• FINAL
    Indians25
    Wolverines 65
  • FINAL
    Patriots34
    Mayhem 26
  • FINAL
    Steelers34
    Butchers 17
  • FINAL
    TAFT12
    Nordmen 19
  • FINAL
    Falcons28
    Trojans 0
  • FINAL
    Bears68
    Lions 0
  • FINAL
    East City Giants37
    Crusaders 29
  • FINAL
    Royal A's0
    Bulldogs 40
  • FINAL
    Jaguaarit7
    Bouncers 26
  • FINAL
    Crocodiles21
    Roosters 88

Kolme kautta Gridironia – mitä seuraavaksi?

Tuomo Tomperi 24.10.2014 10:54 90 kommenttia

Kuva: Jari Turunen

Aloittaessani Gridiron.fi -projektin kolme vuotta minulla oli tietty visio, jota kohti halusin sivustoa kehittää. Nyt on hyvä hengähtää, katsoa tehtyä työtä ja kysyä: missä mennään?

Gridiron on noussut 2,5 vuoden olemassaolonsa aikana tärkeäksi palveluksi suomalaisen amerikkalaisen jalkapallon harrastajille ja ystäville. Olemassaolonsa aikana sivustolla on julkaistu yli 1300 juttua, joita on parhaimpina kesäkuukausina käyty lukemassa 15 000 uniikin kävijän voimin. Jokaisesta miesten 11vs11-ottelusta viimeisen kolmen kauden aikana on ehditty kirjoittaa. Onpa mukaan mahtunut useita mielenkiintoisia mielipidekirjoituksiakin, joista on syntynyt loistavaa keskustelua. Lukijoille on pyritty tarjoamaan luettavaa kesäkauden lisäksi myös syksyisin ja keväisin.

Gridironia pidempään seurannut on kuitenkin huomannut, että tänä kesänä juttuja ei kirjoitettu ihan totuttuun tahtiin, ja moni kiintoisa tarina jäi kertomatta. Vaahteraennakko jäi ensimmäistä tulematta, ja ennakoita otteluista ilmestyi sitä harvemmin, mitä pidemmälle kesä eteni. Mistä on kyse? Uskon, että voidakseen ymmärtää nykytilannetta, tekee hyvä palata hieman ajassa taaksepäin. Puuf – olet nyt vuodessa 2011!

Kaikki lähti liikkeelle siitä, kun sain ajatuksen Gridironin tapaisen palvelun pystyttämisestä heinäkuussa kolme vuotta sitten. Olin kyllästynyt lukemaan ainoastaan eri seurojen tuottamaa materiaalia. Minusta tuntui, että lajimme parista puuttui riippumaton äänitorvi, jonka avulla voitaisiin nostaa erilaisia aiheita esiin. Ajatuksen kehittyessä suunnittelin, että rakentaisin palvelun talven aikana ja julkaisisin sen hyvissä ajoin ennen kesäkautta 2012. Arvasin, että Gridiron voisi julkaisuhetkellään olla kova juttu.

Talvella sivuston rakennustyöt onnistuivat oikein mukavasti, ja suunnittelin jo tulevaa. Ymmärsin, että sivusto ei olisi mitään ilman kunnon sisältöä. Kesän 2012 kunnianhimoisena tavoitteena oli kirjoittaa jokaisesta miesten Vaahteraliigan, ykkösdivisioonan ja kakkosdivisioonan ottelusta ennakko ja otteluraportti! Niin kova oli haluni onnistua, että olin valmis kirjoittamaan jokaisen jutun vaikka itse! Kaikeksi onneksi tältä vältyttiin, ja sain avukseni varsin nopeasti nimimerkki jefumasterin, joka myös oli päättänyt tehdä vallitsevalle tilanteelle jotain. Vaikka haluan nostaa hattua jokaiselle edes yhden jutun kirjoittaneelle, on juuri jefumasterin tekemä työ ollut minulle ja palvelulle täysin korvaamatonta. Kiitokset siitä hänelle!

Sitten koitti kovasti odottamani julkaisu! Uusi sivusto herätti heti kiinnostusta kansan parissa, ja jutut saivat kiitosta. Soitellessani kesällä ympäri Suomea oli mukava kuulla, kuinka moni kertoi pitävänsä palvelusta ja seuraavansa sitä säännöllisesti. Vaikka joinain päivinä saatoin soittaa seitsemälle laji-ihmiselle ympäri Suomen ja kirjoittaa kymmenen juttua, käytetty aika ei missään vaiheessa tuntunut menevän hukkaan. Tykkäsin työstäni ja tein sitä mielelläni. Tuntui siltä, että olin mukana hienossa jutussa.

Ymmärsin kuitenkin alusta asti, ettei sivuston pyörittäminen pitkällä tähtäimellä onnistuisi yhden, kahden miehen panostuksella. Tiesin, että sivuston elinehto oli laajentaa toimituskuntaa mahdollisimman pian. Kirjoitin juttuja, joissa kerroin Gridironin hakevan avustajia. Pienestäkin panoksesta olisi hyötyä, kerroin. Käytännössä huomasin, että vaikka muutama kirjoittaja ilmoittautuikin satunnaisen jutun kirjoittamaan, päädyin kirjoittamaan itse todella paljon. Laji-ihmiset vastasivat kyllä mielellään kysymyksiini sekä sähköpostitse että puhelimitse, joten tiedon saaminen ei ollut ongelma. Kirjoittaminen oli lisäksi mukavaa, joten en ajatellut asiaa sen enempää. Väsymys ei päässyt liiemmälti iskemään, ja kauden 2012 jälkeen oli hyvä fiilis – tästähän selvittiin! Ajattelin, että jos kahden vakitoimittajan ja muutaman tärkeän avustajan avulla pystyttiin vetämään kausi näin komeasti läpi, tulevaisuudesta tulisi hieno ja valoisa.

Gridironin toinen kausi 2013 lähti liikkeelle komeasti erittäin pidetyllä Vaahteraennakolla. Edellisenäkin vuonna moinen toki toimitettiin, mutta nyt ennakkoon panostettiin aivan toisella tavalla. Yhdessä jefumasterin kanssa huhkimme kasaan todella kattavat jutut kaikista liigan joukkueista. Kokonaisuuden kruunasi hieno pelkästään tätä tapausta varten räätälöity ulkoasu. Juttu oli kova sana myös sosiaalisessa mediassa. Wolverinesin ja Roostersin odotettu round two kiinnosti ihmisiä toden teolla.

Itse kausi sujui pitkälti vanhoilla askelmerkeillä. Kirjoitimme kahteen pekkaan todella paljon ja Gridironista tuntui aina löytävän mielenkiintoista tarinaa. Joskus työn määrä hieman uuvutti – muutakin tekemistä kun olisi ollut. Huomasin soittelevani ihmisille vähemmän ja lähettäväni enemmän sähköpostia. Se tuntui jotenkin helpommalta lähestymistavalta. Elokuun lopulla kävin ensimmäisessä Vaahteramaljassani ja tykkäsin kovasti tunnelmasta. Myös Royalsin 1400 henkilön Rautamalja-yleisö tuli viikkoa aiemmin koettua. Kauden jälkeen fiilis oli kaksijakoinen. Vaikka hauskaa olikin ollut, takki tuntui olevan pikkaisen tyhjä. Syksyn tauko tuli enemmän kuin tarpeeseen varsinkin, kun toimituksen laajennus ei taaskaan ollut ottanut tuulta alleen.

Periksi ei anneta!

Syksyllä 2013 tuntui kuitenkin, että minulla on vielä runsaasti annettavaa Gridironille. Tajusin, että sivuston ulkoasun ja ominaisuuksien päivitys olisi edessä. Homma oli järkälemäinen, mutta innostuin siitä aivan tolkuttomasti. Yrittäjänä minulla oli mahdollisuus päättää ottamistani työtehtävistä, ja päätinkin kehittää omaa ammattitaitoani ja panostaa Gridironiin asiakastöiden kustannuksella. Toisinaan homma sujui sellaisella tahdilla, että naputtelin konetta aamusta iltaan – unohtaen jopa syödä kunnolla! Homman valmistuttua laskin, että koko hommaan oli kulunut yksi, jopa puolitoista miestyökuukautta. Mutta lopputulos oli mielestäni hienoakin hienompi – ei kaduttanut! Tuntui, että uudistuksen myötä myös kirjoitustyöhön sai uutta virtaa.

Kevätpuolella huomasin kuitenkin, että kuluneesta kesästä olisi tulossa hankala. Perheeseen oli syntynyt joulukuussa lapsi, ja pian huomasin myös vaihtaneeni yrittäjän polun palkkatyöhön. Aikaa ei ollutkaan enää tarjolla totuttuun tapaan. Hyödynsin arkipyhiä ja muita pieniä hengähdystaukoja kirjoittaakseni Gridironiin, mutta mahdollisuutta ottaa aikaa tarpeen mukaan ei ollutkaan enää olemassa. Harmikseni huomasin samalla, että päävastuu juttujen kirjoittamisesta oli siirtynyt yhä enemmän minun vastuulleni. Onneksi toteuttamani sivustouudistus tarkoitti uuden hub-ominaisuuden myötä myös sitä, ettei jokaisesta ottelusta ollut enää pakollista kirjoittaa ennakkoa. Se on yksi syistä, miksi mennyt kesä pystyttiin ylipäätään viemään läpi.

Ajanpuute on mielenkiintoinen juttu. Ennen hauskoilta ja tarkoituksenmukaisilta tuntuvat tehtävät alkavat rassaamaan, kun joutuu tekemään aitoja valintoja. Suuri määrä kirjoittamista tarkoitti väistämättä sitä, että jouduin luopumaan jostain toisesta minulle tärkeästä asiasta. Käynkö salilla, vai kirjoitanko Gridironiin? Auttaisinko kotona, vaikka otteluraportti on kirjoittamatta? Tarvitseeko ensi yönä nukkua? Useasti huomasin tekeväni kirjoitustyötä vähän sinne päin, siitä mistä aita on matalin. Tavallaan häpesin tekemääni työtä, koska tiesin, että sekä minä että lukijat ansaitsivat parempaa. Parempaa minulla ei kuitenkaan ollut tarjota. Ajoittain sopivan hetken tullen saatoin kirjoittaa laadukkaan ja kattavan jutun, josta olin ylpeä. Nämä hetket hukkuivat kuitenkin lyhyiden uutissähkeiden mereen, joita huomasin tekeväni lähinnä velvollisuudentunnosta. Tilanne ei tuntunut hyvältä.

Kaudelle sopiva kruunu oli kai se, että hyvän ystäväni häät osuivat Vaahteramaljan kanssa päällekkäin. Vaikka Malja toki kiinnostikin, sain kirjoitettua siitäkin vasta päiväkausia myöhemmin, kesälle varsin tyypillisesti. Sopiva loppu kaudelle totta tosiaan, ajattelin. Jutun julkaisun jälkeen tuli tunne keskittyä hetkeksi muihin asioihin. Huomaamattani tauko venyi pidemmäksi kun arvelinkaan. Luin toki mielenkiintoisista uutisista joukkueiden kuvioista, mutta aikaa ja kiinnostusta kirjoitukseen ei löytynyt sitten millään. Tiesin, että tämä juttu olisi nyt pakko kirjoittaa.

Haluan, että kaikki ymmärtävät, miten tärkeä Gridiron.fi minulle on. Olen nähnyt sivuston eteen paljon vaivaa. Valinta on ollut omani ja tiedän, että sadat muutkin ihmiset tekevät vastaavanlaista vapaaehtoistyötä omien seurojensa ja näin lajin eteen. En ole sääliä vailla. Totean, että Gridironin menestys ja onnistuminen palveluna on minulle varmasti tärkeämpää kuin kenellekään muulle. Juuri siksi nykyinen tilanne tuntuu niin vaikealta.

On fakta, että minun on aivan mahdotonta jatkaa Gridironissa samassa roolissa kuin tähän asti. Olen pitkään ollut valmis tekemään uhrauksia sivuston eteen sillä ajatuksella, että omalla esimerkilläni innostaisin mukaan myös muita, ja vähentäisin näin omia päivittäisiä velvollisuuksiani. Olen tietysti kiinnostunut yhä kirjoittamaan, mutta nykyisten resurssieni puitteissa. Gridironiin kirjoittaminen ei voi enää viedä yhtä paljon aikaani kuin ennen. Mikä siis neuvoksi?

Parasta koko palvelussa on se, että se tarjoaa muutakin kuin toimituksen mielipiteen. Gridiron tukeutuu vahvasti sen ympärille rakentuneeseen yhteisöön, jonka jäsenillä on painavaa sanottavaa suomalaisesta amerikkalaisesta jalkapallosta. Olen huomannut, että toimituksen rooli on pitkälti toimia keskusteluavaajana. Yhteisö vie hyvin avattua keskustelua mielellään eteenpäin. Avaus on silti äärimmäisen tärkeä! Gridiron kaipaa ihmisiä, jotka haluavat silloin tällöin vangita yleisön huomion haluamaansa aiheeseen.

Hyvä ajatus yhdistettynä omiin näkemyksiin kiinnostaa takuuvarmasti, oli aihe kuinka suppea tahansa. Lajin parissa viihtyvä ei aina osaa ajatellakaan, että itselle arkipäiväiseltä tuntuva aihe voi kiinnostaa monia ympäri maata. Ihmiset haluavat tietää, miten asioita tehdään ympäri maata, ja jatkaa sen jälkeen keskustelua omilla kokemuksillaan. Tällaisia hyviä keskustelunavauksia näkyy silloin tällöin myös Gridironin kommenteissa, mutta toistaiseksi vain harva on halunnut ilmoittautua sivuston avustajaksi. Avustajia kuitenkin tarvitaan. Muussa tapauksessa palvelu voidaan muuttaa välittömästi tavalliseksi keskustelupalstaksi.

Kuva: Jari Turunen

“Ask Not What Your Country Can Do For You…”

On täysin mahdollista, että Gridironin on vaikeaa kirjoittaa ensi kesänä kaikista neljän ylimmän sarjan otteluista, kävi miten kävi. Tämä on ominaisuus, josta olen täysin valmis luopumaan, jos se on välttämätöntä. Kaikista matseista kirjoittaminen ei ole tärkeää, relevanttina pysyminen on. Mielestäni Gridiron on hieno palvelu, joka ansaitsee pysyä tietyllä tasolla. Sisältöä tulee olla sen verran, että palvelu pysyy ajan hermolla ja pystyy reagoimaan ajankohtaisiin ilmiöihin. Jos tähän tasoon ei ylletä, olen täysin valmis puhaltamaan pilliin. Koskaan ei tule käymään niin, että Gridironin ylläpito vain yhtäkkiä loppuisi, yleisö menettäisi kiinnostuksensa ja palvelu kuolisi pystyyn. Jos tämä palvelu lähtee, se lähtee aseet laulaen :-)

Minä en kuitenkaan halua nähdä, kuinka Gridiron kärsii! Haluan tehdä palvelun eteen työtä myös jatkossa ja uskon, että palvelu voi kehittyä entistä paremmaksi. Tarvitaan vain oikeanlaista yhteistyötä. Kuka sanoi, että Gridironin parhaat vuodet ovat jo menneet? Nyt on erinomainen aika kyseenalaistaa aiemmin nähty ja miettiä, mitä uutta Gridironin tulevaisuus voisi tarjota, ja miten itse voisi siihen omalla pienellä tavallaan vaikuttaa. Avain on ihmisten yhteistyössä oman lajin eteen. En todellakaan halua, että joku yksittäinen henkilö hyppäisi minun saappaisiini.

Vaikka palvelun tulevaisuus onkin minulle tärkeää, se ei siis riipu yksinään minusta. Se riippuu myös sinusta, sinusta ja sinusta. Miten on: tehdäänkö asialle yhdessä jotain? Sana on vapaa.

Kommentoi

  • Kävi miten kävi, niin haluan kiittää hienosta media-työstä! Ilman gridironin juttuja, olisi Suomen jefu-julkaisut aika lyhyttä luettavaa. Valitettavasti SAJL ei uutisoi lajista kuten sen ehkäpä pitäisi.
    Hienointa on ollut mielestäni se, että Gridiron on tehnyt myös varsin kattavia raportteja jopa III-divarista.

    Eli kiitos!

  • Kiitos sivustosta. Toivottavasti löytyy lajista kiinnostuneita kynäniekkoja ja kuvaajia remmiin. Olisi myös upeaa, jos suomalaisesta jefusta ilmestyisi lisää tuoreita kirjoja. Viestintä on elintärkeää lajin tunettuuden kannalta. Siihen pitää seurojen ja liitonkin panostaa.

