkille tuovat niin ikään Roostersista siirtyvä Esa Vanhoja sekä vähälle peliajalle Wolverinesissa jäänyt Ville Hämäläinen.

Kotkalaisten amerikanhankinnat vahvistavat puolustuksen linjaa (Kaleb Wezdenko, DL) sekä heittohyökkäystä (LaMiquell Roberts, WR). Carpelanille aiemmista seuroista tuttu luottopelaaja Ottopekka Leskinen vaihtaa ECG:n mustan pelipaidan kotkalaisten siniseen ja tekee joukkueen heittohyökkäyksestä entistäkin vaarallisemman. Linjoihin on hankittu lihaa Espanjasta Artur Jorge Pinheiro Triguerosin ((DL), Boro De La Hozin (DL) sekä Luis De La Herasin (OL) voimalla. Latino-miehistä viimeisimmällä on peliuraa taustalla myös tasokkaasta Meksikon liigasta.

Yksi Eaglesin keskeisistä tavoitteista on varmasti valloittaa perjantaina Kymenlaakson ykkösjoukkueen valtikka Inkkareilta. Joukkueessa pelaa monia Indians-taustaisia pelimiehiä, joiden näytönhalu on kova. Kotkalaisilla on täysin realistiset mahdollisuudet yltää heti ensiyrityksellä sarjan finaaliin saakka, vaikka aiemmin Carpelan on jo vahvistanut, että liigapaikkaan asti seuran nykyinen suunnitelma ei vielä yllä.

3. ECG:n tähtäin korkealla

Itä-Helsingin ylpeys ECG, on määrätietoisesti kehittänyt toimintaansa liiganousun edellyttämään suuntaan. Viime kaudella joukkue sijoittui kolmannelle sijalle ja tämän kauden asemat ovat vähintään samalla tasolla. Jättiläiset on pelinrakentajana ja valmentajana toimivan Jabari Harrisin ympärille rakennettu kokoonpano, joka nousee, elää ja kuolee pelinrakentajansa onnistumisten kautta. Vielä tälle kaudelle Harris ei ole onnistunut saamaan henkilökohtaiselle pelaajastatukselleen EU-leimaa, mutta tuokin tavoitteen saavuttaminen ajoittunee jo kaudelle 2019.

Jättiläisten haasteet menneellä kaudella kohdistuivat puolustuspelaamiseen. Taitavan pelinrakentajan avulla hyökkäys toimi, mutta sarjataulukossa maalisuhde oli 133 pistettä pakkasella. Uuteen kauteen lähdetään uudella miehityksellä, jossa erityisesti puolustuksen linjapelaamiseen on hankittu voimaa. Kokenut amerikkalainen, June Robinson on divaritasolla pelottavan kova linjamörssäri ja rinnalle on hankittu toinen Suomessa pitkään pelannut import, brittitaustainen James Perrineau. Hämeenlinnan jäämistöstä joukkue on onnistunut kaappaamaan puolustukseensa yli kaksimetrisen Eero Ylivarvin sekä Santeri Alajärven, joilla on vahvaa kokemusta vaikkapa Spagettimaljan voittamisesta. Viime kauden parhaista taklaajista Xavier Andre jatkaa mustapaitaisissa, mutta liigakokemusta omaavan Joonas Luokkakallion nimeä ei rosterista löydy.

ECG on harjoituskauden aikana kehittänyt pelikirjaansa pelimäisillä harjoitteilla Roostersia, Saintsia ja Butchersia vastaan. Joukkueen pitäisi olla valmis haastamaan kilpailijansa taistelussa paikasta loppuotteluun. Jättiläisten hyökkäyspelin odotetaan painottuvan heittopeleihin ja tällä saralla Roosterista siirtyneet Robin Drockila sekä Sami Nikkinen tuovat monipuolisuutta vastaanottajakaartiin.

Viime kaudella vastustajia otteillaan kohahduttanut yhdysvaltalaistakamies Eric Irvin on harjoitellun ECG:n riveissä läpi talven, mutta ei tule saamaan peliaikaa joukkueen pelaavassa miehistössä divarin USA-pelaajien kiintiön takia. Irvin toimii Harrisin apuna valmennuksessa ja on backup-mies, mikäli jompikumpi kiintiöpaikan ottavista jenkeistä ei ole pelikykyinen.

