Modernissa liigajenkkifutiksessa tärkeimmät taitopelipaikat miehitetään ulkomaisilla tähtipelaajilla – importeilla, joiden lukumäärä ja merkitys ovat kasvussa. Mikä on tuontipelaajien merkitys nyt ja tulevaisuudessa?
Ei tainnut Crocodilesin Juha Ramsila tietää olevansa historiallisesti viimeinen suomalainen pelaaja, jolle on merkitty heitto Vaahteramaljatilastoihin (3.9.2010). Todellisuudessa Ramsilan pelipaikka löytyi puolustuksesta, joten oikeasti toistaiseksi viimeinen Vaahteramaljassa pelannut aloittava suomalainen pelinrakentaja on Butchersin Petrus Penkki, joka johti porvoolaiset Vaahteramaljan voittoon vuonna 2006.
Rajoitukset
Ulkomaalaisten pelaajien määrä, rooli ja merkitys ovat amerikkalaisen jalkapallon kannattajien eniten spekuloimia keskustelunaiheita. Tuontipelaajien määrää rajoittavia sääntöjä on lajin historian aikana rukattu maassamme useampaan otteeseen. Tällä hetkellä rajoitukset Suomessa koskevat ainoastaan EU:n ulkopuolisista maista hankittavia pelaajia. Vaahteraliigassa sallitaan pelipäivän kokoonpanoon kolme amerikkalaispelaajaa (Ei EU-passia), joista kaksi saa pelata kentällä samanaikaisesti. I-divisioonassa amerikkalaisia saa rosteriin merkitä kaksi ja samanaikaisesti kentällä saa olla ainoastaan yksi USA-statuksen pelaaja. Joissain EU-maissa rajoitukset on ulotettu kattamaan kategorisesti kaikkia ulkomaisia pelaajia taustasta riippumattomasti. Esimerkiksi Puolan ja Italian liigoissa joukkueissa saa olla ainoastaan kaksi ei-kotimaista pelaajaa. Toisaalta EU:sta löytyy myös maita, joissa ulkomaalaispelaajien määrää ei ole vielä lähdetty rajoittamaan lainkaan (Belgia, Unkari). Naapurimaassamme Ruotsissa pääsarjatasolla sallitaan kaksi amerikkalaispelaajaa joukkueiden kokoonpanoissa. Myös muiden ei-ruotsalaispelaajien määrä on rajoitettu kuuteen. Ruotsalainen erikoisuus on se, että alemmilla sarjatasoilla ulkomaalaisvahvistusten määrää ei rajoiteta millään tavalla. Alla olevassa taulukossa muutamien Euroopan maiden pääsarjojen ulkomaalaispelaajia koskevat rajoitukset ja määrät. (Lähde Europlayers tammikuu 2017, osa tiedoista todennäköisesti vanhentuneita) Toim. huom. Artikkelissa esitetyt taulukot sisältävät paljon tietoa, ja näkyvät teknisistä syistä kapeilla ruuduilla varsin epäselvästi. Suosittelemme tutustumaan taulukoiden tietoon suuremmilla näyttöko’oilla, mikäli mahdollista. Toimitus pahoittelee.
Maa | Importin määritelmä | Rosterissa | Kentällä | Muut ulkomaiset |
Belgia | Ei rajoituksia | Ei rajoitusta | Ei rajoitusta | Ei rajoitusta |
Englanti | USA, CAN, MEX, JAP (ei saa maksaa) | 15 | 5 | Ei rajoitusta |
Espanja | USA, CAN, MEX | 3 | 3 | Ei rajoitusta |
Hollanti | USA, CAN, MEX | 4 | 3 | Ei rajoitusta |
Italia | Ei italialainen | 2 | 2 | Sis. rajoitukseen |
Itävalta | Pelaaja jolla college-taustaa | 4 | 2 | Sis. rajoitukseen |
Norja | Pelaaja jolle maksetaan pelaamisesta | 2 | 2 | Sis. rajoitukseen |
Puola | Ei-puolalainen | 2 | 2 | Sis. rajoitukseen |
Ranska | USA:n tai Kanadan passi | Ei rajoitusta | 2 | Ei rajoitusta |
Ruotsi | USA, CAN, MEX | 2 | 2 | 6 |
Saksa | Pelaaja jolla ei ole EU-passia | 6 | 2 | Ei rajoitusta |
Suomi | Pelaaja jolla ei ole EU-passia | 3 | 2 | Ei rajoitusta |
Tanska | Pelaaja jolla ei ole EU-passia | Ei rajoitusta | 2 | Ei rajoitusta |
Unkari | Ei rajoituksia (pelaajalle ei saa maksaa) | Ei rajoitusta | Ei rajoitusta | Ei rajoitusta |
Eurooppalaisten sarjojen ulkomaalaissääntöjen voisi olettaa olevan jatkuvassa muutoksessa. Useammankin maan sarjassa palkkioiden maksaminen pelaajille on joko kategorisesti kielletty, tai sidottu import-säännöksiin. Lajin kansainvälistyessä kovalla vauhdilla on huomiota kiinnitetty entistä enemmän myös EU:n sisäisen pelaajaliikenteen rajoituksiin.
Merkitys
Jokaisen tuontipelaajan, jolle maksetaan palkkaa tai kulukorvauksia, on oltava joukkueelleen selkeä vahvistus. Se mitä vahvistamisella tarkoitetaan, saattaa vaihdella joukkueittain. Pelin näkökulmasta tuontipelaajan on nostettava joukkueensa keskimääräistä tasoa omalla panoksellaan kentällä. Täsmällisesti määriteltynä voisi sanoa, että ulkomaalaisvahvistuksen, erityisesti amerikkalaisen, on oltava pelipaikkansa paras ja johtava pelaaja joukkueessaan. Mikäli ulkomaalaisvahvistus ei kuulu joukkueensa avauskokoonpanoon, on jotain mennyt pahasti pieleen ja investointia on vaikea perustella rationaalisin argumentein. Ulkomaalaisvahvistusten merkitys ei rajoitu ainoastaan pelaajan henkilökohtaiseen panokseen kentällä. Vahvistusten odotetaan tuovan joukkueeseensa erinomaisia roolimalleja, ammattimaisempaa harjoittelukulttuuria ja valmennusosaamista sekä rakentavan kaikkiaan joukkueelle tiiviimpää yhteishenkeä. Paljon puhutaan myös ulkomaalaisten tähtipelaajien merkityksestä yleisömäärien kehitykseen. Odotukset jokaista ulkomaalaisvahvistusta kohtaan ovat kovia, mutta aina ne eivät toteudu täydellisesti pitkän pelikauden aikana. Kaudella 2016 ulkomaalaisvahvistusten väitetään hevosmiesten uutistoimiston mukaan muodostaneen oman joukkueensa Crocodiles-joukkueen sisälle ja tavallaan repineen riekaleiksi erinomaisen runkosarjan pelanneen kokoonpanon, joka lässähti pannukakuksi rankkasateen keskellä Vaahteramaljassa. Valmentajien vastuulla onkin pitkälti roolitusten sekä rajojen määrittely ulkomaalaisille tähtipelaajille. Suomalaisten valmentajien yksi haastavimmista tehtävistä on amerikkalaispelaajien kunnioituksen voittamien ja auktoriteetti-aseman rakentaminen. Mielenkiintoinen laboratorio ulkomaalaisvahvistusten merkityksestä on tarjolla I-divisioonan Kuopio Steelersin keskuudessa. Millainen vaikutus amerikkalaispelaajilla on joukkueessa, joka on tähän mennessä kasvanut yhteen ja menestynyt eri sarjatasoilla puhtaasti kotimaisin voimin? Auttavatko amerikkalaispelaajat kotimaisia runkopelaajia nostamaan pelinsä ja taistelutahtonsa uudelle ennen kokemattomalle tasolle. Mihin suuntaan kasvaa kuopiolainen jefu-kulttuuri. Tämän näemme divarissa tulevana kesänä.
Onko menestyminen kiinni importeista?
Liigan loppuotteluiden statistiikka on paras vertailupohja tuontipelaajien ja kotimaisten pelaajien pallollisilla taitopelipaikolla saamasta vastuusta. Vuosien 2011 – 2016 pelatuissa loppuotteluissa joukkueet juoksivat pallon kanssa 328 kertaa. Juoksuyrityksistä 87,8 % ja juoksujaardeista 89,5 % saavutettiin ei-suomalaisen pelaajan tuottamana.(Lähde: SAJL, Vaahteramaljat 2011-2016)
Maljat | Pisteet | Juoksut (yritykset(jaardit) | ||
Suomi | Import | Suomi | Import | |
2011 | 19 | 38 | 3 / 39 | 56 / 312 |
2012 | 10 | 27 | 8 / 46 | 44 / 298 |
2013 | 41 | 42 | 16 / 119 | 36 / 502 |
2014 | 22 | 6 | 10 / 24 | 51 / 385 |
2015 | 9 | 67 | 0 / 0 | 53 / 319 |
2016 | 4 | 6 | 3 / 6 | 48 / 171 |
Suomalaispelaaja ei siis noissa loppuotteluissa päässyt heittämään palloa kertaakaan, mutta heittojen vastaanottajina kotimaiset ovat saaneet vastuuta selvästi enemmän. 197 onnistuneesta heittopelistä kotimaiset laiturit napsivat palloja 42.1 % osuudella ja jaardeistakin 41 %. Suomalaisittain katsottuna pohjakosketus saavutettiin vuoden 2015 Vaahteramaljassa (Roosters – Crocodiles 45-31), jossa pallo luovutettiin kotimaisen pelaajan kuljetettavaksi ainoastaan kolme kertaa. Vuonna 2016 rankkasateen keskellä Sonera Stadionilla suomalaispelaajalle pallo annettiin viidesti. Yllä ja alla olevista taulukoista voit nähdä trendin olevan suomalaisittain katsottuna huolestuttava. (Vaahteramaljojen tilastot 2011-2016 jaettuna kotimaisiin ja ulkomaisiin pelaajiin)
Maljat | Pelinrakentajan heitot | Kiinniotot | ||
Suomi | Import | Suomi | Import | |
2011 | 0 – 0 – 0 – 0 | 18 – 30 – 0 – 269 | 6 / 93 | 12 / 176 |
2012 | 0 – 0 – 0 – 0 | 40 – 66 – 2 – 522 | 28 / 349 | 12 / 175 |
2013 | 0 – 0 – 0 – 0 | 46 – 73 – 0 – 684 | 21 / 330 | 25 / 354 |
2014 | 0 – 0 – 0 – 0 | 31 – 55 – 0 – 296 | 23 / 196 | 8 / 97 |
2015 | 0 – 0 – 0 – 0 | 38 – 66 – 3 – 512 | 3 / 45 | 35 / 467 |
2016 | 0 – 0 – 0 – 0 | 24 – 45 – 1 – 269 | 2 / 34 | 22 / 235 |
Liigan importit 2017
Vaahteraliigan kaikki seitsemän joukkuetta ovat ilmoittaneet lähtevänsä tulevaan kauteen amerikkalaisen pelinrakentajan johdolla. Jos aiempina vuosina jotkut joukkueista ovat pitkään harkinneet, hankkivatko he joukkueeseensa sääntöjen sallimat kolme amerikkalaista, ei kaudella 2017 kukaan ole edes vihjaillut tähän suuntaan. Tätä kirjoittaessani (5.2.2017) liigan täydestä USA import-kiintiöstä (21) uupuu enää yksi pelaaja, Tampere Saintsin pelinrakentaja. Kirkkaimpana tähtenä tulevalle kaudelle rynnii liigan parhaana pelaajana kaudella 2016 palkittu Chris Young (Wasa Royals). Joukkueiden rostereihin kiinnitettyjen EU-pelaajien määrä on niin ikään kasvamassa kevättä kohti mentäessä. Kaikki muut joukkueet paitsi Butchers ovat ehtineet kiinnittää miehistöönsä jo useampiakin euro-vahvistuksia. Tällä hetkellä sarjanousija Hämeenlinna Huskies on ollut sopimusneuvotteluissaan sarjan aktiivisin viidellä signauksellaan.
Joukkue | USA | Muut importit |
Roosters | Brandon Connette (QB), Jaycen Taylor (RB), Curtis Slater (DB) | Pierre Courageux (FRA, DB), Tim Thomas (GBR, WR), Bernard Luster (GBR, WR) |
Crocodiles | Brett Arrivey (QB), Cory Magwood (LB), Dijon Washington (DB) | Josh Clarke (GBR, RB), Maximilian Malander (SWE, OL) |
Trojans | Gilbert Rivera (QB), Josh Quezada (RB), Greg Robinson (DL) | Kyle Bowpitt (GBR, WR), Frederick Casteels (BEL, LB) |
Royals | Justin Sottilare (QB), RJ Long (WR), Chris Young (LB) | Jefferson Davis (GBR, DB), Spencer Cutlan (GBR, WR), Eric Blomgren (SWE, OL) |
Butchers | Jordan Moore (QB), Darion Hall (RB), Troy Roach (LB) | |
Saints | Elliot Jeffcoat (DB), Tony Ballon (LB) | David Chaves (ESP, WR), Andre Pasquali (ITA, DL) |
Huskies | Stan Bedwell (QB), Archie Barnes (LB), Roman Runner (WR) | Arkadi Meerschout (BEL, RB), Ruben De Ruyter (BEL, WR), Jonathan Ashton (GBR, OL), Alex Malchow (GER, OL), James Perrineau (GBR, DL) |
Kahden passin miehet ja ”kotijenkit”
Vahvistuksista arvokkaimpina pidetään amerikkalaistaustaisia pelaajia, joilla on hallussaan myös jonkun EU-maan passi. Esimerkiksi Roostersissa pelannut pelinrakentaja Mic Brown omisti aiemmin USA-passinsa rinnalla britti-passin, joka mahdollisti joukkueelleen tavallaan yhden ylimääräisen pesunkestävän amerikkalaispelaajan peluuttamisen kentällä läpi ottelun. Brownin markkina-arvo laski merkittävästi hänen jouduttua luopumaan brittipassistaan kauden 2016 alussa. Tulevalla kaudella näitä kahden passin arvo-pelaajia ovat mm. Bernard Luster (Roosters) ja Alex Malchow (Huskies). Joissain Euroopan kansallisissa sekä kansainvälisissä sarjoissa kahden passin pelaajia on pyritty rajoittamaan lisäämällä import-määritelmään maininta pelaajan college-taustasta. Amerikkalaisen jalkapallon ikääntyessä lajina maassamme, on kasvavana ilmiönä havaittavissa ns. kotijenkit. Suomeen alun alkaen importteina saapuneet amerikkalaispelaajat ovat kotiutuneet maahamme. Useampia perheitä on perustettu ja vakinainen asuminen Suomessa on mahdollistanut EU-statuksen saavuttamisen. Kun Suomeen asettautunut amerikkalaispelaaja pääsee suomalaisen sosiaaliturvan piiriin, tarjoutuu hänelle mahdollisuus hakea SAJL:lta EU-statusta. EU-status mahdollistaa pelaamisen kaikilla sarjatasoilla ilman rajoituksia. Kun pelaaja saavuttaa Suomen kansalaisuuden, poistuu luonnollisesti kaikki pelaamista rajoittavat tekijät Suomen ja EU:n sarjoissa. Tällä hetkellä Suomessa pelaavista amerikkalaisista EU-statuksella pelaavat mm. Vaahteraliigan Royalsin Stacey Thomas sekä I-divisioonan Wolverinesin Robert ja Cedric Johnson sekä Jason Thomas. Menneellä kaudella pelaajauransa päättänyt liigalegenda Stephen Stokes ehti pelata EU-statuksellaan kahden kauden ajan Suomen sarjoissa. Koska yhä useampi amerikkalaisvahvistus kotiutuu maahamme pysyvästi, on kansalaisuuksien ja EU-statusten määrä todennäköisesti kasvussa kotijenkki-yhteisössämme. On mielenkiintoista seurata, milloin näemme ensimmäisen amerikkalaistaustaisen pelaajan nousevan maajoukkueemme pelaavaan kokoonpanoon.
Parhaat Suomessa pelanneet?
Monen lajia seuraavan mielestä kaudella 2016 Wasa Royalsissa pelannut puolustuspelaaja Chris Young on kaikkien aikojen paras Suomessa pelannut import pelaaja. Glory days ajoista saakka lajia seuranneet konkarit osaavat listata tähän vertailuun mukaan useampiakin takavuosina Suomen kentillä pelanneita taitureita, mutta heidän suorituksensa ovat jääneet vain perimätiedon varaan takavuosien alkeellisten tilastointimenetelmien takia. SAJL:n tilastohistoria on systemaattisesti dokumentoituna vuodesta 2003 lähtien. Jos mittariksi asetetaan Vaahteraliigan ennätystilastot, nousee pelaajien joukosta esille kaksi nimeä, jotka mainitaan lukuisten edelleen voimassa olevien ennätysten yhteydessä, Stephen Stokes (RB) ja Robert Johnson (QB). Koska parhaan pelaajan määritelmä on loppujen lopuksi subjektiivinen ja esimerkiksi hyökkäyksen linjapelaajien on mahdotonta saada kirjauksia huippusuorituksistaan historiankirjoihin, jätän kaikkien aikojen importin nimeämisen lukijoiden kontolle. Tuonne kommentteihin saa vapaasti kirjoittaa mieleisensä järjestyksen.
Ulkomaalaissääntöjen tulevaisuus
Ulkomaalaissäännöistä spekuloiminen on yksi Gridironin kommenttipalstan suosituimmista keskustelunaiheista. Toiset haluavat hyvin perustein tiukempia rajoituksia ulkomaalaisten peluuttamiseen esimerkiksi maajoukkueen etua silmällä pitäen. Monet kaipaavat kotimaisia pelinrakentajia pääsarjan parrasvaloihin. Toisaalta paremman pelitason nimissä vannotaan avoimemman import-politiikan puolesta. Jos rajoituksia tulisi muuttaa, kohdistaisin tiukennukset toisaalta kahden passin pelaajien rajoittamiseen ja toisaalta I-divisioonan houkuttelevuuden parantamiseen. Nykyisin SAJL:n I-divisioonasta on tullut lähes yhtä kova kilpavarustelun areena kuin liigastakin. Tämä resursseja syövä taistelu rajoittaa joka vuosi divariin ilmoittautuvien joukkueiden määrää. Yksi Euroopan tasokkaimmista jenkkifutis-sarjoista pelataan Itävallassa. Alppimaan nykyiset säännöt pyrkivät tasoittamaan pääsarjassa pelaavien joukkueiden menestymisen mahdollisuuksia dynaamisella import-rajoituksella. Joukkueet, jotka sijoittuvat sarjassa sijoille 1-4 saavat seuraavana kaudella kiinnittää rosteriinsa ainoastaan kaksi import-pelaajaa. Vastaavasti sijoille 5-8 sijoittuneet joukkueet saavat palkata yhden importin enemmän. Samanaikaisesti kentällä pelaavien importtien määrä on kaikille joukkueille sama kaksi. Olisin mielelläni kärpäsenä katossa seuraamassa, kun oheisen kaltaisesta ei-symmetrisestä säännöstä käytäisiin keskustelua liigapalaverissa.
Kommentoi
Kirjaudu sisään