  • Ensimmäisenä on pakko todeta, että Tuomon luoma Gridiron on yksi suurimmista jefu-teoista viime vuosien aikana kaikkiaan ja se tulisi noteerata muutoinkin kuin keskustelupalstan kehuin. Kiitän Tuomoa kauniista sanoista oman panokseni osalta ja mukavaahan tämä on ollut silloin kun työ/sivili-kiireet ovat osallistumisen sallineet. Vuosi 2014 on näiden osalta ollut itselleni haastava ja se näkyy ikävä kyllä kirjoitusten määrässä. Katsotaan millaiseksi kausi 2015 muodostuu henkilökohtaisen ajankäytön osalta, mutta kiinnostavat asiat innostavat aina kirjoittamaan. Kirjoittamaan innostavat myös aktiiviset aloitteentekijät jotka antavat informaatiollaan sysäyksen kirjoittamiselle. Tämä pätee edelleenkin, anna hyvä ja innostava aihe ja kirjoitan kyllä…

    En usko, että ilman radikaalia aktiivisten kirjoittamien määrän kasvua päästään tässä kanavassa enää koskaan kauden 2013 aktiivisuustasolle. Aika hyvä coverage saatiin tuolloin kyllä toteutettua. Toivon kuitenkin, että tähän vapaaehtoisten tiimiin liittyy lisää terapiakseen kirjoittavia jefun tuntijoita sen verran lisää, että asema ykkös-jefumediana säilyy.

  • Hienoa Tuomo! Käsittämätön määrä kuinka paljon olet työtä sivuston eteen tehnyt.
    Omalta osaltani voin kertoa että, sitten ku jää haarniskat jää narikkaan, niin jollain tavalla olen “aktiivisesti” lajissa mukana. Se että miten ja milloin – en tiedä. Laji on antanut minulle niin paljon. Sinunkaltaisesi työmyyrien ansiosta lajimme kehittyy, saa uusia harrastajia, lisää näkyvyyttä myös muissa medioissa. Kiitos kaikesta tästä!
    -Jos ei mitään anna, ei mitään saakkaan!

  • Kiitos Tuomo että olet luonut Gridironin. Vaikka tänä kesänä ei juttuja ollutkaan edellisen kesän tapaan, niin aika kattavasti saitte kuitenkin raportteja ja juttuja aikaiseksi. Toivottavasti löydätte lisää avustajia.
    Itselle on ollut hienoa että Gridiron on tarjonnut mahdollisuuden keskusteluun ja kommentointiin SAJL:n lopetettua oman fooruminsa ylläpidon. Ja ainakin toistaiseksi kommentointi on pääsääntöisesti säilyttänyt tasonsa Suomi24:ään verrattuna.
    Tuota HUBia voisi kehittää myös siihen suuntaan että seurat ja muut tekstin tuottajat voisivat sinne linkittää ottelukohtaisia juttujaan, ettei Giridironin toimituksen tarvitsisi kaikkia juttuja itse metsästää. (En tosin tiedä tapahtuuko nykyisinkin jo noin.)

    Itse toivotan Gridiron.fi:lle pitkää ikää!!

  • Gridiron on ollut todella hieno juttu Suomen jefuskenelle. On hienoa, että on olemassa media, johon voi kommentoida ja joka on ajan tasalla ja innovatiivinen. Ehkä sivustoa voisi kehittää verkostoitumisen kautta jollain keinolla, kuten Wikipedia toimii. Niin, että käyttäjät tuottaisivat itse sisältöä sivustolle. Esim. Jos käynnissä on 2-divarin peli Hangossa, peliä katsomassa ollut katsoja voisi jakaa pelistä tietoa (kuva, video) Gridiron sivustolle, ja jos innostuu niin kirjoittaa pienen otteluraportin. Ehkä yksi keino houkutella lisää kirjoittajia voisi juuri olla sisällön helppo jakaminen sivustolle.

  • Toisin sanoen, kynnys jakaa sisältöä voisi olla pieni ja sellainen mikä innostaa porukkaa kirjoitteleen.

  • Ehdottomasti jopa SAJL:n pitäisi osata huomata että gridiron = amerikkalainen jalkapallo Suomessa. SAJL:n pitäisi mielestäni melkein maksaa tuomolle siitä että julkaisee näin kattavasti heidän puolestaan!

    Jos minä asiosta päättäisin niin kyllä ehkä jonkin tasoista tukea ainakin myöntäisin / yhteistyötä virittelisin.
    Vanhoja pelaajia julkaisemaan juttuja, Tuomon tehtävänä voisi olla koko Sajl:n tiedotus vastaava / päätoimittaja.

  • Gridironin merkitys lajille on lähes korvaamaton, sillä peliuutisointi lisää niin pelaajia kuin katsojiakin. Ilman mitään uutisointia tai vain SAJL:n palstan varassa mielenkiinto lajia kohtaan laskisi hyvin nopeasti.
    Tomperille valtava kiitos loistavasta työstä, mutta homma ei voi todellakaan voi jatkua yhden miehen harteilla. Mitä jos jokainen seura nimeäisi yhden reportterin, joka raportoisi ja ennakoisi vähintään yhden matsin kaudessa. Kohde vain olisi jokin muu kuin oma matsi. Vastineeksi saisi näkyvyyttä ja esimerkiksi ilman omaa reportteria ei omastakaan joukkueesta kirjoiteta kuin pakollinen minimi.
    Tällainen järjestely ei olisi mitään pakkopullaa tai byrokratiaa. Kaikki hyötyisivät ja jokaisesta seurasta löytyy aina joku, joka osaa ja haluaa kirjoittaa. Halua lisää se, ettei kukaan joudu sitoutumaan liian isoon urakkaan. Silloin voi satsata siihen pieneen panokseensa kunnolla.

  • MItä jos jokainen tähän kommentoiva raportoi ja ennakoi vähintään yhden matsin. Ei olisi pakkopullaa tai byrokratiaa. Kaikki hyötyisivät. Halua lisää se, ettei kukaan joudu sitoutumaan liiian isoon urakkaan. Silloin voi satsata siihen pieneen panokseensa kunnola?

  • Sarkasmia? Jos tuon edellämainitsemani systeemin haluaa toimivan, täytyy se koordinoida jotenkin. Satunnaisia vapaaehtoisia ei ole pahemmin tähänkään saakka löytynyt.

  • Gridironia nyt kohdannut ilmiö on tuttu monille nettisivuille, jotka ovat syntyneet intohimosta omaan harrastukseen. Alussa intoa riittää ja tekeminen tuntuu mielekkäältä, varsinkin kun palaute on rohkaisevaa. Jossain vaiheessa harrastaminen alkaa muistuttaa työtä ja kehut alkavat muuttua vaatimuksiksi ja jopa moitteiksi, jos jotain jääkin tekemättä. Olen itse paininut saman ongelman parissa oman seurani nettisivujen päivitysten kanssa nyt 15 vuotta. Halukkaita avustajia on vaikea löytää, mutta jokaisesta joukkueesta pitäisi silti kirjoittaa juttuja tasaisella tahdilla ja pienellä viiveellä. Gridironin kohdalla puhutaan vielä isommasta urakasta, kun sarjatasoja on useita ja kussakin lukuisia joukkueita. On suoranainen ihme, että nykyinen tekijäjoukko on selviytynyt näin upeasti.

    Ajatukset siitä, että kommenttiosuuksiin kirjoittelevat nimimerkit alkaisivat talkoilla laatia otteluennakoita ja -raportteja on toki ylevä, mutta tuskin toteuttamiskelpoinen. Gridironin vahvuus on ollut se, että jutut ovat journalistisestikin varsin kunnianhimoisia. Niiden arvoa lisää se, että kirjoittajien tyylit ovat tulleet lukijoille tutuiksi. Kirjava joukko kirjalliselta ilmaisultaan ja asiantuntemukseltaan eri tasoisia raportoijia pystyisi ehkä määrällisesti tuottamaan enemmän juttuja, mutta olisiko niiden laatu sellainen, että niitä jaksavat muutkin lukea?

    Näkisin, että ainoat ulospääsytiet tästä dilemmasta ovat tehtävään sitoutuneiden ja omalla nimellään säännöllisesti kirjoittavien avustajien määrän lisääntyminen huomattavasti tai sitten sivuston tarjonnan radikaali supistaminen. Jälkimmäinen olisi perin harmillista.

  • Kiitos panoksestasi Tuomo! Se on ollut merkittävä.
    Toivottavasti Gridironille löytyy jatkossakin kirjoittajia.

  • Kyllä sitä jotain matseja voisi kirjoitellakkin :)

  • Olipa Tuomo pystäyttävä yhteenveto huikeista 2,5 vuodesta, jota olet tehnyt jefukansan hyväksi Gridiron.fi:lla. On ollut nautinto lukea Gridiron.fi:n julkaisuja. Laadukas mielenkiintoinen kirjoittaminen ja julkaisualustan merkittävä kehittäminen samaan aikaan on ihan varmasti vaatinut paljon enemmän uhrauksia kuin kirjoituksessasi tulee esille. Isot lämpimät kiitoksen omasta ja myös meidän seuran media tiimin puolesta valtavan isosta panoksestasi.

    Tuntuu, että jokun tasoinen “kaupallistaminen” 100% vapaaehtoistyön sijaan voisi olla yksi työkalu pitää Gridiron.fi vähintäänkin sivumyöntäisessä kehityksessä ottamatta nyt kantaan, miten kaupallistaminen tulisi tehdä. SAJL:n Spottisaittiin perustuva sivusto on enemmän järjestötoimintaa tukeva kuin kilpaurheilun uutisointiin sekä markkinointiin keskittyvä saitti. Olisi sääli, jos hienoa ja kovaa teknistä kehitystyötäsi ei voida täysmääräisesti hyödyntää tulevaisuudessa.

  • Kun katsoo seurojen sivuja ja sitä että monet eivät saa yksinkertaisinpiakaan ennakoita tai raportteja aikaiseksi niin turha toivo että sieltä mitään apuja tulisi. Ja tämän sivuston vahvuus on ollut juuri sellaisissa mielipiteissä tai kritiikissä mitä SAJL:n tai seurojen sivuilla ei kai oikein voi odottaakaan.

  • Kyllä vapaaehtoisuus on yksi Gridironin peruskivi. En usko malleihin, joissa olisi velvoitteita ja kiintiöitä. Välillä kun ollaan Tuomon kanssa kahdestaan viikkotasolla katettu useamman sarjatason kierrosten kaikki ottelut on urakka jaettu ilman pakkoa. Tuomo on ymmärtäväinen päätoimittaja ja tietää nyt itsekin lapsellisena, että välillä elämässä on asioita priorisoitava ja harrastuksesta on fiksumpi tinkiä kuin perheestä tai leipätyöstä. Kirjoittaminen on harrastus siinä missä pelaaminen tai valmentaminenkin silloin kun on taipumusta siihen.

    Gridironin suhde SAJL:oon tulee olla hyvä, mutta riippumattomuus on hyve. Sama koskee Gridironia ja seuroja.

  • Kyllä. Riippumaton ja kriittinen media on puuttunut käytännössä aina suomijefusta. Siksi Gridironin jatkuminen sellaisena on tärkeää. Yhteistyö liiton tai seurojen kanssa pilaisi sen.

  • Itse olin jatkoaika.com:n toimittajan sen alusta alkaen, lähes 10 vuoden ajan mukana. Sen lähtöajatus oli varsin samanlainen kun gridironilla. Olla johtava verkkolehti kotimaisessa kiekkomediassa. Kuulosti aika utopistiselta, mutta niin siinä vaan kävi. Koko homma kuitenkin pohjautuu vapaaehtoiseen työhön, jota gridiron kaipaa myös. Joka paikkakunnalle kirjoittajia, kuvaajia jne, jotka tekevät ottelun päätyttyä raportit tietyn formaatin mukaan, ja voilá. Jääkiekko on tosin aivan eri mittakaavassa jenkkifutiksen kanssa, mutta en näkisi sitä mahdottomana, että samankaltaiseen malliin voisi päästä myös gridironin kanssa.

  • Voin lähettää tänne kopiot kaikesta sonnasta mitä paikallislehteen tulee otteluista lähetettyä. Laatu ei tule olemaan kovinkaan korkea mutta rohkenen väittää että ainakin sitä bulkkia saatte sivujenne täytteeksi.

    Ajatus joka Tomperin kirjoituksesta heräsi oli juurikin tietynlainen puolueettomuus. Itse kun noissa kirjoitteluissa pysyttelen puolueettomuudesta erinomaisen kaukana ja kirjoitan vain ja ainoastaan oman joukkueen vinkkelistä on tälläinen tavallaan systeemin ulkopuolinen media erinomaisen hyvä juttu. Toisaalta, niinkuin kaikki vapaaehtoistyö, tämäkin sivusto nojaa huolestuttavan paljon sen muutaman hassun aktiivin varaan. Se on ihan ok niin kauan kuin aktiiveilla on aikaa ja virtaa, sitten siitä tulee riippakivi. Toivottavasti vielä pari kautta jaksatte, kai tänne luulisi olevan jo imua tulla avustajaksi?

  • Varmaan tuolta jatkoaika.comin puolelta voisi kattoa miten homma siellä on ruvennu rullaamaan ja miten ovat käytännössä päässeet tilaan missä nyt ovat. SuomiJefun etu olisi mikäli Gridiron säilyisi puolueettomana mediana.

  • Jatkoaika on siinä mielessä huonohko vertauskuva että jääkiekko ja jenkkifutis ovat aivan eri mittakaavassa. Jatkoajan kantava voima on ollut foorumi, ja jo aika pitkään se on ollut oikeastaan selvästi suurin ja suosituin lätkäfoorumi. Kirjoitustunnuksia ei saa automaattisesti vaan niitä pitää anoa erillisellä anomuksella. Toki kynnys on erittäin matala mutta tämä karsii varmasti osan satunnaisista kirjoittelijoista. Itse tunnen useammankin lätkäintoilijan joka lukee foorumia mutta ei omaa kirjoitustunnuksia. Silti siellä on tällä hetkellä vajaa 15K käyttäjätunnusta. Kun miettii miten monta maksanutta katsojaa käy vuosittain Liigan ja Mestiksen peleissä ja vertaa sitä määrää siihen miten monta katsojaa (maksanutta, maksettua tai ilmaiseksi tullutta) kaikissa jefupeleissä käy vuodessa, saa jotain suhteellisuutta siihen miten paljon isompi laji jääkiekko on kuluttajien keskuudessa. On eri asia löytää satojen tuhansien lätkäfanien joukosta kymmenen kirjoittajaa kuin sadan aktiivisen jefumiehen ja -naisen keskuudesta.

    Vapaaehtoisvoimin pyörivä systeemi ei toimi pakotteilla tai vaatimuksilla. Seurojen pakottaminen tuottamaan materiaalia ei toimi kuin idealistisissa suunnitelmissa. Toisaalta jos vapaaehtoisia ei tähänkään mennessä ole ollut ovella jonoksi asti, tilanne tuskin muuttuu ihan itsestään. Tuomon kirjoitus on yksi mikä voi muuttaa tilannetta. Ainakin allekirjoittanut on väläytellyt mielessään yli vuosikymmenen ajan että voisi kirjoitella esim. Jatkoaikaan tai vaikkapa tänne juttuja. Toistaiseksi toteutukseen asti on päätynyt vain erään rahapelin tiimoilta kirjoitetut kolumnit ja jutut. Tuomon teksti tyrkkäsi vaakaa taas lähemmäs kirjoittamista.

    On helpompi huudella että “nyt kaikki kirjoittavat” kuin itse kirjoittaa. Silti uskoisin että aika monella on ajatuksia, näkemyksiä ja mielipiteitä. Jos oma verbaalinen lahjakkuus ei riitä kirjoituksiin asti, ainahan voi aiheita heitellä niille joilla kirjoittaminen on hallussa. Omalla nimellä kirjoittaminen on aina jonkinlainen kynnys. Siksi vapaaehtoiskirjoittelussa olisikin mielestäni tärkeää että sen voi tehdä nimimerkin suojissa. Toki sieltä nimimerkin takaa on helpompi huudella, mutta hyvä kirjoittajaa laittaa aina perusteluja huuteluilleen. Sehän ei tarkoita että hän olisi oikeassa, mutta yleensä pienet provosoivat huutelut herättävät hyvää keskustelua. Toki jos nimimerkillä kirjoitellaan niin jonkun (Tuomo?) pitää olla siellä toimituksen puolella linjaamassa mitä julkaistaan ja mitä ei.

    Aiemmin puhuin jo siitä miten Gridironin foorumi ei käytännössä toimi. Suurin osa keskustelusta tapahtuu eri artikkeleiden kommenteissa, ja tällöin moni hyvä keskustelu hukkuu. Usein olen koittanut etsiä jotain keskustelua, mutta kun en muista minkä artikkelin kommenteissa se on, siitä etsimisestä on tullut todella vaikeaa. Ei voi etsiä nimimerkkien perusteella, eikä etusivulta poistuneita juttuja ihan helposti löydy. Tässä olisi yksi tekninen kehityspaikka. Kunnollinen foorumi käyttöön (phpBB on ilmainen ja toimiva) ja artikkeleiden kommentointi suoraan foorumille. Aika monella sivustolla on artikkeleiden lopussa linkki “kommentoi täällä” ja kenties laskuri joka kertoo monta kommenttia aihe on saanut. Koodaamisesta en ymmärrä mitään mutta en uskoisi olevan mahdotonta esim. näyttää artikkelin alapuolella sen foorumiketju.

    Mitä taas tulee mahdolliseen tulevaan sisältöön, niin raporttien ja ennakkojen lisäksi olisi erittäin mielenkiintoista kuulla ihmisten näkemyksiä ja ajatuksia. Mitä pitkän linjan dinosaurukset ajattelevat asioista? Muistelmia ja hienoja tarinoita menneiltä vuosilta. Naisten ajatuksia naisjefun tasosta, touhusta ja fiiliksistä. Tuomarin tarinoita siitä millaista on olla tuomari. Kokeneiden valmentajien tarinoita valmentamisen hienoista ja haastavista hetkistä. Eli lyhyesti sanottuna tarinoita ja kirjoituksia jefu-elämästä, ei pelkästään yksittäisistä peleistä tai tapahtumista.

    Heitetään kapula kentälle, jos Gridiron jatkaa kaudelle 14-15 niin lupaan kirjoittaa 1+ kirjoitusta. Jefusta en ehkä tiedä paljoakaan mutta urheilusta jonkin verran.

  • “Riippumaton ja kriittinen media on puuttunut käytännössä aina suomijefusta. Siksi Gridironin jatkuminen sellaisena on tärkeää. Yhteistyö liiton tai seurojen kanssa pilaisi sen.”

    Mistäs sinulle on tullut sellainen mielikuva että palstan ylläpitäjä olisi seurariippumaton. Kyseinen henkilöhän pelaa Oulussa.

  • Riippumattomuuden ja objektiivisuuden sijaan puhuisin asiallisesta ja asiantuntevasta kirjoittamisesta. Puhdas objektiivisuus on mahdottomuus jopa ilman seurasidonnaisuuksia, eikä subjektiivisuudessa sinänsä ole mitään pahaa, kunhan ei tahallaan vääristellä asioita.

    Kirjoittaja voi halutessaan kertoa mistä taustasta tulee, jos haluaa antaa lukijoille joitain varauksia kirjoituksen näkökulman suhteen. Rikkaus on sekin että kirjoitetaan eri näkökulmista perustellusti. Meidän lajissa voidaan esimerkiksi tilastoista napata itselle mieluisia faktoja ja jättää vähemmän mairittelevia mainitsemasta. Sama ottelu pystytään saamaan hyvinkin erinäköiseksi, eikä siinä ole mitään pahaa kunhan se tapahtuu perustellusti.

    Odottelen innolla, koska löytyy niin innokasta mediaosastoa että seurojen pelikirjoja aletaan avata faneille videoiden muodossa college- ja nfl- tyyliin. Nyt satunnaisesti kuulee kommentaattoreiden mainitsevan Suomessa joukkueiden käyttämiä hyökkäys- tai puolustustyylejä, mutta aloitettaisiin syvällisemmin esimerkkien avulla kertomaan faneille mitkä ovat jonkun joukkueen “leipäpelejä” ja miksi ne toimivat tai miten jonkun yksittäisen ottelun TD- tai räjähtäväpeli on tehty tai miten ja miksi jonkun joukkueen puolustus pystyy nollaamaan vastustajan täysin. Vaatimattomamminkin toteutettuna voisi olla todella huikea juttu ja supersuosittu sekä varmasti herättäisi kommentteja ja keskustelua.

  • Hyvien kirjoittajien houkutteleminen mukaan on varmasti suurin haaste. Vapaaehtoistyöhön pohjautuvan kirjoitustyön pitää olla mukavaa ja rentoa, eikä sen tulisi maistua liikaa työltä. Kun tulee pakko puskea ulos artikkeleita, hommasta katoaa kokonaan luovuus ja rentous.

    Tietyllä tapaa on kyseessä muna vai kana ongelma: kun löytyisi hyviä kirjoittajia ja ulos tulisi paljon juttuja, jefun suosio suomessa kasvaisi. Mutta koska jefun suosio ei ole suomessa niin suuri kuin jääkiekossa, kirjoittajien löytäminen on hankalaa. Hyvä keino olisi katsoa esimerkkiä joko suomesta tai muualta maailmasta, miten pienestä lajista kertova vapaaehtoisvoimin toimiva sivusto on saatu toimimaan, ja lisäksi onko näin tapahtunut joskus? Miten esim. Koripallossa, Lentopallossa on hoidettu asiat ja miten voisi oppia? Vai onko kaikki vain kiinni lajin yleisestä suosiosta?

  • Näin pienessä lajissa on ongelmana että ne harvat aktiivit saavat sitten kaikkea pyöritettäväkseen. Itsekin pelaajana/tuomarina/seuran yleismiehenä yhtäaikaa vaikuttanut. Siihen päälle muu elämä, niin eipä ole valitettavasti aikaa mitään juttua kirjoittaa.

    Mihin on kaikki vanhat jefuparrat hävinneet? Joissakin seuroissa heidät on osattu rekrytä taustajoukoiksi, toisissa seuroissa he häviävät kokonaan uran päätyttyä.

  • Harrastajamäärien kanssa yksi hyvä vertauskohta on käsipallo. Heiltä löytyy klibba.com (http://www.klibba.com/info/) joka äkkiseltään näyttäisi olevan heidän oma Gridironinsa. Linkki vie sivuston historiaan ja toimintaperiaatteisiin.

  • Ihen hyvä vertailukohta, näyttäisi vain että tuolla käsipallon sivuilla ollaan piirun verran rohkeampia ja uskalletaan kirjoittaa myös niistä asioista mitkä eivät aina ole niin kaunista luettavaa.

    http://www.klibba.com/blogit/mentori/kasipalloseuroja-vedatetaan-liiton-sopimus-otteluvideoista/

    Yksi vinkki Tuomolle tai jollekkin toiselle olisi nyt off-seasonilla tehdä vertailu eri seurojen hinnoista, eli kuinka paljon harrastaminen missäkin seurassa maksaa, mitä rahalla saa, kuuluvatko leirit, bussimatkat, vaatetus yms. hintaan mukaan jne.

  • Suomessa on tällä hetkellä paljon päteviä työttömiä. Ehkä jos jokin viestintää tai media-alaa opiskellut innostuisi päiviensä ratoksi näkemään vaivaa ja tutustumaan lajiin ja haastattelemaan eri tekijöitä.

  • Kiitoksia kaikille kommenteista ja kehuista! :) Lämmittävät sydäntä. Moni on ottanut yhteyttä myös suoraan sähköpostitse tai yksityisviestein – kiitos myös heille!

    Vaikka viime kesä olikin pikkaisen haastava, en ole silti ollenkaan leipääntynyt Gridironiin tai palveluun kirjoittamiseen. Into tehdä asioita on edelleen kova, mutta sivuston konseptia täytyy pikkaisen muuttaa. Ehdotukset sisällön jakamisen kynnyksen madaltamiseksi eivät todellakaan kaiu kuuroille korville, sillä olen ymmärtänyt saman asian jo aikaisemmin. Myöhemmin syksyllä tulen satavarmasti päivittämään Gridironia jälleen teknisesti, jolloin pyrin korjaamaan viimeisen vuoden aikana esille nousseita epäkohtia. Tykkään myös tuosta ajatuksesta, jonka mukaan seurat voisivat jakaa hubeihin tavaraa itsekin. Erinomainen idea!

    Mitä tulee avustajiin, heitä tarvitaan joka tapauksessa paljon lisää. Jefumaster on oikeassa kommentoidessaan, ettei kauden 2013 tasolle aivan helposti päästä. Silloin sekä hänellä että minulla oli eri tavalla aikaa työhön panostaa. Ymmärrän tämän asian, mutta en masennu siitä. Gridiron on jatkossa erilainen, ei välttämättä kaikin puolin huonompi palvelu.

    En ole missään vaiheessa päätoimittajan uraani uskonut kenenkään painostamiseen tai syyllistämiseen. Ymmärrän ihan täysin, että Gridiron ei ole kenellekään elämän keskipiste. hlhoy totesi kommenteissa minusta hienosti: kun tulee pakko puskea ulos artikkeleita, hommasta katoaa kokonaan luovuus ja rentous. Se on ihan totta. Uskon päätoimittajan roolissani tähän mantraan hyvin vahvasti.

  • Kiitoksia Tuomo & Co. vielä Vaasankin suunnalta. Gridiron sivusto on ollut mahtava lisä kotimaiseen jenkkifutikseen. Itse tarkistan sitä päivittäin artikkeleiden ja keskustelujen vuoksi.
    Harmi että työtaakka on kasaantunut liikaa liian harvan harteille. Tämä tila kun on monelle tuttu seurahommista ja vaikka kuinka innostunut on niin ei sitä loputtomiin jaksa. Toivon että Gridiron sivusto jatkuu edes jossain muodossa mikäli nykyiseen ( tai 2013 ) tasoon ole mahdollisuutta. Tuntuisi että se olisi suuri askel taaksepäin mikäli toiminta kuihtuisi takaisin pelkästään keskustelufoorumiksi.

  • Olisko mitään kysyä seurajohtajia tai miksei vaikka liiton johtajia kirjoittamaan blogityyppisesti silloin tällöin? Ulkopuoliseen sivustoon voisivat kuitenkin kirjoittaa eri sävyssä ja tyylillä kuin kotisivuilleen. Toki ei ole “riippumatonta” mutta voisi tuoda mielenkiintoista lisää sivustolle.

  • Voihan sitä kysyä, mutta eivätpä nuo nytkään niin paljon kirjoittele edes omille sivustoilleen.

  • Liiton johdosta tulee mieleen jokin byrokraattikoneisto kuten Valvira: “Ei meillä ole resursseja.”

  • On liiton miljoonan budjetilla aikaan saatu PR-materiaali sekä oikeastaan kaikki muukin mitä sajl.fi silloin tällöin ilmestyy…

  • Ja näistä kommenteista vanhat kitisevät ämmät..

  • Nimimerkeille God, Ainahan sitä voi …, jokp ja Surkuhupaisaa… :

    Alla Liiton julkaisema menneen kesän kausiennakko. Sisältää kaiken oleellisen ja paljon muuta. Kannattaa muistaa tuossa Liiton tympeässä nälvinnässä, että tätä(kin) saittia seurataan lajin sponsoreiden (nykyiset ja mahdolliset uudet) osalta. Asiaton ja faktoihin perustumaton “kritiikki” ei näytä hyvältä näiden silmissä.

    http://sajl-fi-bin.directo.fi/@Bin/af470b1bfd057c00471c2bf771a0389f/1414864431/application/pdf/2562148/SAJL_2014.pdf

  • Pitäydyn käsityksessäni suppeasta kirjoittelusta. Enkä ymmärrä väitettä asiattomasta kritiikistä. Jos joku pitää edellä mainittua kausiennakkoa laajana ja hyvin laadittuna esitteenä amerikkalaisesta jalkapallosta Suomessa, niin siitä vaan. Itse en kuulu tähän joukkoon.

  • Hieno homma, että tollainen kausiennakko saatiin aikaan. Mutta mikäli intoa ja halua on tehdä myös yhteistyötä Gridironin kanssa niin sehän on vaan hyvä juttu.

  • Jos katsoi jääkiekon sm-liigan omien sivujen kausiennakkoa, niin olihan se aika suppea ja virkamiesmäinen, ehkä liittojen tehtävä ei ole tehdä jäätäviä kausiennakkoja, vaan muut mediat hoitaa tuon asian.

  • Kauden aikana ei sitten liiton sivuilla paljon tapahdukkaan. Eipä toki siellä muutenkaan kovin aktiivisesti saati laajasti kirjoitella mistään aiheesta. Jos tämä kritiikki on mielestänne hyvä Rotta asiatonta tai faktoihin perustumatonta niin voitte toki copypasteta myös kauden ajalta ne lukuisat artikkelit liiton sivuilta sekä muuta materiaalia jolla liitto pyrkii hankkimaan uusia pelaajia tai katsojia? Isompiakaan kisoja ei juuri jakseta mainostaa oman pikkuisen nettisivun ulkopuolella mikä hämmästyttää sekä kummastuttaa.

  • Ja sen verran vielä, että minulla on oikeus vaatia liitolta vastinetta rahoilleni, mutta Gridironilta en voi vaatia mitään ja silti se on ylittänyt kaikki toiveeni moninkertaisesti! Kiitokset Tuomolle siitä!

  • @Surkuhupaisaa… : Otapa yhteyttä seurasi taloudesta vastaavaan henkilöön, ja kysy montako euroa sinun seurallesi maksamasta jäsenmaksusta ohjautuu liitolle. Sen jälkeen voit suhteuttaa sen siihen mitä liitolta saat vastineeksi rahoillesi.

  • Käyhän “surkuhupaisa” katsomassa muiden lajiliittojen sivuja, aika vähän löytyy kirjoittelua.

  • Samoilla linjoilla ramas shengelian kanssa.

    Jääkiekkoliiton sivu: http://www.finhockey.fi/
    Liigan sivu: http://liiga.fi/

    On varmaan päivän selvää, kumpi sivuista on “markkinatuote” ja kumpi “infoväylä”. Kysymys on oikeastaan se, pitäisikö Vaahteraliigalle saada oma markkinasivu. Kun kirjoittaa osoitekenttään vaahteraliiga.fi ja katsoo lopputulosta, on helppo vastata: “Kyllä.” Vaikeampi kysymys on se, miten tuo temppu tehdään.

    Eiköhän päättävät elimet ole jonkinsortin strategian luoneet siihen, miten liitto haluaa tiedotustaan hoitaa, ja selkeästi nettisivu on tiedontarjoaja laji-ihmisille, ei niinkään uusille, potentiaalisille seuraajille. Enkä ota lainkaan kantaa, onko tämä ratkaisu oikein tai onko mitään tällaista liiton strategiaa edes olemassa.

    Kovasti on osalla porukasta hinkua saavuttaa valtakunnan huomiota. Eiköhän jokaisen seuran olisi hyvä huolehtia omasta PAIKALLISESTA näkyvyydestään ja mediasuhteistaan. Se, että liitto tiedottaa jotain (pientä ja joskus) ja Gridiron on tehnyt (ja toivottavasti tekee edelleen) laadukasta jenkkifutismediaa, tuntuu passivoittavan osan tekijöistä pelkästään lukijatason narisijoiksi, joiden täytyy saada Urheiluruutu, Sportmagasinet ja Hesarin etusivu pelkästään jäsenmaksun (lisenssin?) vastineeksi. Surkahupaisaa on ihan nimensä veroinen.

  • vaahteraliiga.fi voisi olla hyvä idea. Sinne voisi kerätä saman informaation kuin liiton sivuille peleistä (tilastot, tulokset, yms.) hieman näyttävämmässä muodossa.

  • Liiton haukkuminen taitaa olla lajissa kuin lajissa Sosiaali Brnoa. Ehkä parempi ois haukkumisen sijaan esittää erilaisia kehitysehotuksia ja pyrkiä rakentamaan eikä hajoittamaan.

  • Ilmiö on yleinen, etenkin Suomessa. Hallintoporras on aina saamaton, korruptoitunut ja epäpätevä. Seuratasolla vika on aina johtokunnassa, koko lajin tasolla liitossa ja kansainvälisellä tasolla kansainvälisessä liitossa. Hallinto on aina kasvoton, hahmoton, byrokraattien muodostama porukka, joka sotkee selvät asiat tai ei saa mitään aikaiseksi. Jos joskus asiat menevät hyvin, se ei kuitenkaan tapahdu hallintoportaan ansiosta, vaan siitä huolimatta.

    Tätä taustaa vasten ei kannattane ihmetellä, miksi hallintotehtäviin on vaikea saada houkuteltua esimerkiksi entisiä pelaajia. Edes tuomarit eivät ole niin haukuttuja kuin organisaatioiden hallintotehtävissä olevat henkilöt.

    En väitä, etteikö joskus kritiikki olisi ihan kohdallistakin, mutta aika usein seurojen ja liittojen organisaatiot ovat vain helppo maali, johon voi suunnata yleisen tyytymättömyyden.

    Ylipäätään amerikkalaisessa jalkapallossa puhuminen “organisaatioista” on aikamoista liioittelua. Usein kyse on kourallisesta onnettomia yksilöitä, joiden rakkaus lajiin ylittää itsesuojeluvaiston.

  • “Tätä taustaa vasten ei kannattane ihmetellä, miksi hallintotehtäviin on vaikea saada houkuteltua esimerkiksi entisiä pelaajia.”

    Kyllä se enemmänkin menee niinpäin että näihin hallintotehtäviin hakeutuu sellaiset jotka eivät missään muussa hommassa pärjää ja haluavat vain nostaa itsensä jollekin jalustalle esiin pönkittäkseen omaa mitättömyyttään. Jälki on sitten sen mukaista että hommat jumittavat, kehitystä ei tapahdu ja kaikilla menee hermot kun tuskastuttaan siihen saamattomuuteen. Olen istunut useammankin eri lajin ja seurajoukkueen kokouksissa ja näissä sitten on istuva hallitus yleensä pistänyt bulvaanit äänestämään itsensä aina jatkokausille, surullista.

  • http://www.metro.fi/uutiset/a1387807941853

    Siitä mallia näkyvyystempauksesta.