Meininkinsä puolesta vaikuttaa siltä, että perinteisen ECG:n nimi tullaan tulevaisuudessa näkemään liigajoukkueiden listalla lähivuosien aikana. Gridironin ennakoivan rankingin perusteella uudistuneen ECG:n seuraavan liigakauden vuosiluku ei kuitenkaan tule olemaan vielä 2019.

4. Sarjan mustahevonen, United Newland Crusaders

Länsi-Uudenmaan yhdistelmäjoukkuetta pidetään ensimmäiseen otteluunsa saakka ulkopaikkakuntalaisten keskuudessa mysteerinä. Tämä ei ole haitannut joukkueen rosterin rakentamista. GM Marko Vartiainen ja HC Ville Schoultz ovat saaneet työskennellä tutkan alapuolella ja onnistuneet uuden identiteetin, rosterin ja pelikirjan rakentamisessa erinomaisesti. UNC pelasi kauteen valmistavan harjoitusottelun kovavireistä Porvoo Butchersia vastaan ja hävisi koitoksen lukemin 42-7. Kun otetaan huomioon, että joukkueesta puuttui vielä lopullisessa rosterissa olevia importteja, voidaan tulosta pitää lupauksia antavana.

Kotimaisen pelinrakentajan Sebastian Berndtssonin ympärille rakennettu joukkue muodostuu viime kauden II- ja III-divarien loppuotteluun yltäneiden Hanko Sun Cityn sekä Lohja Lionsin perustan päälle. Muistutettakoon tässä vaiheessa, että Sun City hävisi kauden 2017 Rautamaljassa paljon hehkutetulle Kotkalle ainoastaan 33-21. Joukkue on värvännyt amerikkalaisvahvistuksekseen Huskiesin liigajoukkueeseen aiemmin signatun Ryan Tuiasoan ja puolustuksensa ankkuriksi maajoukkuepuolustaja Richard Heleniuksen. Heleniuksen rinnalle puolustuslinjaa vahvistamaan on värvätty lisäksi liigassa aiemmin pelannut Henri Juote.

Kausi 2018 tulee nostamaan divarin parrasvaloihin monta uutta tähtipelaajaa, joiden nimet ovat toistaiseksi vieraita alasarjoja vähemmän seuranneille jenkkifutiksen ystäville. En ole itse nähnyt viime vuosina yhtään Lionsin tai Sun Cityn peliä, joten ainakin allekirjoittaneelle joukkueen nimilistan laatu säilyy mysteerinä kauden avaukseen saakka. Olen henkisesti valmistautunut positiiviseen yllätykseen. Crusadersin laajaa runkoa tullaan vielä ennen kauden alkua vahvistamaan muutamalla europelaajalla, jotka todennäköisesti värvätään puolustuksen tehtäviin.

United Newland Crusaders käynnistää ristiretkensä uudella sarjatasolla viikkoa muita joukkueita myöhemmin kohtaamalla Kouvola Indiansin Kuusankoskella kolmas kesäkuuta. Valmennus pääsee perehtymään avausvastustajansa pelikirjaan ennakkoon ja ajamaan vielä nimeämättömiä uusia importteja joukkueen systeemiin. Tynkädivarissa playoff-paikan saavuttaa, kun onnistuu jättämään yhden joukkueen taakseen sarjan taulukossa. Kesäkuun alussa on Crusadersin ”win-the-right-games” -päivä. Veikkaan uusmaalaisten yltävän heti ensi yrittämällä mukaan sarjan playoff-peleihin, mutta ei aivan vielä loppuotteluun.

5. Katkaiseeko Kouvola Indians tappioputkensa?

Kouvolalaisia jenkkifutisvaikuttajia ei voi ainakaan syyttää optimismin puutteesta. Indians on kontannut sarja pohjilla jo useamman kauden ajan ja 2017 pelien piste-ero oli pakkasen puolella 322 pistettä. Tämä merkitsee sitä, että keskimäärin takkiin tuli jokaisessa ottelussa yli 40 pisteen erolla. Uuteen kauteen lähdetään kuitenkin uudella optimismilla.

Indiansin päävalmentajana toimii 2018 pelinrakentajan paikalta yhdysvaltalainen Philip Garcia. Garcia saapui vahvistamaan joukkueen hyökkäystä murheellisen 2017 kauden lopulla ja on siitä lähtien ohjannut inkkarien harjoittelua läpi talvikauden. Koska pelaajavirta käy edelleen kotimaisten pelaajien osalta Kouvolasta poispäin, on rosteria lähdetty laajentamaan kansainvälisillä pelaajilla. Kirpaisevin menetys lienee Kuopio Steelersiin liigapelejä pelaamaan siirtynyt kahden pelisuunnan ihme Ville Lindsten.

Joukkueen rosteriin kirjatut tuontipelaajat edustavat neljää eri kansallisuutta. Jonathan Magee (OL/DL), Granit Uka (WR/QB), Christopher Winrow (WR/DB), Peter Loughran (TE/DL) ja Levi Brock (OL) tarjoilevat suomalaisille kentille brittiläistä jenkkifutisosaamista. Laitahyökkääjä Haakon Rönning tulee Norjasta ja linjapuolustaja David Jozsa Unkarista. Yhdysvaltalaispelaajia saa divisioonassa olla rosterissa kaksi, mutta toistaiseksi amerikkalaisen puolustajan paikka on joukkueessa avoimena. Myös Indians-valmennuksessa nähdään tällä kaudella amerikkalaiskaksikko. Puolustuksen koordinoinnista vastaa yhdysvaltalainen Devo’n Davis-Baker.

Neljä uutta linjapelaajaa tulee tasaamaan aiemmilta kausilta Indiansin linjamiehille kasautunutta kahden suunnan kuormaa, mutta edelleen Indians-joukkueen runko on ohut. Kotimaisista pelaajista esille tulevat nousemaan takapuolustajat Henri Kauhanen ja Eero Vaija. Lajia seuraavien keskeinen jännityksen aihe Indiansin osalta on se, katkaiseeko joukkue jo yli kahden kauden mittaiseksi venyneen voitottoman taaperruksensa. Indians on voittanut edellisen kerran sarjapelissä 8. elokuuta 2015. Tämän kauden sarjaohjelma on tehty Inkkareille lempeimmäksi mahdolliseksi joukkueen kohdatessa kahdessa ensimmäisessä pelissään sarjanousijat kotonaan Kuusankoskella. Nousijajoukkueet Eagles ja Crusaders saattavat tosin olla eri mieltä asetelman lempeydestä. Toukokuun rankingissa Indiansille povataan lohduttomasti sarjan jumbon paikkaa.

Miksi I-divisioonaan ei ole tunkua?

I-divisioonassa käynnistetään nyt jo kolmas kausi viiden joukkueen tynkäohjelmalla. Sarjasta on tullut kalliina pidetty astinlauta Vaahteraliigaan, eikä sarjan joukkuemäärän kasvattaminen ole kovin todennäköistä ilman radikaaleja muutoksia säännöissä, kriteereissä ja näistä johdetuissa kustannustasoissa. Se, että myös II-divarissa joukkuemäärä on kutistunut viiteen, laittaa pakosta pohtimaan nykyisen sarjajärjestelmän mielekkyyttä. Kun kolmen ylimmän sarjatason yhteenlaskettu joukkuemäärä on 16, ei kaikki taida olla kohdallaan. Huolimatta sarjan vetovoiman puutteesta, kausi 2018 tulee tarjoamaan aiempaa tasokkaampia ja tasaisempia taisteluja joita kannattaa tulla katsomaan divaripaikkakunnille läpi helteisen kesän.

jefumaster

Yli kolmekymmentä vuotta suomalaisen jenkkifutiksen äärellä, sisällä ja ulkona, sisäpiirissä ja oppositiossa, kentällä, laidalla ja raitapaidassa. Tuolla perspektiivillä tarkastelen kotimaisen jenkkifutiksen ilmiöitä.

Muita kirjoituksia samalta kirjoittajalta:

Kommentoi

  • En ymmärrä miten kotka on rankattu ecgn yläpuolelle, tänä vuonna vaikuttaa että hyökkäys ei välttämättä ole pelkkä jabari kun on ihan koordinaattorikin hankittu. Puolustus myös vahvistunut reippaasti etenkin huskie fiaskon jälkeen, d linja ja boksi vaikuttaa mielestäni ihan liigatasoiselta

  • Tuo rankkaus saattaa johtua siitä, että Kotkalla on kasassa parempi joukkue. Jos katsoo liian läheltä ei sitä välttämättä huomaa.

  • Wolvot voittaa kaikki pelit yli 50 pisteellä!

  • Kotkalla huonoin pelinrakentaja, homma tulee kaatumaan heidän osaltaan siihen, voittavat Kouvolan, mutta muita vastaan rei mitään mahdollisuutta.
    ,finaali tulee olemaan Wol vs ECG,
    3. Unc
    4.. kotka
    5. Kouvola

  • Nesi on divarin QB-rankingin sijalla 3.

    1. Rojo
    2. Jabari
    3. Nesi
    4. Garcia
    5. Berndtsson

  • Oletko tosissasi että rankasit Berndtssonin tuonne viimeiseksi. Pelinrakentajan, joka johti viime kaudella Butchersin voittoon Vaahteraliigassa Boom-importtiarmeijaa vastaan Hämeenlinnassa pelatussa matsissa?

  • Olen ihan tosissani. Kun se edessä oleva sentterin perse muuttuu joksikin muuksi kuin Tennbergin, näyttää maailma toisenlaiselta. Sitä paitsi nuo edellä olevat pelinrakentajat ovat kaikki taitotasoltaan parempia. Kolme amerikkalaista ja Nesi. Kenet itse laittaisit Berndtssonin taakse tuolla listalla kun mietit asiaa objektiivisesti ilman tunnelatausta.

    ps. tämän tarkoitus ei ole dissata Berndssonia joka on maajoukkuenäkökulmasta SUomen QB-rankingissa jossain 2-4 välillä. (Nesi ei ole tuossa mukana koska ei ole mj:n käytettävissä)

  • Johan vitsin murjaisit Nesi ei ole käyettävissä MJ:hin. Mitä ne tekisi n 50 v QB:lla?

  • Maaottelu ei ole maaottelu ilman Nesiä.

  • Pelinrakentajien rankkaus ei mitenkään anna oikeaa kuvaa, oli järjestys sitten mitä tahansa. Rojo on murskaavan hyvä etenkin, jos on kaiken lisäksi taas treenannut.

    Nesi on aina ollut Suomen aliarvostetuin QB, vaikka kaikki statsit terveenä ovat uskomattoman kovat. Esimerkiksi Hämeenlinnassa tuotti systemaattisesti parempia lukemia kuin silloisen divarin jenkit. On myös fyysinen pelaaja ja pystyy ottamaan viimeiset jaardit tai jopa blokkaamaan tietä, mutta nopeus on tietenkin hidastunut vuosien saatossa. Nesissä on paljon samaa kuin Rojossa. Pelissä Nesiä katsomosta seuranneena vakuutuin myös hänen johtajuudestaan.

    Jabari erottui viime kauden ECG:ssä supersankarina, mutta miten hyvä on perinteisemmässä QB:n roolissa, jää nähtäväksi. Varmasti hyvä.

    Berndtson kehittyy vuosi vuodelta ja pelikokemusta on Vaahterasta niin Turussa kuin Porvoossakin. Onnistuessaan voi olla todella hyvä, mutta varsinainen läpimurto puuttuu. Taatusti taso riittää divariin, mutta menestys on paljon kiinni myös rissujen tasosta.

    Garciasta en tiedä mitään.

    Ehkä tämä olisi oma rankkausjärjestykseni, jos sellainen pitäisi pakosta antaa. Mutta esim. Nesi vs. Jabari voi Eagles – ECG -pelissä näyttää ihan toiselta, jos Nesi joutuu jatkuvasti paineen alle tai Jabari päättää sittenkin ratkoa tiukat paikat omilla suorituksillaan. Berndtsonia en lähtisi edes vertailemaan, ennen kuin koko joukkueen suorituskyky selviää. 4. tai 5. sija ei tarkoita, ettei hän olisi hyvä.

  • Berndtsson on ihan hyvä qb mutta ainakin Porvoota vastaan pelatussa treenipeliss jenkki rb oli ainoa kuka sai mitään 4yd syvemälle heitettyä kiinni. Todennäköisesti joukkueen taso ei tule mahdollistamaan läpimurtoa tälle kaudelle. Rojo on aina rojo ja siitä ei tarvitse arpoa että kuinka hyvä hän on. Jabarin kykyä pelinrakentajana ei voi kiistää mutta olisi mielenkiintoista nähdä kaveri puhtaana pocket passerina, viime vuonna karkuun juoksu taidot olivat suuressa roolissa ecg hyökkäystä mutta nopeudella jabari pystyy aiheuttamaan paljon vahinkoa. Nesi taas on todella hyvä suomi qb ja hän on varmasti rakentanut hyökkäykseen itselleen sopivan systeemin jota pystyy loistavasti toteuttamaan, mielenkiintoista tulee olemaan se kuinka hyvin linja pystyy antamaan aikaa Nesille esim wolvojen ja ecgn linjoja vastaan.
    Garciasta en tiedä muuta kun että viime vuonna hän oli suomalaisen sipsiä syövän guardin kokoinen mutta uskon että hänelläkin kättä löytyy, porukka hänen ympärillään vaikuttaa taas vaan ikävän heikolta.

  • Wolverines tulee olemaan runkosarjan ykkönen. Sijoitukset 2-4 voi periaatteessa mennä miten tahansa. ECG on varmasti parempi kuin viime vuonna, milloin eivät pystyneet haastamaan Kuopiota ja Wolvoja mitenkään. UNC:lla on hyvä valmentaja ja varmasti linjapeli kunnossa, lisäksi QB on kotimaisten pelinrakentajien kärkikastia. Kotka on mielenkiintoinen joukkue. Hauska nähdä miten Nesi saa paketin kuntoon ja pystyykö vielä nostamaan yhden joukkueen divarin kärkikahinoihin. Uskon että pystyy. Indians puolestaan tulee pelaamaan taas kauden ilman voittoa. Vaikka toivon että myös Kouvolassa päästäisiin juhlimaan voittoa vuosien odotuksen jälkeen.

    1. Wolverines
    2. Eagles
    3. ECG
    4. UNC
    5. Indians

  • Kotkan tähtipojut lähti viikon mittaselle ryyppyreissulle just ennen ekaa matsia ja on vieläkin ulkomailla. Paluu reissusta vasta lauantaina. Eli helppo peli tulee olemaan Indiansille. 35-6

  • Kyllä Kotka hoitaa homman vara Quupallakin. 7-35 Kotkalle.

  • Inkkareita että Eaglesia vastaan tänä keväänä harkkamatsin pelanneena voin kertoa, että Kotka tulee viemään heidän keskinäisen ottelun vaikka kaikki olisivat umpijurrissa vielä kickoffissa! Raju tasoero joka-ikisellä osa-alueella.

  • Kuka teille on väittänyt ettei nesi ja kumppanit pelais?

  • Jos tyypit on oikeasti ulkomailla Indians-pelin alla niin kyse on aivan ensiluokkaisesta trollauksesta :D

  • Facebookin mukaan kotkan tähtipojut on kroatias ja tulevat takas perjantaina. Kuulemma viimeistelyleiri kyseessä, jota sponsoroi altia

  • Ketä kiinnostaa se fossiili lauma. Harmikseni toivon Kouvolan voittavan perjantaina, vaikkakin ajatus on kaukaa haettu. Rip Kouvola

  • En täysin ymmärrä Kotka Eaglesin strategiaa seurana. Ovat nousseet kohinalla ylöspäin (kuten aiemmin Huskies), mutta nyt ykköseen noustuaan kertovat seuraavan kauden todennäköisen sarjatason oleva II-divisioona. Tämä olisi ihan ok kasvutarina mutta…

    Jos tavoitteena ei ole liigaan nouseminen niin mitä helvettiä sitten lennättää Suomeen noita Euro-importteja. Eikö oikea strategia olisi antaa peliaikaa niille seuraavan kauden sukupolvenvaihdoksessa jatkoksesta jatkoon meneville omille pelaajille. Onko kyse yhden henkilön ego-tripistä, jonka tavoitteena on kirjata jefu-cv:n sisällöksi kaksi kehitystarinaa III-divarista liigaan teemalla.

    Mutta mitä tulee tähän perjantai-illan spektaakkeliin, Indians jatkaa siitä mihin se viime kaudella jäi – ottaa pataan kaikki 8 otteluaan. Siinä on toinen seura jonka strategia on pahasti kateissa.

  • “Siinä on toinen seura jonka strategia on pahasti kateissa.”

    Onhan Kouvolalla ollut jo vuosikausia ollut selkeä strategia kerätä yleisöltä rahat pois, mutta kun siinäkään ei osata onnistua.

  • Varmaan kyse on siitä, että vanhat pojat haluaa pelata vielä yhden vuoden ennen kuin riittää. Tarkoitus on varmaan myös pelata realistisesti sarjan voitosta.

    Jos tämä ei olisi motiivi, joukkue olisi varmaankin jäänyt kakkoseen.

  • Samaa pelleilyähän nesi harrasti aikoinaan gs demonssissakin.

  • Varmistaa itselleen seuraa, kun voi kertoa tyttösille olevansa Suomen paras QB

  • Onko divaripeleistä tulossa striimiä?

  • Luulisi että on, jos katsotaan joidenkin otteluiden pääsylippujen hintaa.
    Esimerkiksi kymenlaaksolainen jokkue Kouvola Indians veloittaa 15€ kauden avauspelistä.

    Tuolla hinnalla pitäisi olla mahdollista järjestää HD-tason striimi neljällä kameralla ja kahdella selostajalla.

  • Mitäpä lottoatte että onko striimiä!!!? Ei Inkkareilla ole taitoa tuottaa striimiä… Kädettömiä on KAIKKI Inkkarien ” toimitsijat”

  • UNC ainakin striimaa kaikki pelit (jos vain vieraspeleissä saa luvan). Näkyypi osoitteessa http://www.youtube.com/crusaderstv

  • Aika tiukka vääntö kouvostoliitossa. Varmaan vaikutti se Kroatian reissu kun oli vaan 6-50 hahahaa.

  • Kaikki inkkarit kanootissa eli kriteerien määräämä määrä pelaajia kamat päällä?

  • Onko kouvolan menestymättömyyden takana jokin lajiliiton mittakaavan salaliitto?

  • Yhteistyö Roostersin kanssa yleensä on turmion tie. Tosin liittopaikka säilyy ja se on pää asia.

  • Pitkin kevättä on liikkunut tarinaa siitä, että ECG on tänä keväänä jotain muuta kuin pelkkä Jabari. Tänään Brakulla nähtiin hieman toisenlainen totuus, ECG:n hyökkäyksen lähes ainoat “onnistumiset” olivat rikkinäisistä peleistä syntyneitä Jabarin omia juoksuja. Muita juoksuja ECG ei juurikaan edes esittänyt ja heittopeli oli yhtä TD:tä lukuunottamatta luokattoman huonoa, keskimäärin Jabarilla kuitenkin oli ihan riittävästi aikaa heittää. Kuitenkin heitot eivät oikein tahtoneet osua kohteisiinsa ja silloin kun osuivat, niin tuppasivat putoilemaan rissujen käsistä. Eikä Wolvojen puolustus missään tapauksessa ollut mitenkään erityisen hyvä ja sieltä olisi pitänyt kyllä tilaa löytyä. Tämän pelin perusteella ECG:n hyökkäys sijoittuu jonnekin Kouvolan ja Kotkan välille. ECG:n puolustusta en vielä tämän pelin perusteella lähde tuomitsemaan, Rojon johtama hyökkäys on kuitenkin divarissa omaa luokkaansa. Melko yllätyksettömästi esiin nousivat Siiskonen, Cedric ja jenkkibäkki oli todella positiivinen yllätys.
    Oma veikkaus kauden kulusta muuttui siihen suuntaan, että ennakkosuosikki Wolvojen finaalivastus taitaa löytyä Kotkasta ja mikäli joukkueessa on talven aikana tapahtunut henkistä kasvua pidän Wolvoja todella todennäköisenä mestarina. Vaikka Nesi on perinteisesti ollut Wolvojen kovin haaste, etenkin pudotuspeleissä.

  • jatkaa siitä mihin pelaajat jäi. Peli perjantaina, nyt ollaan maanantain puolella ja tilastoja ei ole. Sakkoa tulee, kuten Tampereelle. ja nyt ei voi vika olla liitossa koska lauantain wolverines pelin tilastot on jo saatavilla. Jäätävät tilastot robert johnsonilla.

  • Indians ei saa sakkoja koska oma mies hallituksessa ja seura tekee yhteistyötä Roostersin kanssa. Näin se vaan on…

  • Miksi kaikki eivät voi tehdä yhteistyötä Roostersin kanssa jos se on noin helppoa?

  • Voisitte korjata tilastoihin tanskalaisen pelinrakentajan osalta onnistumiset, saattaisi motivoida miestä. Draivi joka päättyi field goaliin oli koko matkan Thomas Wolff Clausenin johtama ja äijä vei palloa eteenpäin ihan kiitettävästi kakkos stringin laitureilla ja linjalla. Nyt tuosta draivista 4 onnistunutta heittoa ja 33 jaardia on merkitty Rojolle vaikka toisaan Woll Clausen on QB koko ajan. Rojolle noi lukemat ovat pyöristysvirheitä mutta tanskalaiselle iso juttu.

    Rojo oli tosiaan jäätävä ilman noita lukemiakin. Wolvojen jenkki RB oli erinomainen debyytissään mutta puolustuksen jenkki ei hakeutunut tilanteisiin samalla intensiteetillä kuin vaikka ääriesimerkkinä oleva Roostersin Slater. Wolvojen rookie-jenkki kornerin paikalla pelasi mielestäni paremmin kuin kiintiöjenkki.

    ECG oli Super pettymys. Jabari sitä ja Jabari tätä. Ja on puhuttu että viime vuodesta peli on kehittynyt. Wolvoilla oli aloittavassa puolustuksessa kolme rookie-pelaajaa ja muutenkin kokematon yksikkö. Nuorissa on se hyvä puoli että he kehittyvät kuten nähtiin pelin aikana. Jabari pakotettiin paremmin pockettiin mutta scrabläyksissä contain ei oikein pitänyt. ECG:n puolustus oli kanssa odotettua heikompi. Hehkutettiin liigatason fronttia joka antoi keski-ikäisen perheenisän heitellä palloa vastaanottajille ilman yhtään hipaisuakaan. Pelottaa edes ajatella millainen ECG:n puolustus olisi ollut ilman Hämeenlinnan konkurssia. Paljon puhetta ja vähän tekoja Itä-Helsingin suunnalla.

  • Mun mielestä Wolvojen olis pitäny vaan takoa täysillä loppuun saakka 100 täyteen. Kakkosketju saa peliaikaa kuitenkin alemmissa sarjoissa. Heikkoa Giantsia olisi pitänyt kurmoottaa nyt oikein olan takaa että oppivat nöyriksi.

    Jabari heitti pelissä 51 kertaa ja onnistui 19 kertaa. Jabari juoksi pelissä 23 kertaa. Mitä tarkoittaa se, että ECG pelaa tänä vuonna monipuolisempaa jenkkigutisya?

  • Ettehän te nyt tosissanne voi tuota paskaa scrämbläämisestä jauhaa, jossei rissut aukea nii pitäiskö sen sitte jumalauta olla scrämbläämättä ja tyytyä mahd. säkitykseen tai jopa juosta out of bounds?

  • Kyllä siellä oli kuvia auki koko päivän. Bredbacka mm haki todella hienosti tilaa. Jabari luki pääasiassa endiä ja heti ku endi pääty hiemankin sisään niin jalat alle. Ei siinä, hyvä luku mutta helpottais jos edes yrittäis hakea heittoa eikä vaan sankarinviittaa.

  • Kyllä se oli ECG:n puolelta yhden miehen show, mutta pakko sanoa hänen puolustuksekseen, että rissut pudottelivat palloja todella paljon. Tilaa oli tehdä pelejä, mutta ei vaan jäänyt pallot näppeihin vaikka kohti tulivatkin. Peli olisi voinut olla tasaisempi, mutta wolvot olisivat sen jokatapauksessa vieneet.

  • ”Laji kasvaa räjähdysmäisesti niin Suomessa kuin muualla Euroopassa”. Onkohan noin. Kun katsoo importtien määrää jo divarissa niin todella herättää ajattelemaan mihin laji on ajautumassa. Isojakin jokkueita kaatuu, sarjoihin saadaan muutama jengi eikä uusia seuroja synny. Juniorijoukkueetkin on kahden-kolmen seuran yhdistelmiä. Ja kun kick-off tapahtuu niin kentällä on 50% muita kuin suomalaisia pelaajia.

    Olisiko syytä elvytää divaria ja laittaa ”herrasmies-sopimus” kokoonpanossa olevien importtien määrästä. Ei vallitseva tilanne palvele ketään palkkasotureineen.

    Kyllä sinne kokoonpanoon aina joku paikallinen epäurheilijamainen painajainen saadaan puettua, tekisi Suomijefulle hyvää jos divareissa tahkoisi kotimaiset joukkueet.

Leave a reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *