Wolverinesin jenkkikaksikko jää pois – Leivoja eroaa

Murheellista. Vajaassa vuodessa joukkue Vaahteramaljasta täysin kuralle.

Niin. Käsi ylös kuka on tästä aidosti yllättynyt? Seuran päärahoittaja vetäytyi ja pojat tottuneet pelaamaan ilmaiseksi tai jopa saaneet jotain vastineeksi. Nyt edessä olisi tavallisen suomalaisen jenkkifudispelaajan arki, jossa pelaaminen maksaa niin kuin muuallakin ja talkoita pitää tehdä niin. No. Tässä on tulos.
Nimimerkki Ahmatti on täysin oikeassa. Murheellista. Kun ei rakenna oman päälle vaan vierastyövoiman niin tulevaisuus on tämä. Olkaa Turussa viisaampia, siellähän tämä Wolvojen malli on nyt käytössä vahvasti.
Wolverines nousi vuodessa finaaliin kun laitettiin dollarit tiskiin. Mutta kun ne dollarit poistettiin niin lasku on yhtä kova. Leivoja ei ole mikään uuden rakentaja eli ihan väärän valmentajankin valitsivat. Leivoja on tottunut valmentamaan joukkueita, joissa ei rahasta pihistellä ja joita ei tarvitse kehittää. Jos haluaisin oman joukkueeni nostaa suosta tai lähteä rakentamaan jotain uutta, minä palkkaisin Rami Liljan. Ylivoimaisesti vahvimmat näytöt Juha Hakalan tiimin ohella siitä, miten rakennetaan menestyvä joukkue eikä lauma palkkasotureita. Ja laittaisin siihen valmentajaan isomman rahan kuin yhteenkään jenkkiin.

Turussahan oltiin viisaampia monen vuoden ajan! Saa nyt sitten nähdä miten käy kun monen vuoden tasokkaan juniorityön tuloksia ulosmitataan. Trojansin perusrunkohan on yllättävän turkulaispitoinen ja käy siinä suhteessa esimerkistä mille tahansa suomalaiselle urheilujoukkueelle. Nyt kun Turussa on lähdetty kurkottamaan mestaruutta kohti on mitä luonnollisista, että joukkuetta vahvistetaan kovilla pelimiehillä muualta. Mitä taasen rahojen levittelyyn tulee , uskoisin järjen käytön olevan kaiken perustana. Kaikkea hyvää Turun suuntaan, ehkäpä sitä tulee kesällä käytyä Yläkentällä.

Se, että kaksi pelaajaa peruuttavat matkansa “perhesyistä” kertoo vain sen, että nämä kaverithan tunsivat toisensa jo ennestään ja varmasti ovat yhdessä päättäneet olla tulematta kun ovat kuulleet mikä meininki Wolvoissa on tällä hetkellä. Sääli wolvoille joka joutuu painimaan nyt vieläkin ohuemmalla rosterilla ja vielä ilman kunnollista valmennusta.( Da Silvan nimi loisti myös poissa olollaan ekasta pre season matsista) Järkevintä olisi wolvoille nyt vain myöntää, että pieleen meni ja painia tämä kausi ilman sen enempää jenkkejä ja mahdollisesti siirtyä yhtä sarjatasoa alaspäin ensi syksynä. Tosin tuntuu, että Vaahteraliiga seuroista niin Butchers, 69ers kuin myös Indians ovat samassa jamassa. Noh, nämä suhdannevaihtelut ovat niin rajuja suomi jefussa vuodesta toiseen, että eihän sitä tiedä jos taas 2015 wolvot ovatkin kärjessä taistelemassa mitaleista.
Tuntuu kyllä ihmeelliseltä kun liitto on viime vuodet joka vuosi esitellyt kasvavia harrastajamääriä niin miksi se ei näy miesten sarjassa laadun lisääntymisenä pelikentällä.
Liigassa tulee näkymään selkeä jakauma; Roosters, trojans, Crocot ja mitä luultavimmin myös taft ovat selkeästi 4 parasta. Muut joukkueet taistelevat putoamista vastaan.
Ehkä se on vain todettava, että harrastajamäärät ovat vielä auttamatta liian pienet siihen, että saataisiin edes yksi kunnollinen kilpasarja. Ollakseen kunnon joukkue, tarvitsisi sivurajalla olla se noin 50 henkilöä joilla se jefu on elämä, ja jotka tekevät työtä sen eteen tosissaan. Se tarkoittaisi siis vähintään 400 omistautunutta jenkkifutaria ja tällä hetkellä emme ole Suomessa vielä lähelläkään tätä määrää. Hyvä jos tästä maasta löytyy 100-150 pelaajaa jotka ottavat homman tosissaan.

69ers yllättää monet vielä tänä vuonna =)!

Kumma kun kukaan ei oppinut jo Rajaritareista mitään?!?!!?!? Herätys joukkueet ja johtajat panostakaa omiin junnuihin tehkää duunia ja sponsoreiden kanssa yhteistyötä…

Kasvaneet harrastajamääräthän on selityneet pitkälti nuorimpien ikäluokkien mukaan tulemisella ja kasvulla. Vaikka se sinänsä hyvä onkin niin sen vaikutuksia ei aikuisten tasolla päästä vielä näkemään kunolla vuosiin.

Vielä ei taida olla mitään tilastotietoa mutta veikkaisin että alle puolet lajin alle 15-vuotiaana aloittaneista jatkaa miesten sarjoihin asti.

Eli vaikka junnuihin panostaminen on ainoa oikea tie kestävän tulevaisuuden rakentamiseen niin se ottaa todella pitkän aikaa.

Varmasti ihan aiheellinen toive, että suomesta löytyisi se 400 omistautunutta jenkkifudaria jotta saataisiin tasokas ja tasainen vaahteraliiga. Kuitenkin tällä hetkellä ainakin oman kokemukseni syvällä rintaäänellä voin sanoa, että vaikka itse urheilija olisi sitoutunut harjoittelemaan tosissaan ja tavoitteet olisivat korkealla, niin itse seurat tekevät näiden tavoitteiden saavuttamisesta välillä äärimmäisen haastavaa. Monet joukkueet ovat huippu-urheiluorganisaatioiden sijaan enemmänkin talkoojengejä ja itse lajiin keskittyminen voi olla lähes toissijaista kaikenmaailman varainhankintahommien ohella. Kokoajan pitäisi olla markkinoimassa seuraa, levittelemässä pelimainoksia, valmentamassa junnuja ja osallistumassa vaikka mihin kissanristijäisiin jotta “saataisiin seuraa esille paikkakunnalla”. Mielestäni jos halutaan pelaajien sitoutuvan lajiin, niin olisi toivottavaa, että tämä oheistoiminta olisi mahdollisimman paljon seuran toimihenkilöiden, eikä pelaajien vastuulla. Tällöin pelaajille jäisi aikaa harjoitella ja keskittyä luomaan sitä tasokkaampaa vaahteraliigaa suomeen. Loppujen lopuksi siitä ei kuitenkaan ole hyötyä vaikka koko kaupunki tietäisi joukkueen olemassaolosta, jos pelin taso on luokkaa “painitaan nyt vähän ja puretaan työviikon agressioita”.

Kaikkihan johtuu siitä ettei tätä Vaahteraliiga meininkiä ole voinut ottaa enää moneen vuoteen tosissaan. Kuten täällä on pohdittu niin se voittaa kuka lyö rahaa tiskiin. Ne harrastaja määrien kasvut näkyvät esimerkiksi Wolverines organisaatiossa siinä että muutamassa vuodessa kakkosjoukkueen pelaajamäärä on noussut 15-25 pelaajasta +70 aktiiviseen treenaajaan (mistä vain harva haluaisi pelaa ‘edustusjoukkueessa’). Se mitä Wolverines teki viime kaudet on nyt taas uusiutumassa Roostersissa ja Turussa.

Muutos2014 vaikka ymmärrän pointtisi ja olen osittain samaa mieltäkin asiasta kanssasi, niin mielestäni suomi futarien tulisi ymmärtää se, että jos laji halutaan saada suomessa kasvuun tarvitsee laji kaikkien panosta asiaan myös promootio puolella. Kyllähän jääkiekossa ja jalkapallossakin pelaajat tekevät promotyötä ja vierailevat ties missä kyläjuhlissa.
Se on totta että valitettavan usein pelaajat=toimihenkilöt, mutta juuri promootioissa ja näkyvyyden hakemisessa ne pelaajat ovat mielestäni se tärkein elementti ketä kiinnostaa kuunnella jotain hallituksen jäsentä/ joukkueenjohtajaa kun mahdollista olisi nähdä mahdollinen “superstara”, niin ne junnut sinne harrastamaan saadaan. Ja muutaman posterin laittaminen johonkin ilmoitustaululle/ tien laitaan ymym kotimatkalla treenien jälkeen ei pitäisi olla paha nakki.