  • Liiton täytyy kuitenkin olla puolueeton taso uutisoinnissaan, niin suhteessa sivut toimivat minun mielestä juuri oikein tällä hetkellä, siellä julkaistaan seurojen toimittamaa
    Uutismateriaalia, sekä tilastoihin ja faktoihin perustuvia ennakkoarvioita sekä otteluraportteja esim. Vaahteramaljasta.
    silloin kun kirjoitetaan vain asiasta ilman omaa mielipidettä, on teksti usein aika tylsää luettavaa, niinpä on parempi jättää suosista jonkun mutu fiilikseen perustuvat raportit ja ennakot gi.n tai keskustelupalstojen huoleksi.

  • Koska joku (liiga)seura on tehnyt mitään tuollaista? Tuntuu että on turruttu tekemään homman “niin kuin ennenkin” -periaatteella. Tuntuu että eniten yritystä löytyy tällä hetkellä muutamalta divariseuralta.

  • http://www.klibba.com/blogit/klibba/maajoukkue-orastavassa-nousukiidossa/

    Vähän juttua hyvin toteutetusta ottelutapahtumasta. Sisähallissa saman verran katsojia kun vaahteramaljassa Soneralla. ja samankokoinen laji jenkifudiksen kanssa.

  • Siellä on selvästi jotain tehty oikein. Pitäskö kysyä niiltä mitä?

  • “samankokoinen laji jenkifudiksen kanssa”
    Suomessa on vajaa 4000 lisenssipelaajaa, joten lähes 2 kertaa enemmän kuin jefussa.
    Sen lisäksi Suomen Käsipalloliitto on perustettu vuonna 1941. Ja eka kertaa käsipalloa on pelattua olympialaisissa 1936. joten fanipohjaa yms. on hieman enemmän. Historiaa voi tutkia lyhennettynä: http://finnhandball.net/lajiesittely/suomi-kasipallon-aikajana/

    Tällä menolla päästään siis nykyisiin käsipallo lukuihin vuonna 2025.

  • Ok, pelaajia on enemmän ja historiaakin, mutta jotenkin ovat onnistuneet saamaan populaa peleihin. Tuskin se pelkästään harrastajamääriin liittyy.

  • Jos kaikki entiset pelaajat tulisivat perheineen katsomaan entisten seurojensa pelejä, niin äkkiä katsojamäärät nousisivat joka paikkakunnalla. Jostain syystä iso osa heistä ei tule peleihin.
    Jos joku keksii miten ko massan saisi takaisin lajin pariin, niin se olisi vuoden uroteko!

  • “Tuskin se pelkästään harrastajamääriin liittyy.”
    Itse asiassa liityy ainakin osin historian tuomaan “kokonaisharrastajamäärään”. Ajatteleppa vaikka että Käsipallossa on kolmannen ja jopa neljännen sukupolven pelaajia. Kun näitten isät, isoisät, isosedät yms. tuntevat lajin entisinä pelaajina, valmentajina jne. niin heille on helppo markkinoida vaikkapa junnupelejä verrattuna jefuun, jossa on vasta muutama toisen sukupolven pelaajia. Eli 20-35 vuotta eteenpäin saadaan nykyiset vaahterapelaajat katsomaan lastensa taikka lastenlastensa pelejä. Silloin se fanipohja kasvaa siinä ryhmässä mitä nyt yritetään saada katsomoon. Nyt Isoisät taikka isät eivät tule, koska eivät tunne lajia, ymmärrä sääntöjä jne.

  • “Jos joku keksii miten ko massan saisi takaisin lajin pariin, niin se olisi vuoden uroteko!”
    Eli ongelman ydin on tämä.

  • Onhan se hyvä jos lajia joskus harrastaneet saadaan paremmin aktivoitua. Toisaalta ei tämä nyt aivan hirveästi lisäisi jefun suosiota. Ongelman ydin lienee se, miten harrastajia saadaan lisää aivan uusista piireistä. Tämä vaatii laajaa medianäkyvyyttä. Laji tarvitsee sankaritarinoita, joihin pikkupojat ja vähän vanhemmatkin pojat voivat samaistua. Ei ole mikään salaisuus, että suuri yleisö kaipaa sankareita ja heitä luodaan mediassa. Olen varma, että monet pitkään lajin parissa vaikuttaneet eivät kakistelematta niele tätä kuviota. Mutta jokainen kakku tulee vähän haluttavammaksi sokerikuorrutuksella ja kun kaupan hyllystä ensi kertaa valitaan uutta tuotetta pitää sen olla päältä kaunis.

  • Niin, missä on suomijefun Selänne!

  • Suomijefun “Selänne” varttuu jossain päin Suomea tällä hetkellä, sillä nuorisotyötä tehdään seuroissa hyvällä sykkeellä ja lupaavia urheilijoita on kasvamassa. Lajin suosio Suomessa nousee taatusti, kun ensimmäinen suomalainen pelaaja lyö itsensä isosti läpi Yhdysvalloissa NFL-ammattilaisena. Viisi vuotta? Kymmenen? Toivottavasti mahdollisimman pian…

  • Vaikka paska käärittäis konvehtipaperiin niin se on vain paskaa konvehtipaperissa. Sisuksen täytyy siis olla kunnossa ja sen saa kuntoon vain duunilla, duunilla, duunilla, sitoutumisella ja uhrautumisella sekä uhraamisella (konvehtipaperikin kyllä tarvitaan, mutta kunnon sisuksen ympärille). Selänteet ei vain vartu, ne tehdään raa´alla duunilla.

  • Totta. Menestyminen vaatii nuorilta erittäin kovaa työtä ja huippu-urheilijan tervehenkistä nuoruutta. Ja kaiken muun mahdollisen tuen, painottuen osaaviin valmentajiin. Kyllä tämä laji voi vielä kokea suuruuden aikoja Suomessa. Tehdään me menestyksen eteen töitä ja pidetään yleinen ilmapiiri hyvänä ja kannustavana.

  • Tämä nyt varmaan kiteyttää aika paljon sen että käsipallo on nyt nousussa. lainaus on vuodentakaisesta artikkelista.

    ”Mielestäni on erinomainen saavutus, että kolmessa vuodessa olemme saaneet noin 1000 uutta pelaajaa, kun 70 vuodessa niitä tuli vajaa 3000.”

  • Nyt syksyllä ja talvella pitäisi kylvää sitä menestyvän toiminnan siementä jotta kesälle olisi lisää pelikykyisiä pelaajia alimmista junnuista miehiin. Valmennuksen kehittämiseen NFL ja Collegesarjat antaisivat hyvää materiaalia. Erilaiset koulutukset ja valmennusryhmät ovat nykypäivänä valitettavan harvinaista herkkua.

    Voidaan toki miettiä miten lajin parissa olleet sukulaisineen saataisiin otteluihin, mutta vähintään yhtä olennaista on tuotteen laadun parantaminen ja harrastajapohjan laajentaminen. Näihin vaikuttavat keskeisesti laadukas ja hyvin koordinoitu valmennus sekä joukkueen johtaminen toiminnan eri tasoilla.Varmasti monella alueella hommia tehdään vaikka netissä ei asiasta tiedotetakaan.

  • Glory days aikoinan suomijefu tais olla suosionsa huipulla, kun oli gladiaattorit ja pelejä näytettiin PTV:llä sekä EM kisat suomessa. Käsipallossa hyvä esimerkki miten on hommat tehty hyvin jos vuodessa saatu 1000 uutta pelaajaa.

  • Onhan niitä Jefun selänteitä käynyt jo NFL portteja kolkuttelemassa loukkaatumiset ja se kuuluisa 5 taalaakin ollut vaan esteenä…

  • adsf:lle tiedoksi että haikaileminasi kulta-aikoina silloiset päättäjät aiheuttivat mittaamattomat velat jonka takia 90-luvun lopussa laji koki aallonpohjan eikä esim junioreita juuri ollut. Tunne historia.

  • Ok, hyvä tietää. En haikaillut sen perään, kunhan pohdin mikä sillon oli, mutta näköjään paljon asioita tehtiin väärin sillon pitkässä juoksussa.

  • “adsf:lle tiedoksi että haikaileminasi kulta-aikoina silloiset päättäjät aiheuttivat mittaamattomat velat jonka takia 90-luvun lopussa laji koki aallonpohjan eikä esim junioreita juuri ollut. Tunne historia.#”
    Ketkä olivat silloin päättämässä kulta-aikojen veloista?? Ja mihin se raha käytettiin?

  • 2005 pelattiin 5vs5 kouluturnauksia Velolla. Nyt täytyy tunnustaa tietämättömyys nykytilanteesta, ja kysyä viisaammilta että miten paljon Liitto vie tuota 5vs5 lippupalloa kouluihin ympäri Suomea?

  • Olihan se hienoa kun stadikalla oli EM-kisat ja siellä pelattiin Vaahteramalja ECG-Roosters ja telkkarista tuli liigaa ja NFL:ää. Silloin otettiin riskiä ja elettiin yli varojen. Panostettiin liigaan ja maajoukkueeseen. Kyllä silloinen liiton päätöksentekijät tämän aiheuttivat ja varmaan mainosmarkat loppuivat myös laman myötä. Pienemmässä mittakaavassa kun ei panostettu junioreihin seuroissa, seuroja kuoli ennemmin tai myöhemmin, esim ECG. Eli eiköhän se ollut liiton silloiset päättäjät. Lippupallon osalta kaiketi liiton rooli on tarjota työkalut ja konseptit seurojen käyttöön joka voi viedä lippupalloa kouluihin ja hankkia sitä kautta pelaajia. Tämän lisäksi liitto järjestää kerran vuodessa koululippipallon sm:t joka on yksi päivän kestävä turnaus.

  • Hyvä Tomperi!!!

  • Mitenkä maajoukkueeseen panostettiin? huippuvalmentajia? leiritystä?

  • “adsf:lle tiedoksi että haikaileminasi kulta-aikoina silloiset päättäjät aiheuttivat mittaamattomat velat jonka takia 90-luvun lopussa laji koki aallonpohjan eikä esim junioreita juuri ollut. Tunne historia.”

    Sikös se mennytkin niin että Liitto = seurat ja seurat = pelaajat, joten turha liittoa on syyllistää 90-luvun alamäestä. Itsehän te ne olette sinne valinneet. Tätä itkuvirttähän saa nykyisinkin joka toisessa ketjussa lukea.

  • Kyllä on herkkänahkaista porukkaa liiton piirissä, kun jokaista kritiikin pikku versoa pyritään heti kitkemään leimaamalla kirjoittajat joko tietämättömiksi tai muuten vaan väärällä asialla oleviksi. Hallintoa pitää ja saa kritisoida, joissakin tapauksissa se on mielestäni jopa velvollisuus. Tehdäänhän asioita varmasti myös oikein liiton elimissä, mutta kuinka hedelmällistä tai kiinnostavaa on kommentoida tätä toimintaa?

  • “Kyllä on herkkänahkaista porukkaa liiton piirissä, kun jokaista kritiikin pikku versoa pyritään heti kitkemään”

    Tuskinpa täällä kukaan liitosta on kommentteja kitkemässä nimimerkin suojissa.

    Ja taitaa tuo kritiikin moittiminen kohdistua ennemminkin ns. kritiikin asiattomuuteen, perusteettomuuteen ja huonoon muotoiluun, kauniisti ilmaistuna. Ja monasti nämä kriitikot tuntuvat olevan tietämättömiä ja kritiikki kohdistuu väärään kohteeseen. Kriitikoiden kritisoiminen on sallittua, siinä missä muidenkin. Siitä syntyy parhaimmassa tapauksessa hyvää keskustelua, tosin lopputulema voi olla myös p….n heittämistä eestaas.

    Ja kyllä positiivisten asioiden kommentointi on hedelmällistä ja kiinnostaa ns. suurta yleisöä varmaan enemmän kuin tähtäämätön p….n viljely.

  • Kritiikki pitää osoittaa suoraan kohteelle omalla nimellään eli esim. liittoon kohdistuva kritiikki SAJL:n hallitukselle vaikka sähköpostitse. Täällä sellainen ei tee muuta kuin pilaa muiden fiilikset ja tämän palstan tarkoitus on tukea lajia. Jos muuten vain ahdistaa, kannattaa mennä lenkille tai vaikka terapeutille.

  • Kommenttini kohdistui siihen että voidaan varmaan faktana sanoa että 90-luvun alussa otettiin riskiä joka ei kantanut ja tämä aiheutti 10 vuodeksi velanmaksua ja takapakkia lajille mm. junnutoiminnan lähes kuoleminen. Minusta Norosen aikana on tehty paljon hyviä asioita, mm. junnujen ja naisten määrän kehitys, korkeakoulufutis, jne. ja paljon on työsarkaa niin liitossa kuin eri paikkakunnilla seuroissa.

  • I rest my case!

  • Noi jutut josta tota velkaa tuli tais tapahtuu 89 – 91aikana kun Suomessa meni lujaa vähän joka puolella. Jefussakin oli tosiaan -91 Stadikalla 6000 katsojaa katsomassa, kun ECG aloitti mestaruus putkensa. Ja kun 92 tuli äkkistoppi, niin se kirpas kaikkia urheiluseuroja sponsoritulojen huomattavana vähenemisenä tai jopa loppumisena. Samalla myös jefu katos televisiosta ja katsojat kaikkos jefukatsomoista.

    90-luvun loppu oli ilmeisesti SAJL:lla ja jefuseuroilla aikamoista kituuttamista, näin sivusta seuranneena. Niin Liitolla kuin seuroilla on ollut kova työ talouden vakiinnuttamisessa ja parantamisessa.

    Onneksi tilanne on parantunut ja vanhoja kunniakkaita seuroja on elpynyt ja palannut kentälle ja uusia seuroja on perustettu. On hienoa, että myös junnujen määrät on kasvanut ja naisetkin ovat saaneet omat sarjansa, puhumattakaan korkeakoulusarjasta.

    Kaikki eivät koskaan ole tyytyväisiä kaikkiin päätöksiin ja toimenpiteisiin, eikä se luultavasti olisi edes kovin hyvä pitkällä tähtäimellä. Erilaisia mielipiteitä tarvitaan, jotta kehitys ei pysähtyisi. Mutta kenenkään etu ei ole perusteeton loanheitto.

    Toivotaan että positiivinen vire jatkuu, ja katsojamäärät kasvavat jefukatsomoissa. Ja kun taas talvi saadaan sinniteltyä Ameriikassa pelattavan kakkossarjan parissa, niin eiköhän taas ens kesänä päästä nauttimaan hienosta kotimaisesta jefusta.

    Ja toivotaan että Tuomo ja kumppani(t?) jaksavat talvellakin pitää meitä Gridironin avulla hajulla, mitä kotimaan ympyröissä tapahtuu.

  • Onko nyt siis niin, että tämä sivu jää nyt kokonaan unholaan, kun ei tule enään mitään juttuja ulos? Tämä on ollut lajimme paras sivusto, mutta tällä hetkellä on taas valtava musta aukko median suhteen, kun missään ei ole kunnollisia kirjoituksia offseasonin tapahtumista.

  • Itsekin yrittänyt kaivella edes jotain uutisia tuolta netin maailmasta. Mutta aina täältä tullut eka tarkistamaan onko mitään erikoista.

  • Ehkäpä juttuja suomalaisesta jefusta ei ole tullut, koska mitään ei ole tapahtunut. Sitten kun sarjaohjelmat julkastaan, niin tulee varmaan juttua siitä miksi jonkun pitää matkustaa enemmän kuin toisen yms. vinkumista.

  • En sanois ettei mitään oo tapahtunut. Pelaajasiirtoja on tullut kohtuullisesti, ja on useita asetelmia joita kävis mielellään vähän läpi. On vaan ollut muiden asioiden suhteen niin perhanan kiire viime ajat, että kirjoittaminen on toistaiseksi jäänyt. Harmittaa!

    Vähän oon viime aikoina kypsytellyt ajatusta, jossa tähtäisin kirjoittamaan juttua kerran viikossa, kunhan vuosi vaihtuu :) Silti olisin enemmän kuin huolissaan sivuston tulevaisuudesta, sillä konkreettista apua ja yhteydenottoja olen tämän lokakuisen kirjoituksen jälkeen saanut paljon vähemmän kuin toivoin. Omilla nykypäivän resursseilla saadaan jotain aikaan, mutta aiemmalle tasolle – tai puhumattakaan sen yli – ei ole mitään asiaa.

  • Duktiga Finländaren Okko Outinen ryktas spela i Tyresö 2015

  • EJ matkaa Kiel Baltic Hurricaneseihin. Näin TAFT toimi hyvänä ponnahduslautana yhteen parhaista GFLn joukkueista.
    http://www.europlayers.com/ViewProfilePlayer.aspx?ProfileId=35560

  • John Clements siirtyy Roostersista Frankfurt Galaxyyn.
    Frankfurtissa on laitettu iso vaihde päälle, ja kovan luokan vahvistuksia on hankittu.

  • Viime kaudella lyhyen visiitin Kouvolaan tehnyt Phillip Garcia siirtyy Saksan 3.divarin Straubing Spidersiin. Visiitti Suomessa ei nostanut arvoa ainakaan tässä tapauksessa.

Leave a reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *