Kotimaisten sarjojen tuomareiden taso on aihe, joka puhuttaa jenkkifutisväkeä vuodesta toiseen. Pekka ja Veikko Lamminsalon ideoima tuomarikoulupilotti lähestyy aihetta uudelta kantilta.
Amerikkalainen jalkapallo on laji, jonka tuomarointi lienee vaikeustasoltaan siitä vaativammasta päästä. Kaksikymmentäkaksi pelaajaa, paksu sääntökirja ja tulkinnanvara vaativat tuomariryhmältä sekä leveyttä että vankkaa ammattitaitoa. Onneksemme lajin pariin löytää riittävästi innokkaita, jotta otteluiden pelaaminen järkevästi ja turvallisesti on mahdollista usealla sarjatasolla. Voisiko tilannetta kuitenkin parantaa? Pitkän linjan erotuomari Veikko Lamminsalo ja yliopistojoukkue Aalto Predatorsin päävalmentaja Pekka Lamminsalo ovat sitä mieltä, että voisi. Nykytilanne tarjoaa petrattavaa.
– Tällähän hetkellä tuomarikoulutus koostuu noin neljän tunnin maratonluennosta ja sen jälkeisestä sääntökokeesta, Pekka Lamminsalo valaisee.
– Tämän jälkeen kokeen läpäissyt päästetään pelikentille harjoittelemaan luennolla käytyjä asioita oikeassa pelitilanteessa. Tämä on meistä tuntunut jotenkin absurdilta tilanteelta. Missä muussa harrastuksessa pistetään ihminen tositoimiin neljän tunnin teoriakoulutuksen jälkeen? Jos uusi pelaaja valmistettaisiin samalla tavalla, niin sitähän pidettäisiin vaarallisena, Lamminsalo jatkaa.
Lamminsalot ovat päättäneet käynnistää tuomarikoulupilotin, joka toimii Aalto Predatorsin yhteydessä. Pilotissa tuomarikokelaille tarjotaan aktiivinen, käytännönläheinen lähestymistapa tuomarina toimimiseen. Lamminsalot näkevät tuomaroinnin tavoitteellisena harrastuksena, jossa myös tuomareilla on oma valmentajansa. Tavoitteena on kasata talvikaudella n. 10 hengen ryhmä, joka saa tulikasteensa korkeakoulusarjassa tulevana keväänä.
Pilotin kantava ajatus on lähestyä tuomarointia eri tavalla kuin maassamme aikaisemmin. Tuomarikokelas oppii tuomarin mekaniikasta, liikkumisesta ja avaimista. Talven mittaan erilaiset tuomaritoimintaan vaikuttavat vastuualueet ja rajalinjat tulevat tutuiksi. Tuomarivalmentaja Veikko Lamminsalon johdolla kokelaat pääsevät tutkimaan sääntöjä myös filosofiselta kantilta – mikä on säännön ajatus?
Käytännön harjoittelu pilotissa tapahtuu Aalto Predatorsin harjoitusten yhteydessä. Joukkueen harjoitellessa koko joukkueella pelitilanteet tuomaroidaan, mikä lienee täysin uusi aluevaltaus Suomessa. Pekka Lamminsalo näkee, että tilanteesta on hyötyä myös joukkueelle.
– Tällä tavalla pelaajiemme sääntötietoisuus paranee ja saamme mahdollisesti kitkettyä myös turhia rangaistuksia pois peleistä, kun niihin jo puututaan treeneissä.
Lajipiireissä laajalti tunnettu Veikko Lamminsalo tuo Predatorsin pilottiin epäilemättä aimo annoksen asiantuntemusta ja uskottavuutta. 80-luvulta asti viheltänyt Lamminsalo on ainutlaatuisessa asemassa, kun arvioidaan suomalaisen tuomaritoiminnan tilaa Glory days -ajoista tähän päivään. Vaikka laji ja maailma ympärillä on muuttunut voimakkaasti, kertoo Lamminsalo itse tuomaroinnin muuttuneen matkan varrella yllättävän vähän. Se mitä 80-luvulla hävittiin tiedonkulussa, otettiin takaisin uuteen lajiin olennaisesti liittyneellä innokkaalla asenteella.
– Porukat olivat kuin pesusieniä, jotka imivät lähes kaiken, mitä futiksen ympärillä tapahtui tai oli. Siitä oli apua, kun varusteet eivät aina olleet yhdenmukaisia, kenttien merkinnät olivat huonoja, ketjut jopa vaarallisia pelaajille ja pallojen laatukin vaihteli. Jos oli Velodromi joidenkin mielestä kova, niin kaikki eivät ole kokeneet vanhan Bolliksen betoninurmen kovuutta, Lamminsalo muistelee.
– Yksi asia tuntuu aina pysyvän: ketjujengiin tulee lähes aina ensikertalaisia.
Lamminsalo käyttää sanaa “ammattimaisempi” kuvaamaan maamme tuomareiden nykytilaa. Pelin nopeus ja heittopelin kasvanut rooli ovat tuoneet omat haasteensa nykypäivän tuomareille. Lamminsalon mukaan pelin kehitys asettaa erityisiä paineita tuomariryhmille liikkuvuuden ja pelinluvun osalta. 6-8 henkilön kokoisille tuomariryhmille olisi nykyään jo aitoa tarvetta, vaikka suurimmassa osassa otteluita mennäänkin korkeintaan viidellä tuomarilla.
– En malta tässä vaiheessa olla sanomatta myös sitä, että itse lajikin on muuttunut, eikä pelkästään nopeuden osalta, vaan myös säännöt ovat muuttuneet. Pelaajille annetaan enemmän vastuuta omasta tekemisestään ja korostetaan vastustajan kunnioittamista. Tämä näkyy ehkä parhaiten turvallisuus- ja käyttäytymissäännöissä. Viime vuosina ollaan muutettu esimerkiksi päähän ja jalkoihin kohdistuvia estämissääntöjä sekä kovennettu myös epäurheilijamaiseen käytökseen liittyviä sääntöjä, Lamminsalo kertoo
– Se, mikä 90-luvulla oli sallittua, ei tänään ole hyväksyttyä; laji on muuttunut ja muuttuu edelleen.
Erotuomaritarkkailu on yksi asia, jolla toimintaa on viety eteenpäin viime vuosina. Nykyään pyritään siihen, että jokaisessa liigapelissä olisi nimetty tarkkailija, joka katsoo ottelun ja antaa siitä palautteen tuomareille.
– Tätä mekanismia tulisi laajentaa erityisesti sinne, missä toiminta on uutta ja missä virheiden toistoa pitäisi välttää. Niistä pois oppiminen on nimittäin pirun vaikeaa.
Tuomarimäärät kasvussa?
Lamminsalo kertoo, että tuomarimäärät ovat kokonaisuudessaan kasvaneet vuosien saatossa. Samalla kuitenkin myös tuomittavien otteluiden määrät ja tuomariryhmien koot ovat kasvaneet. Eräänlainen ongelma on myös se, että vain osa harrastaa tuomarointia aktiivisesti. Usein tyydytään tuomaroimaan muutama kotiottelu vuodessa.
– Seuratuomaritoiminta kuitenkin todennäköisesti toimii kohtuullisesti, koska sarjat saadaan pelattua. Tätä ei voi huomiotta sivuuttaa, koska tuo porukka tekee arvokasta duunia, vaikkakin kyseessä saattaa olla heille ns. kakkosharrastus. Väittäisin, että ns. aktiivinen ydinryhmä on kuitenkin pysynyt suunnilleen samankokoisena, eli meitä on sellaiset 20-30 kerholaista.
Toisena erona entisaikoihin Lamminsalo pitää tuomareiden lajitaustaa. Hän arvioi, että aiemmin nykyistä useammalla tuomarilla oli myös pelaajataustaa. Tämän tuoma ero oli todennäköisimmin siinä, että tuomarit olivat valmiimpia peliin; sitä luettiin paremmin ja opittiin mekaniikka helpommin.
– Vanhoja pelejä katsoessa voi myös todeta sen, että mekaniikka ei ollut täysin sama kuin nykyään – eli sielläkin on tapahtunut evoluutiota paljon.
Predatorsin tuomarikoulupilotin kohdalla Veikko Lamminsalo korostaa, ettei hankkeella olla korvaamassa SAJL:n olemassaolevaa järjestelmää. Tuomarikokelaiden tulee jatkossakin osallistua liiton koulutukseen ja sääntökokeeseen, jotka nekin ovat kokeneet muutoksia vuosien varrella.
– Uusien tuomareiden koulutukset ovat aina keskittyneet sääntöjen ja mekaniikan luokkahuonetunteihin. Perinteisesti muutaman tunnin mittaiset kurssit ovat olleet kalvosulkeisia, joissa toki ammennetaan mahdollisimman paljon perustietoutta tuomarina olemiseen. Koulutuksen seuraava vaihe on sitten ollut tuomariryhmissä pidettävä pre-game, jonka 90 minuutin aikana kerrataan aika lailla samoja asioita kuin koulutuksessa.
– Siitä sitten kentälle puhaltamaan ja oppimaan käytännössä teoriapohjalta opittuja asioita ja toivomaan, että palautemekanismi on kaikkien toimijoiden osalta rakentavaa, Lamminsalo pohtii.
Nykyisellään tilanne on parantunut siltä osin, että liigatuomarit osallistuvat erilliseen klinikkaan ja suorittavat sääntökokeen. Kansainväliset tuomarit osallistuvat IFAF-klinikalle ja suorittavat siellä vastaavan sääntökokeen. Lamminsalo tiedostaa kuitenkin, että on pitkälti jokaisen itsensä harkinnan varassa, miten paljon itseopiskelee sääntöjä ja mekaniikkaa sekä hoitaa kuntoaan.
– Tämä näkyy varmasti kentällä erilaisina suoritteina.
Aivan kaikilta osin ei tuomarikoulutuksessakaan olla menty parempaan suuntaan. Lamminsalo mainitsee kuukausikokoukset, joita tavattiin pitää aiemmin kauden päätyttyä. Tavoitteena oli, ettei kausien väliin muodostuisi kohtuutonta taukoa, jolloin asiat pääsevät helposti unohtumaan. Kokouskäytäntö myös hitsasi ryhmää yhteen ja mahdollisti asioista sopimisen helpommin.
– Käytännön harjoittelua ei silloinkaan ollut tarjoilla, vaikka joukkueet treenasivat talvisin. Nykyinen yo-sarja tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden tehdä asioita hieman toisin, Lamminsalo täsmentää.
Liitto vastaan kerho?
Suomessa erotuomaritoimintaa ylläpitää Amerikkalaisen Jalkapallon Erotuomarikerho ry, eli AJEK. Suomessa erotuomaritoimintaa johtaa ja ylläpitää SAJL. Amerikkalaisen Jalkapallon Erotuomarikerho ry, eli AJEK, kuuluu SAJL:ään jäsenenä. SAJL:n alaisuudessa toimii lisäksi erotuomarivaliokunta. Aiemmin SAJL:n ja AJEK:n välillä saattoi havaita pientä vastakkaisasettelua, mutta nykyään asetelma on pitkälti purkautunut. Tuomaroinnista on tullut kiinteämpi osa lajia. (selkeä asiavirhe korjattu 23.9. klo 8:00 -Tuomo)
– Väittäisin, että jos aiemmin oli käytössä enemmän ”sanelua”, voidaan nykyisin puhua keskutelusta. En tarkoita tällä sitä, että tuomioista keskusteltaisiin kentällä, vaan että yhteisiä linjauksia avataan jo ennen kautta liiton ja valmentajien kesken. Työ tämän osalta on toki vielä kesken ja paljon on vielä tekemättä. Uskon kuitenkin, että tuomarikoulutusten integroimisella joukkueiden treeneihin pystytään tuota keskustelukanavaa entisestään aventamaan ja molemminpuolista ymmärrystä rakastamaamme lajia kohtaan lisäämään.
Lajin harrastajamäärien kasvaessa laadukkaalle tuomaritoiminnalle on jatkossa yhä enemmän kysyntää. Lamminsalo rohkaisee kyseenalaistamaan sitä, mitä aiemmin on tehty.
– Jos halutaan kehittää tuomaritoimintaa, pitää rikkoa joitain rakenteita. Tätä varten ajateltiin tehdä tämä koulutuspilotti, eli otettaisiin hyviä elementtejä nykyisestä ja vanhasta sekä käytettäisiin avautunutta mahdollisuutta tehdä jotain täysin eri lailla.
Kommentoi
Kirjaudu sisään