• FINAL
    Indians25
    Wolverines 65
  • FINAL
    Patriots34
    Mayhem 26
  • FINAL
    Steelers34
    Butchers 17
  • FINAL
    TAFT12
    Nordmen 19
  • FINAL
    Falcons28
    Trojans 0
  • FINAL
    Bears68
    Lions 0
  • FINAL
    East City Giants37
    Crusaders 29
  • FINAL
    Royal A's0
    Bulldogs 40
  • FINAL
    Jaguaarit7
    Bouncers 26
  • FINAL
    Crocodiles21
    Roosters 88

Kauden 2014 Topit ja Flopit

jefumaster 5.1.2015 9:30 65 kommenttia

Kuva: Jari Turunen

Nyt kun on aika alkaa rakentamaan jefuvuotta 2015, vilkaisen vielä kerran taaksepäin menneeseen kauteen laittamalla vuoden 2014 topit ja flopit listalle. Jokaisella saa olla oma vahva mielipide näistä – ja varmasti muistakin – vuoden kohokohdista ja pohjanoteerauksista.

Vuoden 2014 Topit

Jenkkifutisvuosi 2014 jää historiaa monesta erinomaisesta suorituksesta sekä kansallisilla, että kansainvälisillä kentillä. Uskon lukijoiden aktiivisuuteen – yksilötason huippusuoritukset listattaneen tuohon alle keskustelujen yhteyteen. Tässä varsin subjektiivinen näkemys viime kauden parhaista.

1. Roostersin Champions Leaguen mestaruus

Helsinki Roosters pääsi juhlimaan kaikkien aikojen ensimmäistä Champions Leaguen voittoa Ranskan Elancourtissa kukistamalla yllätysfinalistin, serbialaisen SBB Vukovin tiukan taistelun päätteeksi 36 – 29. Vaikka sarjasta loistivat poissaolollaan Keski-Euroopan mahtimaiden suurseurat, on kansainvälinen kannu aina komea suoritus ja vuoden 2014 suomalaisen jefun ykkössaavutus.

2. Royalsin jefuhuuma Vaasassa

Pohjalaisen jenkkifutiksen painopiste on siirtymäisillään Seinäjoelta Vaasaan. Vaasalaisseuran nostama jenkkifutishuuma ei rajoitu ainoastaan menestykseen kentällä. Seura on määrätietoisesti onnistunut rakentamaan ympärilleen vankan kannattajakunnan, joka täyttää katsomot I-divisioonassa ottelusta toiseen tavalla, josta jokainen vaahteraliigaseura on pomminvarmasti kateellinen. Pitkäjänteisyyttä osoittaa myös kylmähermoisuus sarjatason valinnassa. Liigalisenssiä ei Vaasassa haeta ennen kuin kaikki taustatekijät ovat samalla tasolla kuin joukkueen kilpaurheilun tasokin.

3. Turku Trojansin nousu divisioonasta Vaahteramaljaan

Tappioputkessa tuskaillut Trojans päätti lähteä hakemaan vauhtia 31 yhtäjaksoisen liigakauden jälkeen divisioonasta. Uhkayritykseksikin mainittu vauhdin hakeminen sarjatasoa alempaa onnistui yli odotusten ja Trojans onnistui rakentamaan kaudeksi 2014 liigakentille jälleen voittavan mustapaitaisen kokoonpanon, joka taisteli tosissaan jopa mestaruudesta. Turkulaisten esimerkki ja rohkeus toimivat esimerkkeinä varmasti jatkossa kaikille niille seuroille, joiden menestyskäyrään lähdetään hakemaan käännöstä olemalla aluksi rehellinen itselle ja omalle pelaamisen tasolleen.

4. Roostersin Program 2014 ja kolmas perättäinen mestaruus

Kuka olisi odottanut vuonna 2011, että jopa sarjapaikastaan taistellut Roosters olisi jälleen rakentamassa uutta dynastiaa laajalla rintamalla vuonna 2014? Helsinkiläisten kolmas perättäinen mestaruus on pohjimmiltaan seuran taustajoukoissa tehdyn ryhtiliikkeen ansiota. Vuoden 2011 lopulla käynnistetty Fooball Program 2014 tuotti tulosta heti ensiaskeleillaan, mutta ammattimaisesti johdettu operaatio huipentui menneeseen kauteen kahden tavoitellun kannun nostoon. Roosters ansaitsee programillaan ja mestaruudellaan toisen maininnan kauden 2014 top-listalla.

5. Hämeenlinna Huskiesin II-divisioonan voitto

Vain yhden ottelun II-divarikaudellaan hävinnyt Hämeenlinna Huskies oli loppujen lopuksi sarjatasonsa paras joukkue, ja pokkasi palkinnoksi komean voiton lähes 700 katsojan edessä Rautamaljassa. Kauden 2014 Top-listalla Huskies ansaitsee paikkansa, koska hämeenlinnalainen jenkkifutis on mennyt harppauksin eteenpäin parin viimeisen kauden aikana. Gridiron ennustaa, että joukkue saattaa taistella jopa playoff-paikoista tulevan kauden kivenkovassa I-divisioonassa.

6. Helsinki Wolverinesin viivyttelemätön päätös hakea vauhtia I-divisioonasta

Vaahteramaljassa kolmella aiemmalla kaudella pelannut Helsinki Wolverines kärsi rökäletappion toisensa jälkeen viime kesän Vaahteraliigassa. Top-listalle seura hivuttautuu kuitenkin esimerkillisen tosiasioiden tunnustamisensa johdosta. Kaksi sarjajumbo-Indiansista otettua voittoa riittivät ansaitsemaan joukkueelle liigapaikan, mutta seuran johto päätti seurata Trojansin viitoittamaa tietä ilmoittamalla hakevansa sarjapaikkaa oma-aloitteisesti sarjaporrasta alempaa. Nyt vuodenvaihteessa seuran ympärillä on havaittavissa positiivista kuhinaa. Wolverines saa ensi kauden divisioonassa seurakseen myös samaan ratkaisuun päätyneen Indiansin.

Kuva: Jari Turunen

Vuoden 2014 Flopit

Urheilukauden surkeimmat suoritukset halutaan usein vaieta kuoliaaksi, mutta edes yhden kerran vuodessa ne pitää mielestäni nostaa framille opiksi ja ojennukseksi. Ei näitä onneksi ihan romaaniksi asti riitä, mutta ohessa muutama pohjanoteeraus, joita saa kirjoittaa lisää omantunnon mukaan tuonne kommenttiosuuteen.

1. Ulkomaalaisvahvistusten dopingkäryt

Näillä jutuilla ei kukaan halua mässäillä, mutta ikävä kyllä jälleen kerran antidoping-komitean pulloihin lirutettiin itseään vahvempaa pissaa ulkomaalaispelaajien toimesta. Kahdessa kauden käryssä huomioni kiinnittyy erityisesti siihen, että vääriä keinoja käyttäneet pelaajat pelasivat kumpikin jo toista kauttaan Vaahteraliigassa. Trojansin kahden passin laitahyökkääjä sekä Crocodilesin espanjalaisvahvistus saivat molemmat kahden vuoden kilpailukiellon ja seurat taakakseen sakot. Toivottavasti tieto suomalaisesta tehokkaasta testausjärjestelmästä kantautuu tiedoksi kaikille maastamme pelipaikkaa etsiville ja näemme puhtaan urheilullisen kauden 2015.

2. Suomen tippuminen EM-mitaleilta ja MM-kisoista

Suomen maajoukkueen Projekti 2014 ei päättynyt yhtä menestyksekkäästi kuin seurajoukkue Roostersin oma rinnakkainen kehittymishanke. Maajoukkueen kovat ponnistelut mitalikantaan palaamiseksi valuivat hukkaan Suomen hävittyä EM-kisojen pronssiottelussa Ranskalle lukemin 35-21. Positiivisena huomiona mainittakoon, että maajoukkue onnistui kurmottamaan Ruotsia arvokisatasolla lukemin 16 – 13. Mutta koska kisoista lähdettiin hakemaan mitalia ja paikkaa MM-kisoista, on kyse pettymyksestä eli flopista. Suurimmat haasteet Suomella on nyt ja ilmeisesti jatkossa ns. taitopelipaikkojen miehittämisessä kansainvälisen tason pelimiehillä.

3. Wolverinesin romahtaminen Vaahteramaljasta jumbofinaaliin

Vaikka sama joukkue mainitaan tuolla Top-listalla kauden jälkeisistä toimistaan, on ahmalauman totaalinen romahtaminen hopeajoukkueesta pisteautomaatiksi pakko noteerata korkealla sijalla myös Flop-listalla. Kun parikymmentä maajoukkuetason pelaajaa vaihtaa seuraa tai lopettaa, ei se voi olla vaikuttamatta minkään joukkueen menestymiseen. Kun soppaan lisätään kautta edeltäneet valmentajan vaihdokset sekä tasokkaiden jenkkivahvistusten vetäytymiset, oli soppa keitetty ja tulokset nähtävillä tulostauluilla. Fataalin romahtamisen esti ainoastaan seuran laaja pelaajarinki, jolla kausi saatiin vietyä läpi juuri ja juuri.

4. Indiansin nollaputki

Kouvola Indiansin kahden kauden liigarupeama päättyi tällä erää nollan voiton kauteen. Molemmilla kausillaan laajaa ulkomaalaisvahvistusten legioonaa pyrittäneen kouvolalaisryhmän kotimainen tukiranka ei vain ollut riittävän leveä ja tasokas Vaahteraliigassa menestymiseen ja kaikkien helpotukseksi seura ilmoittikin hakevansa paikkaa I-divisioonassa kaudelle 2015. Ensi kaudella seura luottaa ainakin valmennuksessa kotimaisuuteen. Indiansin tiedotteen mukaan edustusjoukkueen kauden 2015 päävalmentaja on Mika Lindholm.

5. Pre-season -pelit

Kaudella 2014 käyttöön otettu ”virallisten” pre-season -pelien ensimmäinen kokeilukierros ei jää historiaan menestyneenä ilmiönä. Perinteisten scrimmagejen sijaan liigajoukkueiden kokoonpanot hakivat vauhtia täysimittaisissa ja otteluohjelmaan kirjatuissa peleissä, jotka eivät kiinnostaneet juuri ketään. Tästä aiheesta voi ja saa olla eri mieltä, mutta allekirjoittanut listaa kokeilun flop-listalle pahempien floppien puutteessa.

Koska kauneus on perinteisesti katsojan silmissä, löytyy kaudelta 2014 varmasti lukuisia esimerkillisiä suorituksia joita olisi pitänyt lisätä listalle oheisten jatkeeksi. Onneksi kommenttipalstamme on auki ja sana vapaa. Mikä on oma mielipiteesi kauden 2014 topeista ja flopeista? Kerro oma mielipiteesi, tämän listan lukemisen jälkeen se on helpompaa.

jefumaster

Yli kolmekymmentä vuotta suomalaisen jenkkifutiksen äärellä, sisällä ja ulkona, sisäpiirissä ja oppositiossa, kentällä, laidalla ja raitapaidassa. Tuolla perspektiivillä tarkastelen kotimaisen jenkkifutiksen ilmiöitä.

Muita kirjoituksia samalta kirjoittajalta:

Kommentoi

  • Sivuhuomio kohtaan flopit 2.

    Linjapelaaminen alkaa joukkueissa saamaan sen ansaitseman huomion ja arvostuksen. Linjapelaajat ovat yhä useammin pelipaikan ankarat fyysiset vaatimukset täyttäviä atleetteja. Olisi korkea aika luopua käyttämästä linjapelaajia (tahattomasti) halventavaa termiä “taitopelipaikka”. Linjapelaajia ei treeneissä valmenneta toteuttamaan tekniikoita pikkutarkasti suinkaan sen takia, että työskentely ei vaatisi taitoa.

  • http://en.wikipedia.org/wiki/Skill_position

    Lienee peräisin ammoisilta ajoilta. En näe halventavana.

  • Mielestäni sipoo bulldogsin heittopussius on myös yksi flopeista. Kaksi vuotta sitten vielä divarissa ihan ok kausi. Toissa vuonna divarissa turpaan ja lujaa, mutta nyt tuli kakkosessakin käkättimeen kaikilta. Mikä on seuran tulevaisuus?

  • Äikä vähissä oli näköjään topit tänä vuonna.
    Vaasa täytyy ehdottomasti nostaa myös flopit osioon kun eivät hakeneet liigapaikkaa, tuo päätös kaduttaa varmasti lähivuosina.
    Wolverinesin päätös divariin lähdöstä tuli vuoden myöhässä, eikä kuulu missään nimessä topit osioon.

  • Se, että jotain termiä on käytetty ja se löytyy wikipediasta, ei muuta sitä asiaa, että termi on typerä. Jos ympäri kenttää juoksentelu ja pallon kiinni ottaminen on joku ihmeellinen taito verrattuna isojen ja ilkeiden miesten siirtämiseen ja kontrolloimiseen, niin ihmettelen. Ja jos jotain pelipaikkaa kutsutaan taitopelipaikaksi, tarkoittaa se tietenkin sitä, että ne muut pelipaikat eivät ole taitopelipaikkoja. En tarkoita, että tällä termillä pyrittäisiin halventamaan linjapelaajia, mutta lopputulos on joka tapauksessa se.

  • Kiitos jefumaster artikkelista!
    Laskisin floppeihin myös Pori Bearsin ja Nokia Ghosthuntersin jotka luopuivat sarjapaikoistaan keväällä. Onneksi tulevat takaisin.

  • Keskimääräisen internetin jenkkifutiskeskustelijan älykkyysosamäärä on näköjään huomattavasti keskvertoa alhaisempi. Voi hyvä luoja, mitä kommentteja.

  • Vaasan katuminen Divariin jäämistä edellyttää, että nousua liigaan ei lähivuosina tule. Tuleeko se jo tämän kauden päätteeksi, on yksi tulevan mielenkiintoisimmista kysymyksistä.

  • Wolverines toimi fiksusti (oma valinta tai ei) antaen teiden erota Cedricin kanssa. Muutama vuosi sitten Cedric oli vielä ok QB, viimeiset 2 vuotta ei ole täyttänyt “US Import ” statusta esityksillään. Suomalaisstatuksella harkitsisin itse häntä liigassa en amerikkalaispelaajana.

    Jannen paluu on kuin lottovoitto Wolvoille.

  • “Pohjanmaan jenkkifutiksen painopiste siirtymässä vaasaan”
    Mistähän tämä fakta on kaivettu, Vaasalla ei löytynyt edes rahkeita nousta liigaan, junnutoiminta on olematonta ja tekeminen on yhden ihmisen harteilla.
    näillä eväillä ei painopistettä käännetä vielä vuosikausiin.

  • Mistähän sun faktat on kaivettu? Vaasalla oli rahkeet nousta liigaan, valitsi kuitenkin jäädä divariin kehityssyistä. Kehitys on kuitenkin jatkuvaa. Junnutoiminta on hyvässä nousussa ja parempi kuin vuosiin. Tekeminen on huippuluokkaa Suomen tasolla, ja esimerkiksi pelipäivätapahtumiin osallistuu usean kymmenen ihmisen taustajoukko. Seinäjoki elää menneessä.

  • Toivottavasti kauden 2016 jälkeen voidaan todeta Suomen jenkkifutiksen painopisteen siirtyneen Pohjanmaalle!

  • Kyllä se painopiste taitaa olla vielä 2016 jälkeekin Etelä-Suomessa jollei Pohjanmaalla keksitä jotakin ihmeellistä

  • Viimeiset kaksi kautta on vaikuttanut hieman sivummalta seuranneena seuraavalta:
    – roosters panostaa joukkueen menestykseen
    – Sitten on yksi seura, joka hakee menestystä rahalla/ulkopuolisilla panostuksilla (ensin wolvot ja sitten trojans)
    – crocot panostaa joukkueen menestykseen hankkimalla pelaajia ja sitten romuttaa kaiken valmennuksen toilailuilla
    – muut yrittää oikein tosissaan välttää neljättä sijaa ja kauden päättämistä kunnon selkäsaunaan
    – porvoo onnistuu hankkimaan yhden hyvän uuden jenkin ja yhden rosterin täytteen

  • Vastuulliseen seuratoimintaan kuuluu myös vastuullinen taloudenhoito. Roosters ei ole kertaakaan avannut miten on eurooppatouhunsa rahoittanut. Ikäviä ovat olleet uutiset asian tiimoilta ja tieto toimenpiteistä asiaa seuran sisällä junioreiden puolesta tivanneille. Eihän vain ole voittojen huumassa päässyt menemään puurot ja vellit sekaisin ja luullaan olevansa liigajoukkueena yhtiömuodossa eikä yhdistyksessä? Voittajajoukkue miehissä, mutta organisaationa ?

  • Samanlaista jupinaa olen myös kuullut. “Vellit ja puurot”

  • Näitä kun lukee, niin oikea kohde paluulle taitaisi siis olla Pohjanmaa ;)

  • Toppeja lisää
    – lisenssimäärän kehitys
    – korkeakoulusarjan kehitys
    – naisten sarjojen kehitys (2015 EM-kultaa?)
    Floppeja lisää
    – yleisömäärät Helsingissä
    – luovutusten värittämä tynkä-U19 11vs11 SM-sarja

  • Varmaan pahin floppi on toi joidenkin katkeroituneiden urpojen valehtelu Roostersin raha-asioista.

  • Mun mielestä taas suurin floppi on Roostersin propagandatoimiston jatkuvat tyrmäysyritykset aloitetuille viestiketjuille joissa arvostellaan punanuttu-nukkehallituksen toimintaa ja perusteetonta rahankähmintää junnuilta aikuisten joukkueelle.

  • Eikös RY:n tilinpäätös ole julkista tietoa, joten sieltä vain uteliaat kaivamaan.

  • Jotenkin näyttää siltä, että tämä keskustelu on kohta riistäytymässä suomi24 tasolle.. miksi aina nämä keskustelut menevät royalsin ja roosterssin haukkumiseen. Selkeästikkään voittamalla ei saa kavereita.

  • Suomessahan on aina arvostettu tiukkaa tappiota enemmän kuin voittamista. ;)

  • Nimimerkki Chilen Porvari vaatii, että “Olisi korkea aika luopua käyttämästä linjapelaajia (tahattomasti) halventavaa termiä ”taitopelipaikka”.

    Kommentoija käyttäytyy kuin pikkulapsi. Yleensähän kun yhtä lasta kehuu niin kypsymätön rinnalla oleva toinen lapsi kokee toisen kehut itsensä haukkumisena ja pillahtaa itkuun. Yleisen ja vakiintuneen käsityksen mukaan “taitoelipaikoilla” tarkoitetaan niin jenkkifutiksen positioita, joissa käsitellään palloa, siis QB, RB ja WR. Taitopelipaikkojen rinnalla hyökkäyksessä on voimapelipaikkoja, joissa voiman merkitys on pallonkäsittelyä suurempi. Sanomattakin on selvää että ilman taitoja ei millään pelipaikalla pärjää eikä myöskään ilman voimaa. Ja vastaavalla tavalla jos Roostersia tai Royalsia kehutaan jostain se ei ole pois keneltäkään eikä toisen kehun pitäisi aiheuttaa itkunpurskahduksia kenessäkään. Mielenkiintoista on että tässä Top/Flop asetelmassa nimenomaan Toppeja arvostellaan eli toisen kehuminen on pahasta kansanluonteeseemme sopivasti.

  • Gridironin jatkuminen on ehdottomasti top. Jokainen pelaaja, valmentaja ja fani voivat miettiä, miltä tuntuisi ilman sitä.

  • maajoukkue ei ollut floppi. EM 4. sija oli hyvä suoritus.
    Jos Vaasassa on huumaa, ei se sitä tarkoita että painopiste on siellä automaattisesti.
    Muutenhan voisi sanoa että Helsingistä Turkuun on myös siirtynyt painopiste.
    Crocodilesin liiga kotiotteluiden keskiarvo katsoja määrissä oli 410henkeä/ottelu. Kelpaisi monelle muulle seuralle.
    Ja jotain muutakin Crocodilesin yli 400 aktiiviharrastajan joukko on saanut aikaan 2014.

  • EM-kisoissa ei päästy itselle asetettuun tavoitteeseen. Sijoitus nousi toki pykälällä.

  • Kiitos, Perun Kirjoittaja, viestisi on kypsä ja maltillisesti ja perusteellisesti argumentoitu. Olet selvästi aikuinen ihminen. Viestisi on valitettavasti myös typerä. Onneksi sentään ymmärrät kumota oman väittämäsi: “Sanomattakin on selvää että ilman taitoja ei millään pelipaikalla pärjää eikä myöskään ilman voimaa.”

    Kyyneleitä pyyhkien,

    Chilen porvari

  • Maajoukkue oli täysi floppi!

  • EM 4. sija ei olisi floppi jos Euroopassa olisi yli 4 vakavasti otettavaa maajoukkuetta.

  • Jostain syystä vuosi on alkanut aikamoisella provoilulla. Siitä välittämättä haluaisin todeta maajoukkueesta, että hommaa alusta alkaen seuranneena voi todeta aaltoliikkeen kääntyneen nousuun. Suomella ei kuitenkaan koskaan tule olemaan yhtä laajaa pelaajapohjaa kuin isoilla mailla, eikä myöskään samanlaisia resursseja. Sen sijaan on täysin mahdollista kehittää valmennusta – ei ainoastaan kopioimalla jenkeistä, vaan myös kehittämällä omia systeemejä aivan kuten kiekossakin tehdään. USA:ssa menestyneet pitäisi myös saada laajemmin maajoukkueen käyttöön ja vastaavasti yhä useampia pelaajia high school => yliopisto -kiertoon. Keep up the good work!

  • Musta nelossija on ihan ok kun takana on Tanska ja Ruotsi. Ruotsi on ollut edellä Suomea miehissä ja U19-maajoukkueessa viimeiset 10 vuotta. Myös Tanska pelannut parissa viimeisissä U19 EM-kisoissa toisin kuin Suomi. Ihan hyvä sijoitus tosin ei vastannut tavoitetta.

  • Jos tavote on mitali ja sitä kautta paikka MM-kisoihin ja siihen ei päästä on selvä floppi, Ihan sama ketä on takana kun edessä on liikaa maita.

  • Jos tavoitteena on mestaruus ja vain mestaruus, niin kakkossija on epäonnistuminen. Sama pätee tietysti kaikkiin muihinkin saavuttamattomiin tavoitteisiin. En kuitenkaan pitäisi neljättä sijaa EM- kisoissa floppina, vaan kovana urheilusuorituksena, joka jäi hieman tavoitteesta. Itse pelaajien pitää tietysti olla tästä eri mieltä, sillä tappio on oikein oivallettuaan tulevien voittojen ponnahduslauta.

  • Ennakoiva tekstinkäsittely teki taas temppujaan, mutta eiköhän tuo ajatus tullut selväksi!

  • Jos tavoitteen saavuttamatta jääminen tarkoittaa floppia, niin viime kesän sarjoissa kaikki muut kuin ykköset floppasivat. Omasta mielestä floppaaminen tarkoittaa kuitenkin paljon alle oman osaamisen pelaamista. Maajoukkueen osalta se olisi ollut kuudes sija ja putoaminen B-sarjaan.

    Saavutettu neljäs sijahan oli parannusta aikaisempen kisojen viidensiin sijoihin. Neljäs sija myös mahdollistaa pääsyn MM-kisoihin, nyt kun Ruotsi joutui luopumaan kisaisännyydestä. Tosin lopputuloshan riipuu IFAF:n päätöksitä Ruotsin kisaisännyyspaikasta ja liiton taloudesta. Eli löytyykö jostain varat MM-matkaan, mikäli paikkaa tarjottaisiin. Ei välttämättä kovin yksinkertainen yhtälö.

    Itse myös nostaisin Roostersin Vaahteramaljan voittoa hieman korkeammalle. Robert Johnsonin loukkaantuminen ja muiden pelaajien loukkaantumissuma olisi voinut johtaa huonompaankin tulokseen.

  • Filebacker: “Suomella ei kuitenkaan koskaan tule olemaan yhtä laajaa pelaajapohjaa kuin isoilla mailla, eikä myöskään samanlaisia resursseja.”

    Paskapuhetta. Miten sitten selittyy suomen pärjääminen jääkiekossa huippukastissa vaikka samanlaisia resursseja ei ole käytössä kuin lajin suurmaassa Kanadassa? Kyllä se lähtee liiton toiminnasta ja aktiivisuudesta hakea lajille sitä jalansijaa eikä siitä että me seuroissa joudumme kaikki asiat tekemään itse. Liiton tehtävänä on lajin esille tuominen ja markkinointi, se ei ole yksittäisten seurojen tehtävä. Yksittäisten seurojen tehtävä on nostaa pelaajien osaamistasoa.

  • Triangeli ja kaikki muut maajoukkueen kritisoijat:
    Tarkoitatko, että lainaaamasi lause on potaskaa? Suomessa on on 5.4 milj. asukasta, kun Saksassa on 80 ja Ranskassa 66. Se ei tietenkään ole koko yhtälö, sillä Itävallassa on vain 8,5 milj. ja vastaavasti nykyään aallonpohjalla olevassa Britanniassa 63 milj.
    Miten selittyy jääkiekon menestys esimerkiksi Kanadaan verrattuna? Omat henkilökohtaiset muistoni maajoukkueen taipaleesta ulottuvat 60-luvulle asti ja muistan hyvin, kuinka suuri ihme mitali mm-kisoissa olisi ollut, vaikka laji oli joukkuelajeista selvä ykkönen Suomessa. Suomi pääsi A-sarjan kisoihin joka vuosi vuodesta 1957 ja sijoittui aina sijoille 4-7 vuoteen 1991 asti. Siis 35 vuotta kärkijoukossa ilman mitalia! Sitten tapahtui jotain. Hopea 1992 otti apinan selästä ja sitä on seurannut pysyvä paikka kiekkomaailman ehdottomassa eliitissä.
    Mitä tapahtui 1992? Tuona vuonna tapahtui sukupolvenvaihdos ja pelaajat olivat nuoria, joilta kukaan ei odottanut mitään. Seuraavana vuonna tuli Curre, joka muutti perinteisen änkyräkulttuurin positiiviseksi. Tupu, Hupu ja Lupu toivat kiekonhallinnan ja aktiivisen pelin, jonka peruja on Suomen pelitapa näihin päiviin asti. Valmennus alkoi uskoa oman pelitavan kehittämiseen.
    Ja yhteys jefuun? Itävallassa tapahtui jotain samanlaista seuratasolla vuonna 2004. Ja se tapahtui seuratasolla, josta sitten seurasi maajoukkueen menestys vasta viiveellä 2010 (toki jos kisoja ollut 2005 jälkeen, menestystä olisi voinut tulla aikaisemminkin). Ei kiekossakaan liitto hanki katsojia katsomoon, vaan kyllä se on seurojen työn ja menestyksen tulosta. Jokerit (Harkimo) rakennutti itse hallinkin ja HIFK yrittää samaa – ei siis liitto sitä tee, vaan enintään kaupunki/kunta.
    Miten SAJL voisi hankkia esimerkiksi Vaasaan katsojia? Liitto ei olisi ikinä pystynyt hankkimaan toteutuneita yleisömääriä Vaasaan, vaikka SAJL olisi upporikas ja täynnä palkallista porukkaa. Mutta SAJL ei todellakaan ole rikas ja resurssien lisääminen vaatisi seuroilta/pelaajilta isompia maksuja liittoon. Eiköhän seurojen vähäiset varat kannata käyttää oman toiminnan kehittämiseen. Loppujen lopuksi liitto on vain ja ainoastaan kaikki seurat yhdessä.
    Taitaa olla ”sign of the times”, että ihmiset olettavat elävänsä maailmassa, jossa joku muu hoitaa aina kaiken. Ihan kuin ihmiset olisivat lapsia, joista täytyy huolehtia. Tehdään vaan kivoja juttuja ja yhteiskunta/liitto/joku muu hoitaa p-hommat.
    PS. Olen ollut liiton vapaaehtoishommissa 80-luvulla ja 90-luvun alusta alkaen olen ollut vain lajifani. En siis puolusta omia tekemisiäni.

  • Aamen… I like it

  • Liiton tehtävä on lajin kokonaismarkkinointi…missä se näkyy, ei missään? Ei tässä nyt olekkaan pyydetty liitolta että pitäisi stadionia rakentaa, ainoastaan että laji näkyisi ja kuuluisi mutta jos yli miljoonan budjetista ei sitä asiaa osata tehdä niin sittten tunarit pihalle ja uudet tilalle.

    Suomalainen jenkkifudis pärjäsi hyvin 90-luvulla mutta mihin se sitten tyssäsi? Miksi muut maat on menneet ohitse? Et kai nyt väitä että seuroissa on alettu tekemään paskempaa työtä ja rahatkin on vähentyneet huippuvuosista seuroissa? Osaaminen on lisääntynyt, netti on täynnä opastusta ja videota mutta osaako muut maat sitten käyttää niitä tehokkaamin kuin mitä tyhjäkäynnillä toimiva maajoukkue? Olisiko jo naamojen vaihdon paikka sivurajalla?

  • 80-90 luvulla sponsorirahaa oli, nykyään ei ole samoja määriä saatavissa.
    Nykyään seurat keräävät pieniä “avustuksia” yrityksiltä, mutta tuskin mitään kymmenien tuhansien eurojen sponsseja. Mitä huonommaksi taloustilanne menee Suomessa sen vähemmän firmat tukevat urheilua.

  • 80-90-luvuista on maailma muuttunut paljon. Silloin suomalaisella TV-kanavalla saavutti ison osan kansasta ja jefun näkyminen pääkanavilla oli paljon menestyksen takana. Nykyliitolle voi nostaa hattua siitä, että näkyvyyttä on ollut TV:ssä, vaikka ainahan on kehitettävääkin. Media on vain niin pirstoutunut, ettei millään välineellä saavuteta kuin hard core fanit. Ilmainen Super Bowl ja NFL ylipäätänsä lienee tehokkain tapa laajentaa lajin fanipohjaa.
    Toinen tehokas keino on paikallisuus. Turku, Vaasa, Hämeenlinna ja Hanko ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten oman kylän pojat kiinnostavat ja luovat omalla työllään niin pelaajamateriaalia kuin fanipohjaakin. Pääkaupunkiseutu voi olla vähän vaikeampi tässä suhteessa, mutta toisin oli 80-luvulla. Silloin seuroilla oli hyvinkin paikallinen leima ja image ylipäätänsä jonkin porukan edustajana. Wolvot voivat kuitenkin vauhtia ykkösestä ottamalla luoda myös uutta fanipohjaa. Ja siinäkin on siis kyse seuran tekemästä työstä.
    Ilmaista rahaa ei enää pahemmin ole jaossa ja se koskee kaikkia lajeja. On vain keksittävä uusia keinoja, joista paras olisi saada maksavia katsojia katsomoon. Hassu yhteensattuma on muuten 90-luku, jolloin rahat olivat myös loppu ja mj menestyksen huipulla.

    Ei muissakaan maissa liitot ole onnistuneet sen paremmin lajia markkinoimaan. Ruotsissa kävi jopa ohraisesti MM-kisojen kanssa, joista piti tulla Ruotsin jefun uuden menestyksen alku. En suosittele vastaavanlaisia riskinottoja SAJL:lle. Jotain kai on opittu 90-luvun talouskriisistä.

  • Vuoden 1991 EM-kisoista piti tulla suomalaisen jefun uusi alku ja seuroilta kysyttiin SAJL:n toimesta ovatko ne resursseillaan valmistautuneet siihen vyöryyn, joka harrastajamäärissä oli tulossa. Ko EM-kisat olivat ehkäpä se suurin yksittäinen syy siihen, että koko laji ja liitto oli konkurssikypsä glory days huuman loputtua kun raha loppui kerta kaikkiaan…

    Niin ja sitä harrastajavyöryä ei koskaan nähty…

  • https://www.gridiron.fi/wp-content/uploads/2014/09/fumble.jpg , monellakin tapaa hieno kuva.
    -Spagettimaljan 2014, viime kädessä ratkaissut turnover,
    -Vaasalaislegenda Arto Similän todennäköisesti viimeinen palvelus joukkueelleen (varusteet päällä), iski ensin Puuman lailla pallon irti ja sitten puristi nilkasta…

    Iso käsi Top kuvaaja Samppa Toivoselle kauden 2014 taltioinneista. Toivottavasti saamme nauttia otoksista myös kuluvana vuonna ja siitäkin eteenpäin.

  • Vuoden -91 valmentajat olivat floppeja.

  • Kukas Vaahteraliigan on hoitanut televisioon jollei SAJL? Eli kyllä siellä jotain on tehty. On isompiakin sarjoja joita näkee tv:stä vähemmän kuin Vaahtista.

  • “On isompiakin sarjoja joita näkee tv:stä vähemmän kuin Vaahtista.”

    Mistä lajista taikka lajeista puhut?

  • Kiitos vilkkaasta keskustelusta. Perinteiseen tapaan kommentointi on ohjautumassa jälleen sivuraiteelle joka ei vastaa alkuperäistä otsikkoa. Palatakseni kuitenkin asiaan, itse poimisin yllä olevan ketjun kommenteista nostettavaksi TOP-listalle oheiset lukijoiden huomiot:
    – Pelaajamäärän (lisenssit) vahva kasvu
    – Korkeakoulusarjan kehittyminen
    – Naisten jefun kasvun jatkuminen
    – Gridironin kehittyminen ja ennen kaikkea jatkuminen

    Ja FLOP-kategoriaan lisää rivejä
    – Sarjapaikoistaan luopuneet joukkueet (Pori ja Nokia)
    – Juniorisarjojen luovutukset

  • Tiedonjanoinen: Esim. Mestis ja korisliiga. Eikä käsipalloakaan taida mistään tulla. Veikkausliigallakin oli aika hiljaista.

  • ”On isompiakin sarjoja joita näkee tv:stä vähemmän kuin Vaahtista.”
    ” Mestis ja korisliiga. Eikä käsipalloakaan taida mistään tulla. Veikkausliigallakin oli aika hiljaista”

    Mestistäkin tulee lähes joka viikko urheiluruudussa, kuinkas usein Jefun 1-divaria on näytetty missään tv-kanavalla? Korisliigan pelejä tulee näytetään useita talvenaikaan + urheiluruutu lähes joka viikko sekä päälle vielä koriliigan loppuottelut, niin miesten kuin naistensarja. Milloin vaikka naisten SM-sarjan jefua näkynyt telkkarissa? Veikkausliigaa tulee kesällä tulee useita pelejä + urheiluruutu. Päälle vielä suomen Cup -otteluita ja Naisten sarjaa + Cup. Käsipallo on varmaan lajina lähempänä TV näkyyttä jefun kanssa, mutta kun katselet urheiluruutua huomaat varmasti, että sitäkin lajia näytetään paljon enemmän kuin jefua.

  • Kyse olikin kokonaisista Nelosen matseista, ei U-ruudusta. Siltä osin näkyvyys on heikkoa.

  • Aika vähän jenkkifutista näkyy missään valtakunnan medioissa. TV:n puolella näen kyllä hyväksi kokonaiset ottelut Nelonen Prolla. Yle ei taida juuri muuten reagoida, kun kertomalla mestarin Urheiluruudussa.
    Urheilulehdessä oli kesällä jotain juttuja, mutta Urheilusanomissa en muista nähneeni mitään.
    NFL:n uutisointi on mielestäni noussut, toivottavasti se näkyy myös edes vähän tulevaisuudessa Vaahteraliigan huomioinnissa.

  • Ikävä kyllä Liitolla on huomattavan vähän vaikutusvaltaa siihen miten urheilutoimitukset noteeraa Jefua. Ja jos TV-firmat ei halua näyttää Jefua, niin Liitolla on turhan vähän rahaa ohjelma-ajan ostamiseen.

  • Toisen pienehkön, mutta jefua isomman lajin parissa töitä tekevänä: Kaikkien pienempien lajien näkyvyys on pienentynyt siitä mitä se on ollut joskus 10 v sitten saatikka sitä ennen. Selvästi urheilu-uutisointi on keskittynyt isoihin lajeihin aiempaa enemmän.

  • Oho! Se oli sitten Falconsin vuoro olla luovuttajan roolissa tällä kaudella. Harmillista, että luovutuksia näyttäisi tulevan joka kausi. Ihmettelen et mihin Hyvinkään pelaajat on lähtenyt? Jengi pelas viime kaudella kumminkin finaalissa..

  • Ei kai pelaajien ole välttämättä lähdettävä mihinkään – elämäntilanteet muuttuu, prioriteetit muuttuu ja sitoutujia jää vaan liian vähän. Seurahan on kuitenkin luvannut tiedottaa lisää kun asiat selkenevät. Todella harmillista joka tapauksessa!

  • http://www.sajl.fi/?x118281=3373817

    Liiton Hallitus on just maanantaina kokoustanut, vahvistanut Liigan ja Ykkösen peliohjelman ja … nyt muutamaa päivää myöhemmin Hyvinkää toteaa itsensä olevan pelikyvytön. Mikä siinä on, että miltei joka vuosi joku ei osaa päättää että ollako vai ei ? Falcons on tämän vuoden eka floppi …

  • Vuoden 2015 eka floppi on torstaipelit.

  • Ja heti toiseksi voi laittaa 1-divarin sarjaohjelman

  • Mikäs mielestäsi mättää 1-divarin ohjelmassa. Siis muu kun se, että Hyvinkää tunaroi oman osallistumisensa ja aiheutti järjestelyjä.

  • Ai mitä järjestelyjä Hyvinkää aiheutti. Se mikä ykkösen sarjaohjelmassa mättää on juuri se, että SAJL EI ole tehnyt mitään järjestelyjä joukkuemäärän putoamisen johdosta. Poistettiin ohjelmasta Falconsin pelit ja ruvetaan sitten määrittelemään paremmuus voittoprosentteja laskemalla. Samaa mieltä Swainhundin kanssa, floppien listalle !!

  • Jos viestit joukkueilta pitävät paikkansa, ja nyt ne pitävät, niin joukkueet itse eivät halunneet muuttaa ohjelmaa muuten kuin jättää Hyvinkää ottelut pois. Mutta totuushan on, että suomalainen narisee ja valittaa aina ja kaikesta.

  • Peliohjelma on paska, jos ei oo yksinkertainen tai kaksinkertainen sarja.

Leave a reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *