Median rakastama jenkkifutari?

jefumaster 20.12.2015 11:42 84 kommenttia

Kuvat: Jari Turunen

Amerikkalaisen jalkapallon nauttima mediahuomio on jälleen loivassa kasvussa. Riittääkö lajin urheilullisen tason kehittyminen kasvattamaan lajin näkyvyyttä?

Vastaus edellä esitettyyn kysymykseen on ei riitä, mutta se on välttämätön perusta kasvun jatkumiselle. Amerikkalaisen jalkapallon suuremman mediakiinnostuksen edellytyksenä on se, että lajista tulee median silmissä uskottava ja luotettava.

Uskottavuuteen panostettu jo vuosia

Suomalaisen jenkkifutiksen uskottavuuden peruskivinä voidaan nykyään pitää sarjatasokohtaisia kriteerejä. Sarjakohtaisesti määritellyissä kriteereissä mitataan joukkueen ympärillä olevan organisaation voimavaroja ja kyvykkyyttä ylläpitää tervettä toimintaa ja taloutta. Lisäksi seuroilta edellytetään panostusta lajin kehittämiseen aktiivisen junioritoiminnan kautta. Mitattavan peruskiven päälle uskottavuutta on rakennettu pala palalta pienin askelin esimerkiksi yhtenäistämällä pukeutumissääntöjä ja ottelutapahtumiin liittyviä vaatimuksia.

Luotettavuus taasen rakentuu paljon lajiliiton ja seurojen vuorovaikutus- ja viestintäosaamisen perustalle. Julkisen informaation on oltava ymmärrettävää, ajantasaista, säännöllistä ja ennen kaikkea täsmällistä. Esimerkiksi juuri nyt seurojen pre-season rostereista käytävä keskustelu on hämmentävää. Internet-aikakaudella lähes kaikki maailman informaatio on klikkauksen päässä lukijan kuvaruudusta. Ristiriitaiset viestit nousevat pinnalle ja usein nakertavat lajin luotettavuutta.

Lajin luotettavuutta syövät myös ilmiöt, jotka syntyvät sääntöjen tai kriteerien kiertämisestä tai rikkomisesta. Amerikkalainen jalkapallo ei tarvitse jatkossa enää yhtäkään doping-tapausta tai sarjaohjelman uudelleenviilausta viimehetken sarjasta luopumisen seurauksena. Luotettavuuden perustana on ennen kaikkea maine. Eläköön siis kriteerit ja ennen kaikkea niiden piiruntarkka noudattaminen.

Luotettavuus ja uskottavuus eivät kuitenkaan automaattisesti johda median kiinnostumiselle. Median huomio ohjautuu suuren yleisön kiinnostuksen suuntaan.

Menestyjät ja sankarit

Suomalaisen urheiluyleisön suurin huomio kohdistuu menestyjiin ja sankareihin. Onko Suomessa mahdollista synnyttää ilmiö, jonka lopputuloksena maastamme löytyy vähintään yksi median rakastama jenkkifutari? Lajin historia taitaa olla täynnä vähintään menetettyä mahdollisuuksia. Yksittäisiä skuuppeja on saatu satunnaisesti esille, mutta jatkuvuus puuttuu. Yksinomaan jenkkifutiksen yleinen kiinnostavuus ja huomio eivät kanna kovin kauas median tehdessä valintoja jutuistaan. Kuitenkin jos kertaalleen esille nostetussa urheilijassa on tavallista enemmän karismaa ja kiinnostavuutta, voi tällaisesta urheilijasta tulla median suosikki.

Vantaan TAFT julkaisi marraskuussa solmineensa sopimuksen yhdysvaltalaisen Daniel Rodriguezin kanssa. Jenkkipallon pelaaja, joka on yltänyt urallaan NFL-joukkueen harjoitusleirille ei kuitenkaan ole enää ainutlaatuinen uutinen Suomessa. Ovathan samaan yltäneet suomalaisetkin jenkkifutarit lähtien 80-luvun Matti Lindholmista aina kentillämme vielä pelaaviin Iiro Luotoon ja Karri Kuuttilaan. Myös Trojans julkaisi oman NFL-leiritettynsä, Gary Walkerin, sopimuksen joulukuussa. TAFT:n Rodriguezin tarina tekee hänestä median silmissä kiinnostavan. Ansioituneen ja haavoittuneen sotasankarin dramaattinen polku St. Louis Ramsin harjoitusleirille on herättänyt laajaa huomiota medioissa ensin Yhdysvalloissa ja nyt myös Suomessa. Juuri tämän pelaajan signaaminen Suomeen on suuri pr-teko, josta pisteet TAFT:lle ja päävalmentaja Stephen Stokesille. Toivon sydämestäni, että Rodriguezin tarinaa päästään jatkamaan median parissa Suomessa tulevana keväänä. Hänessä ei ole ainoastaan sankariainesta miehen ollessa todellinen kansallissankari Purple Heart -mitaleineen.

Kenessä sankariainesta?

Kotimaiset jenkkifutarit ovat saavuttaneet mediahuomiota pelitaitojensa ohella ainoastaan satunnaisesti. MTV3:n Salatuissa elämissä esiintyvä Mikko Parikka (TAFT) on varmasti yksi näkyvimmin esillä olleista vaahteraliigapelaajista maassamme. Syystä tai toisesta Parikan ja Salkkarien Jirin yhdistelmä ei kuitenkaan yltänyt mediahuomiossaan sankari-kategoriaan, enkä nyt väitä, että henkilö olisi tätä itse kaivannutkaan. Tosi-tv -ohjelmissa mukana olleet futarit kuten Stefan “ISO-EKI” Andersson (Big Brother) tai Gridironinkin haastattelema Janne Ponko (Selviytyjät/Helsinki 69ers) ovat myöskin jääneet jefun näkökulmasta pienemmälle huomiolle. Syy tähän saattaa löytyä urheilujournalistien itse kertomasta kiinnostavan urheilijan lähtökohdasta. Tärkein kriteeri sille, että journalistisessa mielessä urheilija olisi kiinnostava on se, että urheilija menestyy. Edellä mainitut henkilöt eivät ole itse päässeet kentällä loistamaan hetkillä, jolloin kunniaa ja mainetta on ollut tarjolla urheilullisesta näkökulmasta.

Onko tulevalla kaudella sarjoissamme pelaajia, joissa olisi todellista sankariainesta median silmissä? Näkökulmaa voidaan tarkastella valtakunnallisesti, mutta myös paikallisesti. Onko paras tilaisuus yleisömäärältään Suomen suurimman joukkueen, Wasa Royalsin, käsissä? Tähän mennessä seura on onnistunut luomaan lajista ja ottelutapahtumistaan pienimuotoisen ilmiön Vaasassa, mutta olisiko seuraava askel suosiossa paikallisten sankarien kontolla. Lääkkeet tähän saattavat löytyä Seppo Evwarayelta, joka kuuluu itsekin suomalaisten NFL-leiritettyjen harvalukuiseen joukkoon.

Nopeaa, laadukasta ja elämyksellistä

Suomalaisten urheilutoimittajien mukaan kotimaisen urheilujournalismin tulisi olla ennen kaikkea laadukasta, nopeaa ja elämyksellistä. Elämyksellisyyden keskeisimpiä ulottuvuuksia on visuaalisuus. Urheilulajina amerikkalainen jalkapallon on yksi visuaalisimmista ja Suomessa visuaalisten elämysten tarjontaa yleisölle ovat esimerkillisesti tuottaneet harrastepohjalta laadukasta työtään kenttien laidoilla tekevät miehet kuvausliiveissään. Sosiaalinen media on tarjonnut valokuvaajille tehokkaan jakelukanavan ja vuodesta toiseen olemme päässeet nauttimaan erittäin tasokkaista tilannekuvista kymmenistä tai jopa sadoista otteluista ympäri Suomen.

Onko seuraava visuaalinen läpimurto odotettavissa liikkuvan kuvan palvelusovelluksissa? Twitterin Periscopen kaltaiset jokamiehen streaming-sovellukset tekevät kaikista urheilutapahtuman katsojasta potentiaalisen urheiluselostajan ja toimittajan. Onkin mielenkiintoista nähdä tullaanko tulevalla kaudella SAJL:n sopimuskumppanin Nelonen Pro liigalähetyksillä tee-se-itse kilpailijoita.

Kotikylän pojat?

Mutta takaisin otsikon hypoteesiin. Onko mahdollista, että kotimaisilta kentiltä löytyisi tulevalla kaudella yksi tai useampiakin median rakastama jenkkifutari? TAFT:n Rodriguez tulee varmasti saamaan osansa kotimaisen median palstatilasta, mutta pääsisikö hänen peesissään muita kiinnostavia pelaajia positiivisiin lajin suosiota kasvattaviin otsikoihin? Itse nostaisin potentiaaliseksi mielenkiintomuurin murtajaksi vaikkapa Wolverinesin Locklan Gilbertin. Kurkista vaikka hänen Instagram-profiiliaan, ja ymmärrät miksi. Tai saavuttaisiko NFL:ssä pelaava ”ensimmäinen suomalainen” Tyler Varga jotain niin suurta, että hän läpäisisi toistamiseenkin uutiskynnyksen kotimaisissa medioissa ja lisäisi lajin kiinnostusta suuren yleisön silmissä.

Parasta kuitenkin olisi, jos mediahuomioon nousisi kiinnostavia ja lajissa menestyvä kotimaisia kotikylän poikia. Positiiviset esikuvat toisivat varmasti lajin pariin lisää vauhdikkaasta kontaktiurheilusta kiinnostuneita lapsia ja nuoria. SAJL:n joulukuussa julkaisemat panostukset nimenomaan viestintään auttavat tämän tavoitteen saavuttamisessa.

Rakentavia ajatuksia median hurmaamisesta voit kirjoittaa tuohon kommentoinnin puolelle!

Kiinnostavia linkkejä:

jefumaster

Yli kolmekymmentä vuotta suomalaisen jenkkifutiksen äärellä, sisällä ja ulkona, sisäpiirissä ja oppositiossa, kentällä, laidalla ja raitapaidassa. Tuolla perspektiivillä tarkastelen kotimaisen jenkkifutiksen ilmiöitä.

Muita kirjoituksia samalta kirjoittajalta:

Kommentoi

  • “Toimittajan” uskottavuus myös mediassa määritellään sillä, kirjoittaako hän omalla nimellä vai nimimerkillä.

  • Eiköhän kyse ole nyt lajin uskottavuudesta. Sajln viimeisin uutinen oli hienoa lukea. Voisivat nyt ruveta ylläpitämään ja julkaisemaan siirtolistoja jne offseason mielenkiintoa ylläpitäviä juttuja ja “pakottaa” läpinäkyvyydellä noi muutamat huonosti hommansa hoitavat seurat ruotuun tai neloseen.

  • Median rakastama jenkkifutari voi olla mahdollisesti myös uusi ja tuntemattomampi näiden jo kaikkien tuntemien rinnalle?

  • Kiinnostavaksi voi nousta kuka tahansa juuri nyt tuntematon joka tekee tai saavuttaa jotain mielenkiintoista. Statsit pitäisi tehdä näkyvimmiksi jos niistä irtoaisi jotain.

  • Kyllähän noita kiinnostavia pelaajia olisi monessa joukkueessa tarjolla. Niin koti- kuin ulkomaalaisia. Ekaks pitäis vaan saada se media rakastamaan amerikkalaista jalkapalloa.

  • Hei Tiirapaasi, kerro nyt muutama mielenkiintoinen pelaaja ja se, miksi he olisivat mielenkiintoisia. Se ei tee kenestäkään mielenkiintoista että on joukkueensa pelipaikkakohtainen kunkku. Rakkaus lajiin syntyy aika usein juuri kiinnostavien henkilöiden kautta. Kiinnostavia ovat sellaiset yksilö joilla on jotain tavallisesta poikkeavaa särmää. Harvemmin siksi et joku toimittaja rakastuisi ensin jefuun.

    Ja jos niitä kiinnostavia henkilöitä on tarjolla niin en ole Taftia lukuunottamatta nähnyt viimeaikoina kovinkaan montaa yritystä pufata niitä julkisuutee. Kateellisena katselin pari viikkoa sitten kun jefun spinoff-laji, cheerleadin vei mediat pullolleen juttuja sm-kisoistaan. Moninkertaisesti näkyvyyttä esim Vaahteramaljaan verrattuna.

    Kaikki lähtee ihmisistä ja kun katsoo jenkkilää niin juuri yksilöjen kata lajia pidetään esillä. Top5 ja Top10 listat rules.

  • @Makko: Miksi pelaaja ei olisi kiinnostava, jos on pelipaikkansa kunkku joukkueessaan? Heistähän muissakin lajeissa kirjoitetaan? Esim. Selänteessä ei mun mielestä ole mitään särmaa, ja kuitenkin siitä kirjoitetaan paljon. Jere Karalahdessa on taas ollut vähän liikaakin särmää. Kumpikin ollut pelipaikkojensa kunkkuja.Kummasta on kirjoitettu enemmän? Luultavasti Selänteestä, ainakin positiivisia juttuja. Potkupallosta löytyis varmaan lisää esimerkkejä.
    Kummastakaan ei olisi kuitenkaan kirjoitettu niin paljoa kun on kirjoitettu, mikäli media ei rakastaisi jääkiekkoa. Ja mediahan ei ole vain yksi yksittäinen toimittaja. Jos urheilutoimituksia ei kiinnosta seurata jefua, niin se yksittäinen toimittajakin kirjoittaa muista toimituksen linjaan paremmin sopivista lajeista.
    Hienoa että nuo jutut Vargasta ja Rodriguezista on mennyt läpi. Mutta jos halutaan enemmän juttuja, niin kyllä toimitusten pitäisi olla enemmän kiinnostunut lajista.

    Kiinnostavat pelaajat fanin kannalta riippuu paljon varmaankin joukkueesta jota kannattaa ja siitä mitä kenenkin mielestä tuo särmä tarkoittaa. Jos pitäisi jotain nimetä, niin esim 69ersista Jason Thomas. pitkä ura Suomessa ja viellä jaksaa esiintyä pelikentälläkin, Roostersista Santtu Äyräväinen, ura Porvoossa, Roostersissa ja visiitti Saksassa, Trojansissa Tuomas Mankki, pudotuspelien paras pelaaja turkulaisista. Ja varmasti löytyy paljon muitakin kiinnostavia pelaajia. Ja Roosters-kasvatti Chris Mulumba on myös kiinnostavapelaaja tuolla rapakon takana. Itse ainakin mielenkiinnolla odotan miehen seuraavaa siirtoa. (Ja mikäli mun esimerkit ei kelpaa, niin haukkumisen sijaan itsekukin toivottavasti esittää muita vaihtoehtoja.)

  • Ja unoshtui esimerkeistä läpimurtoaan tekevät nuoremmat pelaajat kuten Crocodilesin Filip Zacoc. Ja naisista esim. EM-turnauksen parhaaksi pelaajaksi valittu Jenni Linden.

  • Tai jospa toimittaja olisi tehnyt sitä kuuluisaa toimittajan työtä, etsinyt 1-3 jenkkifutaria joita media voisi rakastaa ja avannut pelin

  • @Tiirap… Nostat esille nimiä mikä hienoa. Miksi noi olisi kuitenkaan kiinnostavia? Varmaan ihan hyviä pelaajia mutta ei toi taida riittää.

    Toivottavasti Laurila ymmärtää kehittää erilaisia yksilöitä esille nostavia juttuja. Seurat saisi aktivoitua kanssa. Glory days aikana Tuulet ja Lindholmit oli esillä paljon.

    Kattokaa Makvan Amirkhania. Ei media rakasta vapaaottelua mutta särmikäs kaveri kiinnostaa. On syntynyt mielikuva voittamattomasta, rohkeasta ja sanavalmiista esikuvaurheilijasta. Harva enää muistaa että esim Cagessa tuli pataan useammankin kerran.

    Yksilöiden kautta. Mutta pitää oikeasti olla särmää jota en löydä Tiiran listalta

  • @Hero: Noi oli mun esimerkkejä ja tiedän ettei kelpaa kaikille. Ketkä sun mielestä olisi parempia esimerkkejä???

    Kannattaa muistaa et Glory Days aikana jefu oli huomattavasti enemmän esillä kuin nykyisin. Tällä hetkellä vapaaottelu on jossain määrin “in”, kuten jefu aikoinaan. Ja tavallaan laji yksilölajina on toimittajallekin helppo kun ei ole montaa urheilijaa joista pitää seuloa se mielenkiintoisin esiin.

    Toivottavasti Mika Laurila ja muut liiton ja seurojen edustajat saavat lisää myönteistä näkyvyyttä jefulle mediassa ja jaksavat puskea juttuja tarjolle, vaikka välillä voi tulla tunne tuulimyllyjä vastaan taistelemisesta. Mut jos laji ei kiinnosta mediaa (urheilutoimitus/toimittaja), niin ei ne kauheasti ala etsimään särmikkäitä yksilöitä esiin. Ei Hesarissakaan kovin paljoa jefusta kirjoiteta, vaikka saman konsernin maksukanava sitä lähettääkin.

    Itse en odota mitään suurta muutosta lähitulevaisuudessa. Toivottavasti olen väärässä.

  • @Hero: Noi oli mun esimerkkejä ja tiedän ettei kelpaa kaikille. Ketkä sun mielestä olisi parempia esimerkkejä???

    Kannattaa muistaa et Glory Days aikana jefu oli huomattavasti enemmän esillä kuin nykyisin. Tällä hetkellä vapaaottelu on jossain määrin “in”, kuten jefu aikoinaan. Ja tavallaan laji yksilölajina on toimittajallekin helppo kun ei ole montaa urheilijaa joista pitää seuloa se mielenkiintoisin esiin.

    Toivottavasti Mika Laurila ja muut liiton ja seurojen edustajat saavat lisää myönteistä näkyvyyttä jefulle mediassa ja jaksavat puskea juttuja tarjolle, vaikka välillä voi tulla tunne tuulimyllyjä vastaan taistelemisesta. Mut jos laji ei kiinnosta mediaa (urheilutoimitus/toimittaja), niin ei ne kauheasti ala etsimään särmikkäitä yksilöitä esiin. Ei Hesarissakaan kovin paljoa jefusta kirjoiteta, vaikka saman konsernin maksukanava sitä lähettääkin.

    Itse en odota mitään suurta muutosta lähitulevaisuudessa. Toivottavasti olen väärässä.

  • Sellainen hyvä happotesti amerikkalaiselle jalkapallolle on katugallup. Tavallisilta ihmisiltä pyydetään yhden nykyisen suomalaisen jenkkifutispelaajan nimeä. Silloin kun alkaa niitä nimiä ilmestymään useammalta kuin 1/50 niin ollaan jo jossain. Laurilan visio siitä, että säkki on yhtä tunnettu urheilutermi kuin donkki on sitten siinä jonossa seuraavana. Kyllä Taft ja Rodriquez on tähän mennessä vuoden 2015 kovin jefumediateko ja jättää naisten EM-voiton kakkossijalle. Kolmantena jonossa Tyler Varga. Tämä on oikeastaan aika surullista.

  • Kohta ne taas valitaan! Tässä olisi paikka nostaa joku mielenkiintoinen tarina esille. Tai jääkö kaikki huomio Tero Pitkämäen mm-prinssin jalkoihin tässä painin ja kepinheiton onnelassa.

    Olisiko nyt se hetki kun vuoden jenkkifutari voisi olla nainen. Vaikea nostaa ketään äijää muiden yläpuolelle tai voiko Tyler Vargasta tehdä tällä uuden skuupin?

    Kummasta vuoden jenkkifutari, Jenni Wahlberg (EM- ja SM-kultaa) vai Tyler Varga (Indianapolis Colts, 2 juoksujaardia ja yksi koppi, 18 jaardia)

  • Voisihan tuo olla myös EM-kisojen MVP:ksi valittu Jenni Linden.

  • Vuoden jenkkifutarin valinta onkin kinkkinen juttu. Jos vaikka katsotaan Vaahteramaljan statseja. Suomalaisten kosketukset palloon olivat ennenäkemättömän vähissä ja eniten kontakteja siihen oli pelissä tuomarien ohella Roostersin kikkerillä, Onni Juvosella. Yhtään heittoa tai juoksujaardia ei tuotettu suomalaisen pelaajan toimesta ja 38 kiinniotetusta heitosta 3 päätyi suomalaisen pelaajan haltuun. Molemmat pelin intterit tehtiin jenkkien toimesta ja parhaat taklaajatkin olivat tuontimiehiä.

    Nyt taitaa olla aika valita lajin parhaaksi nainen mutta saattaa valinta osua kuitenkin Chris Mulumbaan.

  • Samaa mieltä. Kyllä Chris Mulumba on vuoden 2015 ja näillä näkymin myös 2016 ja 2017 suomalainen vuoden jenkkifutari

  • Muistin virkistykseksi piti kaivaa lista aiempien vuosien valinnoista vuoden jenkkifutareiksi. Ohessa viimeiset 10 valintaa:

    2014 Tommi Pinta
    2013 Max Ehlert
    2012 Max Ehlert
    2011 Efe Evwaraye
    2010 Efe Evwaraye
    2009 Henri Myöhänen
    2008 Markus Haverinen
    2007 Seppo Evwaraye
    2006 Michael Quarshie
    2005 Michael Quarshie
    2004 Petrus Penkki

  • Jenni Valden olisi hyvä valinta. Näkyvä pelaaja EM-kultajoukkueessa ja tosiaan kisojen MVP. Mulumba on miehistä varmaan lähellä, tosin väitän, että juuri kukaan ei ole nähnyt hänen pelejään yhtään.

    Okko Outinen kannattaa myös mainita. Noissa on aina arvostettu ulkomailla pelaamista. Okko oli myös aika hirviö, oli mm. ehdolla vuoden importiksi Ruotsissa. Vaahteraliigasta tuota palkintoa on aika vaikea voittaa, mutta itse nostaisin Kimi Linnainmaan aika korkealle. Taitopelipaikoilla ei suomalaiset kamalasti juhli nykyään, niin hänen kausi oli siinä mielessä erinomainen. Myös Juhani Koivumäki ja Ville-Valtteri Suojanen ansaitsevat maininnan.

  • Tyler Varga pelasi kolme oikeaa NFL-peliä ennen loukkaantumistaan. Colts-rookiella ihan jonkinmoiset statsit:

    “Varga, 5-11, 225 pounds, was signed by the Colts as an undrafted free agent on May 5, 2015. He played in Weeks 1-3 and had one carry for two yards and one reception for 18 yards. Varga also registered six kickoff returns for 151 yards (25.2 avg.) and tallied one special teams tackle. He finished his collegiate career at Yale ranked fourth in rushing yards (2,895), fifth in attempts (529), third in rushing touchdowns (31) and second in yards per carry average (5.6).”

    Vuoden urheilija-ainasta vähintään siinä missä Mulumba…

  • Onko millään joukkueurheilulajilla (ei ringette) valittu koskaan naista vuoden parhaaksi? Olisiko tässä jefun paikka saada edes pikkuisen itseään suurempaa huomiota mediassa.

  • No hiihto ja yleisurheilu – arvauksena

  • Ai hitto eipäs noista löydykään joukkueita

  • Pikainen haku tuotti tällaisen tuloksen, joka lienee ensimmäinen laatuaan: 1956 vuoden koripalloilijaksi valittiin Hilkka Hakola (ko. vuoden EM-turnauksen paras pistenainen). Myös Lea Hakala ja Anja Bordt ovat ko. kunnian saaneet vuosien varrella.

  • Parhaan mediahuomion saa varmaan valitsemalla naisjefurin vuoden parhaaksi ja olisipa tuo tänä vuonna ansaittuakin. Miespelaajan valinta on aika vaikea urakka kun mitään isoa saavutusta ei ole tarjolla.

  • Tässä jänskättää miten SAJL nyt aktivoituu viestinnässään kun viestintäpäällikkö aloitti toimessaan 1. tammikuuta. Vuoden urheilijat julkaistaan huomenna tiistaina (12.1.). Jospa silloin repäistään…

  • Tiirapasi
    Selväksi kävi ainakin, että sä et tiedä mistään mitään.
    Selänne, joka aikoinaan ajoi rallia salanimellä – ei särmää
    Karalahti, joka ei ole koskaan ollut edes oman joukkueensa paras pelaaja – pelipaikkansa kunkku.
    Nyt sitten Tiirapasi.

  • @Nyt sitten: Tiedän itse asiassa monestakin asiasta aika paljon, mut kommentissani en puhunut mitään tietämisestäni vaan mielipiteestäni:
    “Miksi pelaaja ei olisi kiinnostava, jos on pelipaikkansa kunkku joukkueessaan? Heistähän muissakin lajeissa kirjoitetaan? Esim. Selänteessä ei mun mielestä ole mitään särmaa, ja kuitenkin siitä kirjoitetaan paljon. Jere Karalahdessa on taas ollut vähän liikaakin särmää. Kumpikin ollut pelipaikkojensa kunkkuja.Kummasta on kirjoitettu enemmän? Luultavasti Selänteestä, ainakin positiivisia juttuja. Potkupallosta löytyis varmaan lisää esimerkkejä.”

    Mitä itse tarkoitat kommentillasi? Onko mielestäsi Selänteessä särmää vai ei? Onko Karalahti mielestäsi pelipaikkansa kunkku vai ei?

    Vai onko kommenttisi tarkoitettu ironiseksi? Jos on, niin menee huonon muotoilun takia ohi.

    Ja laitetaan : ) kommentille, ja : ( kommentin hieman epäselvälle muotoilulle.

    Ja mun nimimerkin loppu on …aasi ei …asi. ; )

  • Tänään tuo julkistetaan. Taitaa olla ensimmäistä kertaa suomijefun historiassa nainen…

  • Ja tosta särmästä viel vähäsen:

    Jos ei oo särmää, kelpaa Valion mainoksiin juomaan maitoa.

    Ja jos on särmää kelpaa Valion mainoksiin https://youtu.be/PfgycAOT0KI

    : )

    Ja mielenkiinnolla odotan kelpaako EM-turnauksen paras pelaaja vuoden jenkki futariksi.

  • Näköjään Tyler Varga valittu parhaaksi jefunn pelaajaksi.

    http://yle.fi/urheilu/tassa_he_ovat_-_urheilulajien_parhaat_vuonna_2015/8589336

    Lievästi pettynyt tuohon urheilutoimittajien valintaan.

  • Ok, tällä sitten mennään eikä taaksepäin katsota… Varga pelasi NFL:ssa kolme peliä, yksi juoksu, yksi kiinniotto ja kolme palautusta sekä kauden päättänyt aivotärähdys. Valinnasta voidaan nyt sitten olla montaa mieltä ja mielenkiinto kohdistuu seuraavaksi siihen miten SAJL saa valintansa julkisuuteen. Voihan tää Varga lopulta olla se median rakastama jefunpelaaja.

  • Tässä muistin virkistämiseksi lista, jonka keulille Tyler Varga nyt sitten laitetaan. Olisihan se juhlallista mikäli Tommi Pinta luovuttaisi vuoden pelaajan palkinnon Vargalle kädestä käteen.

    Ja virallisestihan valinnat tekee Suomen Urheilutoimittajain liitto mutta uskoisin, että monessa lajissa lajiliitolla on lusikka sopassa kahvaa myöten.

    2015 Tyler Varga
    2014 Tommi Pinta
    2013 Max Ehlert
    2012 Max Ehlert
    2011 Efe Evwaraye
    2010 Efe Evwaraye
    2009 Henri Myöhänen
    2008 Markus Haverinen
    2007 Seppo Evwaraye
    2006 Michael Quarshie
    2005 Michael Quarshie
    2004 Petrus Penkki
    2003 Eero Heinonen
    2002 Seppo Evwaraye
    2001 Petrus Penkki

  • Onkos Suomen paras jenkkifutari vuodelta 2015 edes käynyt Suomessa? Asunut tai pelannut varmaankaan ei ole. Tää on lähes yhtä hyvä valinta kuin Obaman saama Nobelin rauhanpalkinto.

  • Kai Kunnaksen aika osuva kolumni aiheesta Vuoden Urheilijan valinta:

    http://yle.fi/urheilu/kommentti_miksi_taas_tero_pitkamaki/8590522

    Kolumni kuvaa aikahyvin myös syytä miksi jefun ja muiden ns. pienten lajien on vaikea saada näkyvyyttä mediassa.

    “Toiseksi aavistelen koko äänestysrakenteen suosivan Teroa. Nimittäin kun äänestää saavat vain Urheilutoimittajain Liittoon kuuluvat toimittajat, uumoilen äänestäjien keski-iän olevan suht korkea. Me vanhat ukot kun kuulumme liittoon. Nuoret urheilutoimittajat eivät niinkään ole liittouskollisia. Urheilutoimittajain Liiton 1340:stä jäsenestä kaiken kukkaraksi vain 531 äänesti. Äänestysprosentti oli siis vajaa 40.”

    Ja nuo “vanhat ukot” taitavat olla niitä jotka päättävät mistä urheilutoimitukset kirjoittavat.

  • Hyvä kirjoitus Kunnakselta ja kyllähän lähes kaikki Tero pitkämäkeä itseään myöten lienevät sitä mieltä että tällä kertaa(kaan) ei mennyt valinta ihan putkeen. Vuoden 1990 Alafrantti-skandaalin jälkeen tämä Urheilutoimittajain liiton hallitsema prosessi on menettänyt vuodesta toiseen uskottavuuttaan. Koska kyseinen liitto kuitenkin “omistaa” konseptin ei sitä voi heiltä oikein ottaa pois muutoin kuin jättämällä heidän valintansa huomiotta ja antamalla jollekin uudelle instituutiolle huomio.

    Ai niin, eihän siitä silloin kukaan kirjoittaisi….

    Joka tapauksessa reilu peli olisi valita vuoden urheilija lajiliittojen keskinäisellä äänestyksellä siten, ettei oman lajin kandidaatille saisi antaa ääntä.

  • Ihan mukavalla ja aktiivisella otteella SAJL:n viestintä lähtenyt vuoteen. Vuoden jenkkifutarin noteeraaminen näyttää suuntaa tulevaisuudesta.

  • http://www.iltasanomat.fi/muutlajit/art-1453886875099.html noronenkin kerennyt oikein kommentoimaan kiireiltään

  • Wiking hyvä esimerkki, mitä tapahtuu kun liikaa valtaa (lajiliitto, maailmanliitto, mm-kisat) on yksissä käsissä.

  • Super Bowl näyttää olevan median rakastama.Hesarissa (6.2) kolmen sivun juttu ja YLElläkin netissä useampi juttu.

    Optimisti ajattelee toimitusten mielenkiinnon siirtyvän ensi kesänä kotimaiseen jefuun, pessimisti ei.

    Itse taidan kuulua pessimistien joukkoon. ; )

  • Se on meidän kaikkien mahdollisuus ja työ tehtäväksi jotta meillä on jotain mielenkiintoista mistä tehdä juttua. Itse ainakin yritän olla optimisti. Se on kuitenkin varmaa että mitään muutosta ei tapahdu elllei tehdä työtä, olla avoimia uusille asioille sekä uskalletaan yrittää/tehdä. Aurinkoista kevättä ja kesää kaikille laji-ihmisille.

  • Varma keino lisätä joka vuosi näkyvyyttä on kasvattaa joka vuosi markkinointi panostuksia niin euroissa kuin käytännön toimissakin. Kun vielä otetaan aina edellisen vuoden kokemuksista opiksi, niin saadaan enemmän ja parempaa. Korreloiden homma toimii kun halutaan vähentää näkyvyyttä tai junnata paikallaan. Jos valtamedia ei ole vielä tehnyt juttuja suomijefusta niin tuskin ne tulee tekemäänkään ellei jefuscenessä tapahdu positiivista muutosta toiminnan laadussa ja määrässä. Kukaan ei tule kotoa hakemaan (paitsi jefujoukkueet pelaajia vieraspeleihin), itseään pitää tuoda esille. Mikään ei myöskään ole ilmaista. Esim hiihtoliitto kestitsee mediaväkeä pressipäivillä, jossa tulevaa toimintaa esitellään viihteen lomassa. Henkilökohtaiset kontaktit toimittajiin on kiinnostavien jutun aiheiden lisäksi ensiarvoisen tärkeitä mikäli näkyvyyttä halutaan. Rahalla saa, siitä esimerkkinä nelonen pro.

  • Viimeisinä viikkoina kiitettävää kuhinaa joidenkin seurojen toimesta YouTubessa. Roosters lisännyt volyymeja omassa viestinnässään, Royalsilta yhteistyökumppanin tuotoksia maailmalla ja ECG:kin laitanut kortensa kekoon. Hyviltä näyttää nämä ja lisää kaivataan…

  • Presidentti Obana antoi hyvän esimerkin tarinan voimasta nostaessaan Suomessa vähälle huomiolle jääneen Kimmo Timosen Chicago Blackhawksin Valkoisentalon vierailun kärkikohdaksi. En ota kantaa kotimaiseen linnan juhlien tai urheilugaalan timosgateen, otan kantaa siihen pelisilmään jota joku Obaman puheen käsikirjoittaja on osittanut poimiessaan supertähtien joukosta mielenkiintoisen henkilötarinan tapahtuman erääksi kohokohdaksi.

    Median rakastama jenkkifutari voi syntyä hyvän tarinan seurauksena. Ei yksinomaan kentällä suoritettujen poikkeuksellisten suoriusten tuloksena. Seurat ja SAJL voisivat nostaa näitä kiinnostavia tarinoita sellaisen kohdatessaan esille tarmokkaammin.

    https://www.youtube.com/watch?v=axsU5KTInlw

  • Roosters on parin viimeisen viikon aikana osoittanut, että suomalaisesta jenkkifutisseurasta voi tuottaa käytännössä joka päivä jotain mielenkiintoista kerrottavaa. Roostesin videot ovat olleet mielenkiintoisia läpileikkauksia seuran pelaajista ja toiminnasta ja niiden arjesta.

    Tottakai kyse on voimavaroista, mutta tuohon pitäisi kaikkien ainakin liigatasolla pelaavien seurojen pyrkiä. Roostersille vielä toiveena se, että mielellään löytäisi nuo kaikki ajankohtaiset videot jostan koontina kronologisessa järjestyksessä. Nyt roosters youtube-haulla pääsee kiinni useisiin videoihin mutta epäloogisessa järjestyksessä tarjoiltuna.

    Hyvää duunia kuitenkin. Ilmeisesti Jussila on taas palannut aktiivitekijäksi taustalla kun tällaista tapahtuu!

  • Noi löytyy latausjärjestyksessä Roostersin omalta juuttupisivulta:

    https://www.youtube.com/user/HelsinkiRoosters1979

  • Maailmanmestaruus näköjään herättää mediankin mielenkiinnon.

    http://yle.fi/urheilu/maailmanmestari_kehiin_vaahteraliigassa/8699186

  • Aalto Predators taustajoukot tekevät suurempaa jef-peeärrää Suomelle kuin kukaan pitkään aikaan. Tämä on hulvatonta ja maksimaalinen julkisuus. Media on jo rakastunut muta ei pelaajaan…

    http://gioandjones.radio.cbssports.com/2016/02/25/american-football-is-getting-bigger-in-finland/

  • Ja nyt ollaan vasta helmikuussa ja pitää keksiä juttuja suomalaisesta korkeakoulujefusta…

  • Nyt joku myyntitykki myymään CBS:ole liigapelit höystettynä gonzo-selostuksilla.

  • “Gonzo-selostus” :P Nyt osui kyllä kuvaus viimeisen päälle nappiin!

    Jenkit kärsii näemmä rankoista vierotusoireista Super Bowlin jälkimainingeissa. Onneksi kohtaa alkaa combine!

  • https://youtu.be/JbZpD6xdHdo Tällaisia on kiva katsoa, saa vähän enemmän tietoa nykyisistä pelaajista. Mielellään katsoisin muistakin pelaajista vastaavia. Noissa tuskin on tekokustannuksetkaan kovin isoja. Rohkeutta vaan seurat.

  • Jos ja kun tämä hemmo tulee Suomeen niin toivottavasti TAFT/Stokes onnistuu saamaan kaverille näkyvyyttä “tavallista” importtia enemmän. Sopisi aiheeksi useampaankin telkkarin makasiiniohjelmaan.

    https://www.youtube.com/watch?feature=player_detailpage&v=w8INBg1kfh8

  • Trojansin naiset tekivät sen mitä muut vasta suunnittelivat. Onnittelut!

  • Hienoa Turun naiset! =)

  • Onnittelut Tukrulle

  • Jaa ensimmäinen. Mistäs Jasmine Teters oli kotoosin.
    http://www.crocodiles.fi/kausi-2013-89.html

  • Niinpä

  • Naisten Vaahteraliigassa Trojansin jenkki-lady on pomminvarmasti ensimmäinen amerikkalaisvahvistus koskaan ikinä…!

  • Sori ei oo

  • Taitaa olla. Naisten Vaahteraliigaa pelataan vasta ensi kesänä…

  • Ehkä oli liian nokkela kompa. Turun jenkki on todellakin Vaahteraliigan ensimmäinen jenkkinainen koska kausi 2016 on kaikkien aikojen ensimmäinen Vaahteraliigakausi naisille ja loppuottelu ensimmäinen naisten Vaahteramalja. Sori

  • Naisten vaahtera liiga on kyllä paskin idea koko suomi jefun historias. Oliko nimet loppu vai? Tuleeks naisille sit kans vaahtera malja kanadan suur lähetystöstä? Huikee inflaatio lajin pää sarjalle että kiitos liitto!!!!!!!

  • Huuhdo hiekat pois pimp … eiku anteeksi kaikki naiset. Ette te kitise noin pahasti. Varsinkaan noin turhasta.

  • Nyt löytyi Median Rakastama Jenkkifutari. Hienoa Wolvot reagoinnista ajan hermolla ja tietysti hienoa, että olette rakentaneet nuoriso-ohjelmanne tukemaan ennakkoluulotonta suhtautumista lajiin ja erilaisiin pelaajiiin joille laji sopii. Tämä on Bulls eye!

    http://helsinkiwolverines.com/wolverines-pelaaja-valtteri-saarinen-ylen-aamu-tvssa-tassa-valtterin-kokemukset-wolverinesista/

  • Nyt se on todentotta löytynyt. Median rakastama jenkkifutari joka ihan kaikissa huomionsa käänteissä nostaa esille jenkkifutuksen ja seuran joka on ottant hänet vastaan avoimesti ilman syrjintää. Ja kaveri vielä rakentaa tulevaisuttaa jefu huomioiden. Mainio pikku persoona. Onneksi olkoon Wolvot, käyttäkää kuitenki harkiten tätä suosiota.

    ILTALEHTI:

    Erityisesti jenkkifutis liittyy kuitenkin keskeisesti myös Valtterin tulevaisuuden haaveisiin.
    – Haluan pelata niin kauan kuin pystyn ja nousta niin korkealle kuin mahdollista. Jos pitäisi lopettaa pelaaminen, varmaan romahtaisin. Ehkä lopettamisen jälkeen voisin valmentaa.

    ps. Liitto ei ole herännyt tähänkään ilmiön realiajassa. So sad… Koripallomaajoukkue ehti ensin apajille.

  • Ville Valasti seuraava lähtijä suureen maailmaan, Chris Mulumban jäljille Pirunlaaksoon.

    https://www.facebook.com/HelsinkiRoosters1979/videos/10153986069070435/

    (Ei kai kaikille enää uutinen.)

  • Wolverineshan on ennenkin taitanut tuon PR toiminnan… Kuka muistaa tämän?

    http://www.youtube.com/watch?v=syy9J-yQZJQ

  • Onhan näitä ollut enemmänkin….

    https://www.youtube.com/watch?v=8qEn4rJyV6A

  • Trojansin hyökkäyksen linja on pistänyt oman instagram tilin pystyyn.

    @savagetrojanuncles

  • Saintsin facebook sivun mukaan Tampereella on nähtävästi tekeillä myös jotakin nauhoitusta kun linjamiehet on viety studioon.

  • Tämä on joku Minkkisen saints räppi pelleily. Taidot ei riitä kentällä niin sitten mennään studioon nostattamaan “joukkue henkeä” joka on Tampereella lähinnä vitsi

  • Terve Insider!

    Ensinnäkään kyseessä ei ole eikä räppi eikä pelleily ja Minkkinen on lähinnä projektissa tukevassa roolissa. Minä asian tiedän koska olen tätä hoitanut Saints hallituksen edustajana ja olin muuten myös mukana studiolla ja julkaisin tuon videon Saints faceen. Hienoa, että asia on myös täällä noteerattu.

    Ja koska tuon ensimmäisen lauseesi kommentit sisälsivät selkeästi nollatietoa Saintsista, vaikka nimimerkkisi “Insider” onkin, niin luokittelen tuon kommenttisi Minkkisen taidoista ja seuran joukkuehengestä samaan nollatietoon.

    Palataan tähän asiaan ennen ensimmäistä ottelua 21.5 kun nauhoitettu materiaali julkaistaan. =)

    Marcus Lönnqvist

  • Ja tervehdys Tampereelta!

    Biisi on purkissa ja video valmis, olkaa hyvä!
    https://www.youtube.com/watch?v=Maj8h-HbW78

  • Itse oon miettinyt milloin joku tuotantoyhtiö oivaltaa tämän hemmon olevan Suomessa

    https://www.youtube.com/watch?v=yoqLmdgO0V4

  • Hyvä biisi jos tykkää tuollaisesta musiikista (minä tykkään). Yksi tyylivirhe on kuitenkin videossa siinä että lauletaan sinivalkoisesta joukkueesta, mutta videossa kentällä kirmaa vihreäpaitaiset harjoittelijat…

  • Ei ole medioihin noussut tällä kaudella edelleenkään yhtään jenkkifutaria, joka olisi saanut huomiota osakseen enemmänkin. Ehkä keväällä Wolvojen 11 vuotias Valtteri Saarinen sai enemmän huomiota, mutta ei-jenkkifutiksellisista ansioista. Toivottavasti Saintsin Bonan juttu jää sille julkisuudelle mitä se on tähän mennessä saanut.

    Johtuukohan tämä siitä, että pääsarjoissa ei vaan ole yhtään suomalaista kiinnostavaa pelaajaa niin vastuullisessa roolissa, että olisi ylittänyt mediakynnyksen onnistumisillaan.

  • @Ei edelleen yhtään yksilöä?: Ei johdu. Ikävä (kutakuinkin)tosiasia on ettei jefu yleensäkään kiinnosta valtakunnan tasolla urheilutoimituksia. YLEn osalta ainoa uutisointi on tuo Bona-episodi, Hesaria ja Iltalehtiä sekään ei kiinnostanut. Muutosta tuohon taitaa olla turha toivoa ennen kuin urheilutoimituksissa on väki vaihtunut, jos sittenkään.

    Eli tiedoittaminen ja katsojien hankkiminen lepää edelleenkin liiton ja seurojen harteilla. Suuresta julkisuudesta ei vähään aikaan ole tulossa vetoapua.

  • Kyllä iltalehti uutisoi Bona keissistä. Mun mielestä kaikki julkisuus on positiivistä

  • Näitä henkilöjuttuja julkaistaan näköjään helpommin pienten paikkakuntien lehdissä. Hieno nosto Uusimaa-lehdeltä Mickey Kyeistä. Taitaa olla turha odottaa, että joku helsinkiläinen media nostaa samalla tavalla Wolverines-kasvatti Sebastien Sagnen esille

    http://www.uusimaa.fi/artikkeli/434406-saksan-liigan-parhaimmistoon-kuuluva-micky-kyei-on-hurjalla-pelipaalla

Leave a reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *