Pitäisikö TAFT:n hyökkäyspelistä huolestua?

Tuomo Tomperi 13.8.2014 0:02 35 kommenttia

1 2  
0 14 14
24 7 31

(1-6)

14

(4-3)

31

11.8.2014 klo 18:30 Helsinki

Pudotuspelipaikasta taisteleva Vantaan TAFT otti selkeän voiton Helsinki Wolverinesista puolustuksensa ja erikoistilannepelinsä ansiosta. Hyökkäys sen sijaan esitti varsin epätasaisia otteita.

Maanantain ainoassa ottelussa häntäpäähän juuttunut Wolverines isännöi pudotuspeleihin pyrkivää TAFT:a Vantaalta. Ilman pelinrakentaja Cedric Johnsonia pelannut Wolverines sortui hyökkäyksessä toistuviin virheisiin, jotka antoivat TAFT:lle mahdollisuuden mennä menojaan jo puoliaikaan mennessä. Ottelutulosta tuijotellessa jää kuitenkin helposti huomaamatta, että TAFT:n hyökkäys oli todellisissa vaikeuksissa tällä kaudella järkyttäviä määreitä pisteitä päästänyttä Wolverines-puolustusta vastaan. Wolverinesin puolustus pelasi kauden parhaan ottelunsa maanantaina.

Yhden ottelun perusteella on yleensä järkevää välttää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Jos kuitenkin pelkästään Wolverines-ottelua pidetään mittarina, ei TAFT:n hyökkäys ole tällä hetkellä pudotuspelien vaatimalla tasolla. Joukkueen vahvaksti tiedetty puolustus pelasi jälleen erinomaisen ottelun, mutta hyökkäys jätti huomattavasti toivomisen varaa. Peräti neljästä pallonmenetyksestä vastannut pelinrakentaja John Kelly ei saa ottelusta lähellekään puhtaita papereita, vaikkei vika pelkästään hänessä ollutkaan.

Wolverinesin pelisuunnitelma puolustuksessa oli selvä alusta lähtien. Joukkueen ykköstavoitteena oli puolustaa TAFT:n heittoa kahdella syvällä safetylla. TAFT onnistui etenemään Roope Metsän juoksuilla sekä laidalle suuntautuneilla screen-heitoilla, jos Wolverines toi liikaa taklausvoimaa puolustuksen keskustaan. Jos screeneillä saavutettiinkin tulosta, ei keskimatkan heittopeli sen sijaan ottanut tuulta alleen oikein millään. Jo ensimmäisellä hyökkäysvuorolla pelinrakentaja Kellyn ja laitureiden ajatukset menivät ristiin, ja Eero Hulkkonen pääsi nappaamaan helpon syötönkatkon. Wolverinesin tuodessa painetta Kelly joutui usein ottamaan nopeasti jalat alleen, eikä vapaita miehiä löytynyt.

Ahmojen puolustuspeli on tällä kaudella ollut tilastollisesti koko sarjan heikoin, mutta maanantaina nähtiin selkeä tasonnosto. Wolverinesin valmennuksessa aiemmin vaikuttanut Eric Parton oli pukeissa, ja vakuutti hyvällä pelillään puolustuksen linjan endinä. Partonilla on selkeästi erottuva kyky tunnistaa nopeasti, mihin hyökkäyksen peli on menossa. Ottelun alkupuolella hän esitti erinomaista pelinlukutaitoa ja ketteryyttä jahtaamalla vantaalaisten screen-heiton kiinni takaapäin vain viiden jaardin etenemisen jälkeen. TAFT:lla oli läpi ottelun hankaluuksia tilanteissa, joissa Wolverines toi painetta yli neljällä miehellä, eikä vähiten Partonin ansiosta.

TAFT onnistui ensimmäisellä puoliajalla kahdesti Toni Lemmetyisen ja EJ Woodsin pitkillä kiinniotoilla, mutta muilta osin heittopeli oli pahasti yössä. Kenties häiritsevintä on se, kuinka monta tilaisuutta joukkueella oli lisäpisteisiin. Avausjaksolla Kellyn 84-jaardinen toucdown-juoksu mitätöitiin kiinnipidon vuoksi. Kertaalleen Wolverines unohti täydellisesti Jani Luiron olemassaolon, mutta Kellyn heitto leijaili yli ja esti varman touchdownin. Ja mikäli ensimmäinen puoliaika jätti toivomisen varaa, oli toinen puoliaika sinipaitojen hyökkäykselle suorastaan murheellinen. Kaksi syötönkatkoa, rähmäys ja lentopotku kertovat kaiken oleellisen. Pelinrakentaja ja laitahyökkääjät eivät tuntuneet löytävän yhteistä säveltä missään vaiheessa.

TAFT on nyt pre-season mukaan lukien pelannut yhdeksän ottelua, mutta hyökkäyksen maanantaisen haparoinnin perusteella sitä on hankala uskoa. Toivon joukkueen puolesta, ettei Wolverinesia vastaan nähty antanut oikeaa kuvaa joukkueen hyökkäyspelin tasosta, vaan viikon päästä nähdään jo aivan muuta. TAFT ei voi luottaa pelkästään puolustuspeliin pudotuspelitaistelun kiihtyessä kuumimmilleen.

Katso myös

Kommentoi

  • Hyvä analyysi Tomperilta Taftin pelistä. Wolverinesin puolustus pelasi parhaan pelinsä tänä kesänä velolla, mutta oudon heikkoa oli Taftin hyökkääminen. Volvojen puolesta jäi harmittamaan Cedricin puuttuminen, koska hänen avullaan joukkue olisi kamppaillut tiukasti jopa voitosta, sen verran vaisu Taftin esitys oli. Winter pelasi reilusti paremmin, kuin surullisessa depyytissään, mutta suurta vaaraa hän ei pystynyt pelinrakentelullaan kuitenkaan Taftille tuottamaan. Winterin loukkaantumisen jälkeen pelinrakentelun ohjat ottanut Vascues-Dyer oli selkeästi terävämpi ja jälkikäteen voikin kysyä oliko volvojen valmennus täysin hereillä, kun aloittavaa Qb: tä mietittiin..? Kaiken kaikkiaan peli herätti varmasti molemmille joukkueille ajatuksia jatkon suhteen. Volvot voivat edetä vaikea kausi huomioon ottaen positiivisella mielellä eteen päin kohti syksyn ratkaisuja, koska pelissä oli paljon hyvää, vaikka voittoa ei irronnutkaan. Taft: illa käyrä näyttää ainakin lievästi eri suuntaan. Hyvän kesän pelannut joukkue on kadottanut parasta otettaan hyökkäyksen puolella ja pelkästään puolustamalla on vaikea voitaa Wolverainsia kovempia joukkueita. Mielenkiintoinen syksy tulossa…

  • Oma osansa Taftin heikkoihin oteisiin oli mentaalipuolella. Jos joukkue kertoo tavoitteekseen saavuttaa kauden ennätyspistemäärä, on oletuksena jo valmiiksi se, että vastustaja ei tule olevaan kovin haastava. Todellakin Cedricin mukanaolo olisi tehnyt ottelusta jopa tiukan. Winter ei vaan ole liigapelien voittamiseen edellyttämällä tasolla millään qb:n taitoalueella.

    Tuomo nostaa esille Wolvoista Eric Partonin. Itse jatkaisin listaa takakentälle palanneiden Aboncen ja Heikkisen nimillä. Nuo kaksi ja Vasques-Dyer muodostavat yhteensä ihan kohtuullisen heittopuolustusvalmiuden loppukauden peleihin.

    Taftilta puuttuu suuriin ratkaisuihin kykenevä hyökkäyksen taitopelaaja ja kisassa Butchersia vastaan tämä tulee merkitsemään sijoittumista mitalipelilistassa väärälle puolelle viivaa.

  • En välttämättä lähtisi kehumaan edes Taftin puolustusta tämän pelin perusteella. Puolustuksen linja kylläkin antoi hyvää painetta, mutta siinäpä se. Wolvojen kolmoskuupan tultua kentälle päästi Taft puolustus kaksi maalia nopealla tahdilla viimeisen 15 minuutin aikana. Ei hyvää lupaa plejareita silmälläpitäen.

  • Samoilla linjoilla kuten edelliset herrat.. Taftin hyytyminen jokseenkin erikosta. Asennevamma selittänee osan, mutta huolestuttavalta näyttää jatkon kannalta varsinkin, kun Porvoolaiset ovat parantaneet otteitaan, josta hyvänä osoituksena oli crokojen nylkeminen edellis kierroksella. Volvojen pelissä ihmetytti se jääräpäisyys millä aloittavaa Qb: tä peluutettiin, vaikka homma ei ottanut toimiakseen..

  • Kuka on kakkos QB? Tai onko sellaista?

  • Junnu alanen taitaa olla kakkosmies. Oli ainakin viime kaudella. On ikäisekseen ihan hyvä qb ja potentiaalia löytyy.

  • Eilisen pelin nähneenä ei voi kuin ihmetellä TAFTin hyökkäyksen valmennusta. Surkeaa blokkaamista, Madden-tyylisiä pelikutsuja ja törkeää pelaajaresurssien väärinkäyttöä.

  • Mites ne Roostersin hyökkäyslinjan kiinnipidot. Rangaistuksia kun tuli niin vastakaiselta sivurajalta vaan valmennuksen toimesta kannustettiin pelaajia jatkamaan samaan malliin. Eikö muuten pärjätä ja onko se nykypäivän valmennusoppien mukaista että roikutaan paidassa kiinni? EIkä ollut ihan yksi eikä kaksi kiinnipitoa mitä siellä tehtiin.

  • Ei yks eikä kaks , vaan ei enempää kuin neljä tilastojen mukaan.

    http://www.sajl.org/images/tilastot/vl14032.shtml#GAME.PLY

  • Miten Roostersin hyökkäyksen kiinnipidot liittyvät Taftin hyökkäykseen? Onko vaikeaa pysyä aiheessa?

  • “Ei yks eikä kaks , vaan ei enempää kuin neljä tilastojen mukaan.”

    Miten monessa pelissä muistat olleen noin paljon paidoissa roikkumista kun tuolla, jos ei niitä lasketa missä Lampinen on dumaamassa. Apparilta jäi liputtamatta vähintäin toiset neljä törkeätä ja selvää kiinnipitoa.

    Ja jefupellelle tiedoksi että näyttää sinullakin olevan vaikeuksia kirjoittaa aiheesta tai edes jenkkifutiksesta.

  • @Tuuppija: TAFTin tappiosta ilmeiseti katkeroituneena kannattais ehkäpä sittenkin tuomareiden ja vastustajan mollaamisen sijaan keskittyä TAFTin hyökkäyksen aikaansaannoksiin. Tai paremmin kai aikaansaamattomuuteen.

  • Vaasa ainakin nähdyn viimepelin perusteella käyttää vanhaa musta hieman väsynyttä kikkaa eli vetää puolustajan itseensä ja kädet mahd.pieneks jotka uitetaan harttareiden alle ja otetaan niistä kiinni tai paidasta. Vaasan kokenut valmennus hyödyntää tuomareiden virheet ja kokemattomuuden. Ja niille jotka luulee,että olen harjoiteltuja kiin.tek vastaan niin olen niiden kannalla tietyllä tavalla,koska osa urheilua. T:Jarkko Ruutu Eilistä tiukkaa matsia en itse ole nähnyt mutta tietäen r valmennuksen kokemuksen niin heräs vähän saman laatusia ajatuksia mikä on pelissä helppo havaita jos katsoo sopivasta kulmasta pelkkää linjaa ja jos 4 d aikana tulee aina yks tai kaksi kuvailemaani tilannetta se ei ole sattumaa.

  • Välimerkit olis kivoja, niin vois paremmin hahmottaa tekstin tarkoituksen.

    Vaasa on rangaistuin joukkue Divarissa, joten kyllä tuomarit pois liputtaa holdingit, jos niitä on. En mitenkään usko että tarkoituksella opetetaan rikkomaan sääntöjä, koska pudotuspeleissä ne varmasti kostautuu.

    Royalsin hyökkäyksen linja on vissiin vaan niin kova. Tilastoja kun katsoo, niin ei montaakaan kertaa ole juoksut jääneet linjan taakse, ja QB on säkitetty vain neljästi.

    Vaasan juoksukeskiarvo on jaardin parempi kuin seuraavalla, eli Jerell Jon… eikun Jaguaareilla, ja 1,5 jaardia parempi kuin kolmosella Saintsilla. 18 heitto-TD:tä, 22 juoksulla, selkeästi paras neljänsien downien onnistuja. Ei surkealla linjalla tuollaisia saavutuksia saa edes rikkomalla, jos ei ole oikeasti hyvä.

  • Janis, tilastojen ja otteluiden mukaan Saintsin hyökkäyksen linja on parempi. Jos Royalsin QB on säkitetty neljästi, sorry viidesti, kun lasketaan viime lauantain ottelu, niin Saintsin QB on säkitetty kahdesti mukaan lukien viime ottelu.

    Pojat on vain valmennettu niin hyvin…..

  • Jälkimmäinen kuva (….1943.jpg) on muuten erinomainen kuva tilanteesta missä pidetään kiinni, mutta siten, että tilanteesta ei pitäisi tulla rangaistusta, koska toinen pelaaja suorittaa taklauksen samanaikaisesti (ei vaikutusta peliin).

    Eli pidetään mielessä, että jefussa saa pitää kiinni, mutta kiinnipitäminen tietyissä tilanteissa on rangaistavaa.

  • Saintsin heittopeli on paljon nopeampaa, ja screen-heittoja tulee paljon, eli QB pistää palloa ilmaan nopeasti. Royals pistää palloa myös todella pitkälle ja käyttää viittä rissua, jolloin suojaus on vain linjan varassa, ja QB joutuu pitämään palloa paljon pidempään -> säkityksen vaara lisääntyy. Parin säkin ero ei kerro juuri mitään linjasta, vaan enemmän pelitavasta.

  • Hyvä hyökkäyksen linjamies pitää kiinni. Niin tekee vaasan linja, niin tekee tampereen linja jne.

  • Linjamiesten kiinnipito, takakentän käsien käyttö, laitahyökkääjien screenit jne.
    Kaikki on taitolajeja.

  • Täällähän alkaa keskustelu muistuttamaan jääkiekkofoorumeita. Tuomareista kitistään aina, ja jotenkin ihmeellisesti he suosivat aina vastustajaa. Jos jollain ihmeen konstilla oppii katsomaan urheilua fanittamisesta huolimatta objektiivisesti, aukeaa se ihan eri tavalla. Yksi hyvä tapa päästä tästä tuomariperseilystä on käydä itse aktiivisesti tuomaroimassa oikeastaan missä tahansa lajissa.

    Lajeissa joissa tuomarit joutuvat tekemään linjanvetoja on mahdotonta pelata kaikkia pelejä samoilla linjauksilla. Linjanvetoon vaikuttaa aina sekä tuomari että pelaajat. Jos linjassa pelataan hemmetin siististi ja lepsusti, niin kiinnipitäminen pistää silmään helpommin kuin linjassa jossa “painitaan” ja pelataan sääntöjen rajamailla koko ajan. Tällöin se kiinnipito on helpompi liputtaa. Ihan sama koskee kaikkia rikkeitä. Joten kuvien katselu jälkeenpäin on hieman vajavainen argumentti tuomareita arvostellessa.

    Kuten jääkiekossakin, tärkeintä on että tuomari pitää linjansa. Tällöin pelaajilla on mahdollisuus sopeutua ja muuttaa pelityyliään tuomarin ohjaamaan suuntaan. Jos taas linja heittelee eikä ole esim. tasapuolinen kaikkien pelaajien kohdalla, se on tuomarin huonoutta. Tuskin kukaan tuomari haluaa tuomita huonosti (jääkiekon puolelta tulee mieleen eräs A.R. josta en ole ihan varma), joten tuomareiden haukkumisen sijasta voisi miettiä mitä voisi ITSE tehdä jotta tuomareiden taso nousisi. Ainoa vaihtoehto ei ole itse tuomariksi ryhtyminen, vaan ensimmäinen askel olisi tuomareiden arvostaminen. Uskoisin että moni tuomari tykkää mieluummin tuomita arvostavassa ilmapiirissä kuin kritisoivassa. Totuus kuitenkin on että ilman tuomareita näitä pelejä ei juurikaan pelattaisi.

  • @Tuuppija
    Aihe on Taftin hyökkäyspeli. Tähän aiheeseen kuuluu suorittaminen kentällä, suorittajien ohjaaminen ja suorittajien valitseminen. Muut seurat eivät tähän aiheeseen kuulu. Jos aihe olisi Vaahteraliigan hyökkäykset, niin sitten olisit “spot on” kommenttisi kanssa.

    Ehkä TAFT saisi hyökkäyksestään enemmän irti jos käyttäsivät Woodsia ja Griffethiä enemmän myös hyökkäyspuolella. Tällä hetkellä kukaan Taftin muista hyökkääjistään ei ole nostanut profiiliaan siinä määrin että olisi pelote vastustajien puolustukselle.

  • @Holding, ei sam

    “tilanteesta ei pitäisi tulla rangaistusta, koska toinen pelaaja suorittaa taklauksen samanaikaisesti (ei vaikutusta peliin).”

    Miten niin ei vaikuta peliin, siinähän TAFT pelaajalla #71 on oikea käsi taklattavan takaa melkein ympäri kiinni kun Roostersin pelaaja roikkuu juuri saman käden olkapäässä kiinni. Tottakai se vaikuttaa pelaamiseen.

  • “Uskoisin että moni tuomari tykkää mieluummin tuomita arvostavassa ilmapiirissä kuin kritisoivassa. ”

    Varmasti näin, mutta se kunnioitus on ansaittava. Tällä hetkellä Vaahterassa ei ole kuin pari hyvää tuomaria, P.Hautala ja V. Lamminsalo. Muilla on ihan tuurista kiinni miten tuomiot osuu kohdilleen.

  • EPO, LOPETA KIROILU. ei P.H voi olla samassa lauseessa, kun puhutaan hyvistä tuomareista.

  • OLDL “Tottakai se vaikuttaa pelaamiseen.”

    Kyllä vaikuttaa pelaamiseen, mutta ei peliin. Ja siksi siis ei pidä rangaistakaan. Jos taas tilanteessa pallonkantajaa ei taklattaisi toisen pelaajan toimesta samaan aikaan niin silloin tuo tulisi ilman muuta liputtaa. Sallitun ja rangaistavan kiinnipitämisen erottaminen vaatii tässä maassa vielä paljon koulutusta kaikille tahoille, mutta näin sen nimenomaan pitäisi mennä.

  • Samaa voidaan sitten vissiin käyttää niissä tapauksissa kun tuomari viittelöi lippiksensä läällä kädellään että heitto meni yli kun aikaisemmin on rissua pumpattu vielä pallon ollessa ilmassa. Pumppaaminen ei ollut häirintää kun pello meni yli vaikka todellisuudessa ilman kontaktia sinne pallolle olisi keritty – ei vaikuta peliin?

    Tottakai tuossa kuvan tilanteessa se vaikuttaa jos on lyhyestä jaardimäärästä kyse että onko sitä pallollista pelaajaa pysäyttämässä yksi vai kaksi pelaajaa. Kahdella pelaajalla eteneminen loppuu lyhyempään ja kun kuva on sarjan loppupäästä, eletään aikalailla ratkaisuhetkiä tasaisessa pelissä.

    Ensimmäisessä kuvassa ollaan vielä näkyvämmin puolustajassa kiinni, jolla estetään melko varmasti säkitys. Olin katsomossa ja muistan tilanteen ja tuostakaan ei lippua tullut vaikka päätuomari tuolla hetkellä oli juuri tilanteessa vieressä ja mekaniikan mukaan PT:n tehtäviin kuuluu nimenomaisesti sen QB:n toiminnan katsominen.

  • PT:n toimintaan kuuluu pelinrakentaja, ei itseasiassa kiinnipito, jossa vastuu menee suurinpiirtein niin, että AT:lle kuuluu G-C-G ja RT/LT ovat sivurajojen vastuulla. Mistä päästäänkin siihen miksi tavoitteena on saada 7 erotuomaria peleihin parin vuoden sisällä. Rajalla kun on myös vastuu laitahyökkääjästä, joten jotain jää viidellä aina näkemättä. Toki PT katsoo blokkejakin, mutta ei voi irroittaa katsetta QBsta heittopelissä oikeastaan ennen kuin kyseinen yritys on päättynyt.

    Uncatchable myös usein väärin ymmärretty ja usein pakotienäkin käytetty ratkaisu. Todellisuudessa epäselvässä tilanteessa pallo pitäisi tulkita kiinniotettavaksi.

  • Viidellä erotuomarilla(kin) itse asiassa päätuomarilla on vastuu heittopeleissä myös linjan kiinnipitämisistä, koska sivurajatuomarit ovat jo tiputtautuneet alakentälle ja murehtivat yhtä tai useampaa kiinniottajaa.

    Ihan sivuhuomiona että NFL:ssä kokeillaan pre-seasonilla kahdeksaa erotuomaria, ja mikäli kokeilu onnistuu, jatkossa on luultavasti yhdeksän erotuomaria. Jokainen voi pohtia, mikä ero on yhdeksän ja viiden erotuomarin välillä 11 taisteluparin kattavuudessa, erityisesti heittopeleissä.

  • Saataisiin tänne nyt alkuun edes se 6 tuomaria liigaan, mielellään 7.
    Ja alempiin sarjoihin vähintään se 5.

  • ->Kalle

    Kai tuo on ajatushärö? Eiköhän vastuu linjan kiinnipitämisistä ole apparilla, ei kai se PT sieltä selän läpi niitä näe.

  • @ EPO: Aivan totta, kunnioitus on niitä harvoja asioita tässä maailmassa jota ei voi saada muuten kuin ansaitsemalla. SAJL:n tuomarikoulutusta en ole käynyt läpi, mutta muissa lajeissa tähän kunnioituspuoleen ei ole menty sanallakaan. Mikä taas on mielestäni iso puute tuomarikoulutuksessa. Mikä on SAJL:n tuomarikoulutuksen laita tässä suhteessa?

  • AK: ei ole ajatushärö. Kyllä ne kiinnipitämiset sieltä hyökkäyksen takakentältäkin näkee, vrt. vaikka NFL, missä sekä PT että AT ovat hyökkäyksen takakentällä. Yleensähän liputettava kiinnipitämistilanne syntyy silloin, kun puolustaja on jo päässyt hyökkääjästä ohi, jolloin tilanteen näkee jopa paremmin hyökkäyksen takakentältä.

    PT:n päävastuu on toki ratkaista, oliko kyseessä heitto vai fumble, ja jos heitto niin oliko se eteen- vai taaksepäin, sekä seuraavaksi valvoa puolustajien kontakteja pelinrakentajaan. Mutta kyllä siellä vastuulistalla seuraavana sitten onkin hyökkäyksen käsien käyttäminen.

  • ->Kalle

    Tietysti totta tuo ohittamisvaiheen kiinnipito mutta jotenkin olen aina ajatellut että PT katsoo lähinnä QB:n suojan ja hyökkäyksen takakentän mahdolliset hölmöilyt ja appari kiinnipidot (ja linjatuomarit täkkeleiden kiinnipidot). Paljon tietysti tonttia itsekullakin.

    Mutta tosiaan itse kun pelailee noita alasarjoja ne ärsyttävimmät kiinnipidot tuntuvat tapahtuvan järjestäen ennen ohitusta, siinä kai ne helpoin on spotata jopa linjatuomarin?

  • Linjatuomareiden ehtiminen viidellä nähdä sisälinjamiesten kiinnipidot heittopeleissä riippuu ihan siitä, kuinka aktiivinen puolustuksen takakenttä on. Jos oman puolen kahteen rissuun haetaan kontaktia heti snäpistä, ei siinä kauheasti ehdi tackleen avaintaa, tai muuten jättää rissun ja DB:n huomiotta.

    Viidellä erotuomarilla pystyy juoksupelit peittämään aika hyvin mutta heittopeleissä joutuu tekemään paljon kompromisseja.

Leave a reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *