Miksi viiden joukkueen divisioona on huono asia

Tuomo Tomperi 27.2.2014 10:35 45 kommenttia

Kuva: Henna Tomperi

Nokia Ghosthuntersin poisjäänti tämän vuoden ykkösdivisioonasta supistaa sarjan viiteen joukkueeseen kausien 2008-2011 tapaan. Tynkäsarja nostattaa kysymyksen: miksi nykyjärjestelmä ei pysty tuottamaan kuutta joukkuetta vuodesta toiseen?

Helmikuun puolessavälissä julkistettu Nokia Ghosthuntersin luopuminen tulevan kesän divisioonasta tuli monelle täytenä yllätyksenä. SAJL:n liittohallitus käsitteli asian 25.2. pidetyssä kokouksessaan. Päätettiin, että muita muutoksia ei sarjaohjelmassa nähdä, vaan kesän divari pelataan yksinkertaisesti tynkäsarjana viiden joukkueen voimin. Aiemmin spekuloitu mahdollisuus siitä, että jokin II-divisioonan joukkue nousisi nyt ykköseen, ei siis toteudu. Ainakin Hämeenlinna Huskiesia ja Kuopio Steelersia pidettiin aiemmin mahdollisina nousijakandidaatteina.

I-divisioonan yksi tärkeimmistä tavoitteista on toimia Vaahteraliigan tukena ja tuottaa aika ajoin uusia liigakelpoisia joukkueita. Nykymuotoinen ykkösdivisioona on suunniteltu pelattavaksi kuuden joukkueen kaksinkertaisena sarjana, jolloin jokaiselle joukkueelle tulee 10 runkosarjaottelua. Neljä parasta joukkuetta selviävät pudotuspeleihin, ja sarjan viimeistä uhkaa putoaminen kakkoseen. Viidellä joukkueella otteluita kertyy kahdeksan, mutta vain yksi joukkue jää ulos jatkopeleistä. Jo ennen kauden alkua on siis selvää, että kaikkien joukkueiden sarjapaikka kaudelle 2015 on pelillisesti turvassa.

Ghosthuntersin luopumisen syitä on voitu julkisuudessa vain arvailla, mutta nyt syntynyt tilanne nostattaa joka tapauksessa kysymyksiä ykkösdivisioonan nykyisestä sarjajärjestelmästä. Tuleva kausi on järjestyksessään kahdeksas sen jälkeen, kun I-divisioonaa typistettiin kahdeksasta joukkueesta kuuteen kauden 2006 jälkeen. Typistyksen taustalla oli halu nostaa I-divisioonan profiilia ja pienentää kuilua vahvistuksilla ryyditetyn Vaahteraliigan ja alasarjojen välillä. I-divisioonan pelillisen tason nousu puoltaa päätöstä, mutta onko uudistus ollut täysin onnistunut? On varsin yllättävää, että tasaisen ja mielenkiintoisen kauden 2007 jälkeen sarja on pelattu ainoastaan kahdesti täydellä joukkuemäärällä. Seuraavassa esitetään ykkösdivisioonan koostumuksen lyhyt aikajana kaudesta 2007 lähtien.

Kausi Tapahtumat
2007 Kuuden joukkueen sarjaksi typistetty I-divisioona pelataan täydellä koostumuksella. Edelliskaudesta poiketen sarjassa nähdään myös amerikkalaisvahvistuksia, joista Pori Bearsin Stan Bedwell ja Kouvola Indiansin Matt Epperson (ks. blogi) lienevät tunnetuimmat. Golden Spirit Demonsin valtakausi tulee virallisesti päätökseen. 69ers jää kuudenneksi ja putoaa kakkoseen, mutta voittaa silti kaudella kaksi ottelua ja tekee kohtuulliset 14 pistettä ottelua kohden.
2008 Osin edellisvuosien menestysjoukkue GS Demonsin miehistä koottu Espoo Devils luopuu sarjapaikastaan keväällä. Sarja pelataan viidellä joukkueella ilman putoamisuhkaa.
2009 Nousijajoukkue Vaasa Vikings lähtee sarjaan rohkeasti kapealla rosterilla ilman amerikkalaisvahvistuksia. Tuloksena on seitsemän hävittyä ottelua ja luopuminen sarjasta elokuun alussa, kesken kauden. Kuopio Steelers voittaa divisioonan.
2010 Steelersin epäonninen nousuyritys Vaahteraliigaan pudottaa joukkueen keväällä kakkosdivisioonatasolle. Koska liigasta ei näin saada putoajaa, pelataan ykkönen jälleen viidellä joukkueella ilman putoamisuhkaa. Nate Lewisin Bears hyytyy sarjan viidenneksi.
2011 Tampere Saints ilmoittaa joulukuussa 2010 luopuvansa liigalisenssistään ja siirtyvänsä suoraan kakkoseen. Edelliskauden kakkonen Oulu Northern Lights nousee villillä kortilla liigaan. Kakkosesta nousee peräti kaksi joukkuetta (Steelers, Ghosthunters), mutta sarjan joukkuemäärä ei silti kasva. Pori Bears ilmoittautuu nimittäin kaudeksi kakkoseen, vaikka olisi saanut jatkaa ykkösessä. Kakkonen tarjoaa joukkueelle hengähdystauon, sillä joukkue välttää näin amerikkalaispelaajien hankinnat kaudelle 2011.
2012 Sarja pelataan kuudella! TAFT nousee liigaan ja Steelers päättää hakea vauhtia kakkosesta. Vaihtuvuus on suuri, sillä kakkosesta nousee sarjaan peräti kolme joukkuetta! Kakkosdivisioonan välieriin edelliskaudella yltänyt East City Giants painii kuitenkin täysin väärässä sarjassa häviten kaikki kymmenen otteluaan maalierolla 34-618. Joukkue ei pysty avausottelunsa jälkeen tarjoamaan vastusta kertaakaan häviten aina vähintään viidellä touchdownilla.
2013 Sarja pelataan jälleen kuudella joukkueella. Valitettavasti talvikaudella heikentynyt Sipoo Bulldogs kokee edelliskauden ECG:n kohtalon tehden kaudella vain 33 pistettä. Tuloksena on kymmenen tappiota, joista kakkoskierroksen 36-7 -tappio Saintsille pisteiden valossa tasaisin.
2014 Edelliskaudella välieriin yltänyt Nokia Ghosthunters tiedottaa luopuvansa sarjasta helmikuun puolessavälissä. SAJL:n liittohallitus ilmoittaa, että sarja pelataan jälleen viidellä joukkueella.

Viime vuosien perusteella on selvää, ettei nykymuotoinen I-divisioonaa voi hyvällä tahdollakaan kutsua vakaaksi sarjaksi. Yllättävät muutokset sarjan kokoonpanoissa joko keväällä tai jopa kesäkaudella ovat olleet enemmän sääntö kuin poikkeus. Toki sarja on tarjonnut usealle alasarjan joukkueelle (69ers, Indians, Northern Lights, Saints, TAFT) kovatasoisen ponnahduslaudan liigatasolle, mutta samalla amerikkalaispelaajien mukanaan tuoma kilpavarustelu on koitunut monen seuran ja puuhamiehen kohtaloksi. Hyvänä esimerkkinä on perinteikäs Pori Bears, joka on yhtenä vuonna saattanut voittaa divisioonan runkosarjan, ja seuraavana vuonna nähty jälleen kakkosdivisioonassa. Kuinka suuressa roolissa vuodesta toiseen kestänyt epäjatkuvuus on siinä, ettei Bears pelaa tulevana kesänä 11vs11-jenkkifutista lainkaan?

Kahdeksan joukkueen liiga ja kuuden joukkueen divisioona toimivat silloin, kun maastamme löytyy vähintään 14 riittävän laadukasta seuraa järjestelmää tukemaan. Ideaalitilanteessa divisioonassa nähdään vuodesta toiseen kuusi vakaata, kestävää ja tasapainoista organisaatiota, joista jokaisella on mahdollisuus voittaa sarja seuraavan 1-2 vuoden sisään, ja toiminnan kehittyessä havitella myös liiganousua. Viimeiset seitsemän vuotta osoittavat kuitenkin, ettei todellinen tilanne vastaa ihannetta. Ykkösdivisioonan taloudelliset ja pelilliset vaatimukset pakottavat organisaatioita kehittämään toimintaansa usein liian nopeasti, jolloin jatkuvuus kärsii ja nähdään viime vuosilta tuttuja ilmiöitä.

Nähdyt tulokset puhuvat puolestaan: ykkösdivisioonaan osallistuminen on riski, joka kostautuu vuosittain jollekin joukkueelle. Kyseessä ei ole näkemyseroista: tällä hetkellä sarja näyttää yksinkertaisesti vaativan liikaa, jotta sitä voitaisiin luotettavasti pelata kuudella joukkueella. Onko kyse sarjan taloudellisista haasteista, vai mistä ongelmat johtuvat?

Divisioona liigan tukena

Silloin tällöin palloteltu liigan supistaminen toisi toki nopeasti parannusta tilanteeseen – nousisihan molempien sarjojen taso näin aivan itsestään. Toisaalta supistus olisi lajin kasvun kannalta huono asia, ja johtaisi todennäköisesti myös muihin epätoivottuihin lieveilmiöihin liigaan murtautumisen muuttuessa entistä hankalammaksi. Suomalaisen jenkkifutiksen nousun kannalta liigan levittäytyminen mahdollisimman laajalle on tärkeä asia. Divisioonan koon pitäminen vähintään kuudessa joukkueessa tukee tätä tavoitetta hyvin.

Mielestäni paras ratkaisu olisi tietoisesti pyrkiä kehittämään divisioonaa siihen suuntaan, että pelillinen menestys ja pitkäjänteisyys kulkisivat käsi kädessä. Ykkösdivisioonan amerikkalaisvahvistuksia perustellaan usein sillä, että divisioonan ja liigan tulisi olla pelillisesti mahdollisimman lähellä toisiaan. Vaahteraliigan ja I-divisioonan välisestä kuilusta puhutaankin paljon, mutta huomio kannattaisi kiinnittää myös ykkösen ja kakkosen väliseen harppaukseen. Väitän, että jokainen II-divisioonan viime kauden välieräjoukkueista harjoittelee vertailukelpoisesti nykyisten ykkösdivisioonajoukkueiden kanssa. Nykymuotoinen ykkönen muodostaa kuitenkin taloudellisia paineita, sillä harva nousijajoukkue uskaltaa nousta sarjaporrasta ylemmäs ilman amerikkalaispelaajien tuomaa turvaa. Mielellään jenkkejä tulisi hankkia peräti kaksi. Harvat yritykset poiketa kaavasta ovat päättyneet poikkeuksetta epäonnistumiseen, joten kakkosen kärkijoukkueiden intresseissä on usein jatkaa pelaamista kakkosdivisioonatasolla, ellei nousuun olla varmasti kaikin puolin valmiita.

Samaan aikaan pelillisesti vertailukelpoiset joukkueet tahkoavat ykkösdivisioonaa tynkäsarjana. Jokin järjestelmässä ei täsmää! Tämän kevään tilanteessa ongelmana on Ghosthuntersin putoamisen lisäksi myös se, ettei kukaan ole halukas nousemaan nokialaisjoukkueen tilalle.

Vuokrapelaajat liigakelpoisuuden takeena?

Yksi ykkösdivisioonan tehtävistä on tarjota siihen osallistuville joukkueille mielekäs mahdollisuus kehittyä kohti liigakelpoisuutta. En väitä, että kaikki I-divisioonaan liittyvät ongelmat johtuisivat taloudellisista syistä, ja siten osaltaan sarjan amerikkalaisvahvistuksista. Uskallan kuitenkin olla sitä mieltä, ettei liigakelpoiseksi kehittyäkseen tarvitse palkata kahta jenkkiä ja mahdollisia europelaajia. Joinain vuosina Spagettimaljan voitto on sitä vaatinut, mutta liigakelpoiseksi kehittyminen onkin mielestäni täysin eri asia. Liigaan nouseva joukkue pärjää parhaiten silloin, kun sen suomalaisrunko on riittävän tasokas, ja seuralla on malttia odottaa oikeaa hetkeä. Edelliskauden vahvistukset ovat kenties mahdollistaneet nousun, mutta heillä on vain vähän tekemistä joukkueen seuraavan kauden liigamenestyksen kanssa.

Otetaan tarkasteluun neljä viimeisintä sarjanousijaa, jotka ovat pelanneet vähintään yhden kauden liigatasolla. Nämä joukkueet ovat Oulu Northern Lights (2011), Vantaan TAFT (2012), Helsinki 69ers (2013) ja Kouvola Indians (2013). Näistä joukkueista TAFT on onnistunut parhaiten pelaten vahvasti jo ensimmäisellä kaudellaan ja nousten pudotuspeleihin toisellaan. Northern Lightsin liigataipaleen kohtaloksi koitui materiaalin kapeus. 69ersin ja Indiansin kohdalla olemme elokuussa viisaampia, mutta joukkueet saavat onnistua erinomaisesti noustakseen viime kauden TAFT:n tasolle.

Liekö sattumaa, että näistä neljästä joukkueesta juuri TAFT osoitti suurinta kärsivällisyyttä matkallaan liigatasolle? Joukkue voitti divisioonan jo nousijakaudellaan 2010, mutta jäi silti vapaaehtoisesti divisioonaan kaudeksi 2011. Mikäli pelinrakentaja Miro Kadmiry olisi tuolloin ollut joukkueen käytettävissä, oltaisiin TAFT:n ainoana jenkkivahvistuksena saatettu nähdä takamies Donavan Williams. Kenen mielestä TAFT olisi ollut jollain tapaa vähemmän valmis liigaan kaudelle 2012, vaikka joukkue olisi pelannut koko kesän 2011 kotimaisin voimin? Amerikkalaiset lainapelaajat eivät mielestäni valmista joukkueita kohti suurempia parrasvaloja niin tehokkaasti, kuin usein annetaan ymmärtää. Laadukas taustaorganisaatio ja hyvä valmennus sen sijaan ovat aina olleet niitä tekijöitä, jotka yhdistetään maamme huippujoukkueisiin.

Jenkkivahvistusten kieltäminen divisioonassa olisi melko raju veto. Amerikkalaispelinrakentaja on monelle tärkeä jo pelkästään laadukkaan heittohyökkäyksen mahdollistamiseksi. Riittävän kovatasoisia pelinrakentajia ei kuitenkaan riitä ihan joka joukkueelle, joten tarvittaessa yksi jenkki voisi tasoittaa pelikenttää. Mutta miksi amerikkalaisvahvistus tarvitaan välttämättä myös puolustuksen puolelle? Ei ainakaan kiinnostuksen lisäämiseksi! Kakkosdivarissa pelannut Royals osoitti jo viime kaudella, että katsomot voidaan vetää täyteen kotimaisinkin voimin.

Mikäli ykkösdivisioonan tasoa halutaan nostaa pitkällä tähtäimellä, tulee ymmärtää paremmin siihen osallistuvien joukkueiden kohtaamat haasteet. Jokainen ykkösdivisioonajoukkue joutuu kamppailemaan myös taloudellisesti, sillä jenkkifutisjoukkueille ei virtaa maassamme rikkauksia ovista ja ikkunoista. Olisiko kädenojennus kohti kakkosdivisioonaa paikallaan? Voisimmeko kannustaa divisioonajoukkueita ohjaamaan resurssejaan yhä enemmän oman toimintansa ja pelaajistonsa pitkäjänteiseen kehittämiseen? Olisiko näin saavutettu vakaa ykkösdivisioona elintärkeä lajin kasvun kannalta?

Kommentoi

  • Hyvä teksti Tuomo, toit monia mielenkiintoisia kysymyksiä esiin, ja onkin mielenkiintoista nähdä minkälainen keskustelu tästä alkaa!

  • Ongelmallisintahan tuossa I-divarin kehityksessä suomalaisen fudiksen kannalta on se, että kohta suomalaisia pelinrakentajia ei saada kehitettyä edes divarissa. Pian suomalaisen pelinrakentajan ylin sarjataso on II-divisioona, jossa yleensä joukkueen taso muuten ei mahdollista laadukkaan heittopelin pelaamista, vaikka pelinrakentajalla sattuisi siihen kapasiteetti olemaankin. Maajoukkueen kannalta on melko orpoa, jos valittavana on joko II-divarissa peliaikaa saanut tai Vaahteraliigassa tai I-divarissa penkillä istunut kuuppa.

  • Hyvä Tuomo, todella hyvä kirjoitus. Muutama avainsana ja fraasi näkyy tekstissäsi, joista olen itse täysin samaa mieltä;
    * pitkäjänteisyys
    * Laadukas taustaorganisaatio ja hyvä valmennus
    * suomalaisrunko on riittävän tasokas

    Jenkkifudiksella Suomessa on itsetutkiskelun paikka ja organisaatioiden on vakavasti syytä miettiä mihin nykymalli johtaa. Aika-ajoin julkisuuteen satelee hurjia huhuja siitä, että organisaatioiden toiminta on vähintäänkin heikoissa kantimissa ja että ongelmia peitellään ja vähätellään silloin, kun ne pitäisi kohdata ja hoitaa kuntoon.

    Ehkä 1-divisioonassa pelaamista pidetään jonkinlaisena statuksena, josta ei voi luopua. Uusi sarjajärjestely pyrkii omalta osaltaan nostamaan II-divisioonan tasoa ja pienentämään kuilua kahden ylimmän divisioonatason välillä, mutta edelleen ongelma mielestäni on seurojen sisäisen toiminnan kehittäminen ja laadun parantaminen. Eikö juuri riittävän tasokkaan KOTIMAISEN pelaajarungon avain ole omissa junioreissa ja toiminnan laadukkuudessa? Tämä tarkoittaa käytännössä resurssien ohjaamista varsin erilaisiin asioihin kun mihin piiput tällä hetkellä on kohdistettu.

    Suomalaiseen perusluonteeseen kuuluu kateellisuus ja toisten tekemisen alaspainaminen, mutta jos onnistumme työntämään kaiken vihan ja kaunan sivuun ja oppimaan toisien organisaatioiden onnistumisista ja epäonnistumisista, eikö tama jo toisi helpotusta nykytilanteeseen? Tähän yhdistettynä terve realismi toimintaa suunniteltaessa, oltaisiin mielestäni jo todella pitkällä.

    xx Ilman sarvia ja hampaita.

  • Ykkösen ongelmia on tässä pohdittu hyvin!

    Ykkösestä on tehty yksinkertaisesti liian kallis jenkkien takia. Mun mielestä tälle sarjatasolle ei tarvitse eikä pidä tuoda jenkkejä muualle kuin valmennukseen, jos sinnekkään. Suomessa kun alkaa olemaan hyvä taso valmennuksessa. Pelinrakentajaksi täytyy päästä ja kehittää kotimainen luomupelaaja eikä hetken iloa tuova importti rajan takaa. Näiden vuokrapelaajien hankitaan panostaminen kannattaa tehdä vasta liigatasolle mentäessä. Liigassakaan ei tarvita vuokrapelaajia, mutta siellä on jo jonkin verran perusteltua että tasoa nostetaan keinotekoisesti näillä kavereille. Tämä on ihan hyvä näin. Tosin yleisömäärät eivät anna perusteita nykyiselle mallille edes liigassa. Divariin tätä importtaamista ei tarvita, vaan tänne pitää päästä kotimaisilla voimilla ja siellä pitää myös pärjätä kotimaisilla voimilla. Tällöin on olemassa jonkinlaiset edellytykset nousta liigatasolle kun tähän pakettiin lisätää ulkomaan liisarit paikkaamaan pahimpia aukkoja. Nouseminen sarjatasoa ylemmäksi täytyy aina perustua karsintaan ylemmän sarjatason heikoimman kanssa. Jos ei edes tätä ottelua voita, niin edellytyksiä nousuun ei yksinkertaisesti ole.

    Jutussa ei otettu kantaa lainkaan liiton kriteeristöihin ja niiden toimivuuteen. Mikäli kriteeristö olisi toimiva ja realistinen, ei tällaisia dropoutteja nähtäisi. Nämä dropoutit ovat lajin kuin lajin kannalta valitettavia. Tällä tavoin sotkemme vain oman pesämme kun emme kykene hoitamaan asioitamme kestävällä pohjalla. Junnutoiminta ei selvästi tuota vieläkään riittävällä volyymillä uusia pelaajia ylemmille tasoille. Toiseksi vaihtuvuus on liian suurta, joka viittaa ongelmiin sopimuspuolella ja nimenomaan ongelmiin kotimaisen runkomateriaalin sitouttamisen osalta. Harrastetasolla ei 0€ sopimuksilla paljon sidota ketään mihinkään eikä importtien roudaaminen tähän asiaan auta yhtään – päinvastoin. Nyt kun panostaisimme vähintään saman rahan kotimaisiin pelaajiin ja maksettaisiin valmentajille kunnolla sekä satsattaisiin tosissaan junioritoimintaan, niin meillä saattaisi olla edellytyksiä jatkuvuuteen. Pikavoittojen hakemisen tulokset nähdään korostetusti liigassa ja divarissa. Olisiko nyt vihdoin aika puuttua oikeasti tähän asiaan, vai kohautetaanko jälleen olkapäitä todetan asian “yksittäistapaukseksi” – taas. Meneekö taas päät puskaan vai tehdäänkö vihdoin jotain koko systeemille? Kerrallaan kaikkea ei voi muuttaa, mutta nyt olisi oltava jo suunnitelma miten pakettia laitetaan kasaan vaiheittain.

  • ASIAA:: kaikki yllä oleva

  • Voisihan sitä vaatia, että QB:llä pitää olla Suomen passi, tai että ulkomaalaisvahvistuksia saa käyttää vain puolustuksessa. Nämä pikku toimet jo antaisivat kotimaisille pelinrakentajille aivan eri tavalla mahdollisuuksia.

  • Niin tässä kun mietittään noita eri sääntöjä että missä saa pelauttaa minkäkin passin omaavaa pelaajaa, niin kannattaa muistaa että EU laki estää eurooppalaisten syrjinnän tässä aiheessa. Eikös tämä sitten avaisi asian sellaiseksi että joukkueet metsästäisivät niitä Amerikkalaisia joilla on eurooppalainen passi. Alla lainaus sivulta http://europa.eu/legislation_summaries/education_training_youth/sport/l35002_fi.htm

    Vaikka EU sai 1. joulukuuta 1999 Lissabonin sopimuksen voimaantulon yhteydessä koordinoivan, täydentävän ja tukevan toimivallan urheilun alalla (SEUT 165 artikla), urheilu kuuluu edelleenkin kansalliseen toimivaltaan, ja urheiluliitot asettavat usein sääntöjä, joilla ohjataan urheilun harjoittamista. Tällaisiin sääntöihin sovelletaan kuitenkin työntekijöiden vapaata liikkuvuutta koskevaa EU:n lainsäädäntöä silloin, kun urheilun ammattilaisten ja puoliammattilaisten toiminnassa on kyseessä palkkatyö. Euroopan unionin tuomioistuin on vahvistanut tämän useaan otteeseen.

  • Oliskohan seuroilla sen verran selkärankaa, että sopisivat keskenään ettei tuoda kahden passin miehiä. “Kättäpäälle”

  • Erittäin hyvä teksti Tomperilta ja herättää mielenkiintoista keskustelua, kiitos siitä.

    Eikö olemassa oleva sääntö, joka määrää ettei joukkueessa saa olla kentällä kerrallaan kuin yksi jenkki, sodi jo tuota lakia vastaan? Jos ei, niin miksi samalla ei voisi tehdä sääntöä että kentällä saa olla vain yksi jenkki, mutta ei pelinrakentajana? Tällä säännöllä taattaisiin suomalaisille pelinrakentajille peliaikaa, mutta samalla jätettäisiin mahdollisuus tuoda pelaajia myös hyökkäyksen puolelle.

  • “Oliskohan seuroilla sen verran selkärankaa, että sopisivat keskenään ettei tuoda kahden passin miehiä. ”Kättäpäälle””

    ai suomalaisessa jenkkifutiksessa vai ? salli minun nauraa !

  • Sarjajärjestelmästä bongattua ykkösdivarin kohdalla: “I-divisioona pelataan kuudella (6) joukkueella. Joukkueen tulee olla ranking listassa sijoilla 9-14 voidakseen anoa lisenssiä
    sarjaan.”
    Tämän perusteella ykkösdivaria ei voida pelata viidellä joukkueella ja kakkosdivarissa olevat joukkueet eivät voi edes hakea ykköseen paitsi voittaja, jos joku luopuu sarjapaikastaan Nokian tavoin. Eli miten Kuopio ja Hämeenlinna voisivat edes nousta ykköseen sääntöjen mukaan?

    Toinen jännä juttu on, että ykkösessä playoffeihin pääsee 4 joukkuetta. Ainoastaan yksi jää pois playoffeista viiden joukkueen systeemillä. No mites nyt uusi kakkonen ja kolmonen. Kummassakin on kuusi joukkuetta, mutta vain 3 pääsee jatkopeleihin? Peräti puolet jengeistä jää playoffien ulkopuolelle samaan aikaan, kun ykkösessä 80% jengeistä on playoffviivan paremmalla puolella.

    Ja meinasin ihan unohtua. Virallisessa sarjajärjestelmässä lukee näin: “I-divisioonan viimeiseksi jäänyt joukkue putoaa suoraan II-divisioonaan.” Ei mitään mainintaa siitä, että jos joukkueita on vain viisi, että miten toimitaan. Eli ensi kaudella viides joukkue tippuu kakkoseen?

    siinä linkki vielä: http://sajl-fi-bin.directo.fi/@Bin/a8d34f4c3b2cf4cb829e995640675a81/1393507682/application/pdf/2138023/Miesten%20kilpailuj%C3%A4rjestelm%C3%A4%202014-2016%20-%20liittokokouksen%20hyv%C3%A4ksym%C3%A4t.pdf

  • minusta idea ykkösen jenkeissä ei ole pelillisessä tasoerossa liigaan vaan organisaation tasoerossa liigaan. jos jenkit otetaan pois ykkösestä (ei välttämättä kuitenkaan huono idea) niin taloudellinen koulu liiga- ja divarijoukkueiden välillä on valtava. ykkönen on hyvää opettelua isomman seuratalouden pyörittämiseen.

    toisaalta, nythän me nähdään ettei tämä toimi. liitto on jo sitoutunut kuitenkin tähän systeemiin seuraavan strategiakauden ajaksi. järkevämpää olisi kasvattaa liigan kokoa ja kieltää jenkit ykkösestä.

  • Eli Itävallan liiga, AFL, on tynkäsarja? Se kun pelataan viidellä joukkueella =)

    Liiton säännöt tuskin ovat täysin aukottomia ja sitä vartenhan on olemassa instanssit päättämässä sitten asioista, jos tulee ongelmaa. Pleijarijoukkueiden määrien osalta taisi kyllä olla niin, ettei 1-divisioonassa pelanneet halunneet tuota 2- ja 3- divisioonan pleijarijärjestelmää vaan 4-joukkueen.

  • “Viidellä joukkueella otteluita kertyy kahdeksan, mutta vain yksi joukkue jää ulos jatkopeleistä.”

    Vastaavaa tilannetta ei pidetä Euroopan huipulla Itävallassa ongelmana korkeimmallakaan sarjatasolla, vieläpä niin että viides joukkue on ulkomailta.

    Varsinkin pääkaupunkiseudulla voitaisiin tosissaan miettiä riittääkö lajin vetovoima todellakin viiteen Vaahterajoukkueeseen. Vai toisiko muutamaan joukkueeseen panostaminen, niissä kilpailu pelipaikoista jne. tasonnousua tehokkaammin kuin nykyinen “meitä on kymmenen, perustetaan jengi”-tyyli? Osa nykyjengeistä tippuisi pois, osa kakkosjoukkueiksi ja niin edelleen, mutta lajina voisimme olla silloin terveemmällä pohjalla.

    http://www.football-austria.com/home/afl-single.html?&tx_ttnews%5Btt_news%5D=5032&cHash=8f45967bdcd9e439604d30b426214be4

  • Todella hyvä juttu Tuomolta!

    Riittäisikö niitä laadukkaita kotimaisia pelinrakentajia tuollaisen(jenkkipelinrakentaja kielto) päätöksen jälkeen jokaiseen divari jengiin? Vaikka määrällisesti kotimaisia olisi tarpeeksi niin olisiko sellainen vaikea houkutella “muualta” omaan jengiin pelaamaan? Ei olisi kuitenkaan mitään hyötyä jos yhdellä tai kahdella seuralla olisi hyvä kotimainen pelinrakentaja ja 4-5 muuta jengiä joutuisi “väkisin” peluuttamaan kotimaista “pelinrakentajaa”.

    Yhden jenkkipelaajan kiintiö ainakin pudottaisi kustannuksia ja voisi avata mahdollisuuksia suomalaisille pelinrakentajille. Koska etuahan saisivat ne jengit joilla olisi se suomalainen pelinrakentaja ja sitä kautta jenkki voisi mennä puolustukseen.

  • ”pitkäjänteisyys” = juniorit tai tapauksessa vaasa korkeakoulu joka puolestaan houkuttelee pelaajia

  • Vaasan korkeakoulussa on vain yksi opettaja

  • Mielestäni yksi vaihtoehto olisi vaahteraliigan joukkueiden antama tuki 1 divariin?! Joka vuosi tehtäisiin farmi sopimus että vaahterasta annetaan pelaaja/valmentaja apua divariin. Pelaaja siiroissa olisi vaikka tälläinen suhdanne että yhtä divari pelaajaa kohden jos siis nousee vaahteraan annetaan 2 pelaajaa divariin. Ja ei kaikki a/b-junnut varmaan mahdu vaahteraan pelaamaan niin saisivat näin peli aikaa divarista? Ja muutkin kokoonpanossa olevat pelaajat saisivat peli aikaa?

  • AFL on tynkäsarja. Syitä on monia, mutta yksi mikä on varma, että Itävallassakin pelattaisiin mielellään useamman joukkueen voimin. Suomessa kuten muuallakin mietitään varmaan tarkkaan miten eri sarjaportaat pitäisi järjestää. Minulla ei ole muuta neuvoa antaa kuin : On yritettävä laajenta pelaajapohjaa kaikin mahdollisin tavoin ja asetettava tavoitteet sarjajärjestelmien merkittävimmistä muutoksista 5-10 vuoden päähän.

  • Bearsin osalta “lyhyesti”. En ota itseeni kirjoituksesta, sillä kysymys on ihan aiheellinen ja siihen sisältyy spekulaatio että toiminta on liian harrastelijamaista, niin kuin on hyvin usein seuroissamme. Tämä pitää täysin paikkansa. Vaatii enemmän kuin yhden pitkäjänteisesti sitoutuneen puuhamiehen saamaan aikaan todellista pitkäjänteisyyttä, tai ainakin meidän tapauksessa on ollut niin, oman aktiivisuuteni on kohdistunut operatiivisten asioiden pyörittämiseen, mutta seuran kehittämiseen eivät paukut ole enää riittäneet, joka on johtanut näivettymiseen, joka on viimeistään vuodesta 2010 lähtien aiheuttanut suureen ailahteluun tasossa.

    Vuoden 2004 liigasta putoamisen jälkeen tullut notkahdus saatiin oikaistua vahvan johtokunnan ja kohtuullisen juniorityön avulla, mutta tämä työ jäi kesken ja organisaatio kuihtui 2010, mm.talkoohenki väheni selkeästi. Lisäksi juniorityö kuihtui tästä johtuen 2010, tämä näkyy nyt! Lisäksi pelaajia on vaikea saada tännepäin tilapäisestikaan muualta kuin Raumalta, jossa myös on suvantovaihe.

    Toisin kuin tuossa väitetään ei tämä täällä kuitenkaan ole ollut seuran eikä puuhamiehen loppu toivoakseni ainakaan. Koen olevani innostuneempia kuin vuosiin saadessani tavallaan nyt ihan rauhassa keskittyä junioreiden rekrytointiin ja valmennukseen. Treenejä vedän kolmet viikossa, kierrämme kouluja jne. Tämä siis ilman että on samalla pyöritettävä edustusjoukkuetta. Tämä tarkoittaakin sitä, että ei ole realistista että täälläkään jatkoss yksi ihminen pyörittää seuraa ja sen kolmea joukkuetta, kuten viime vuonna oli tilanne. Hatunnosto niille, jotka tänäkin vuonna niin tekevät. Heitä edelleen tiedän olevan kovin yksin “työnsä” äärellä ja saamassa kuraa niskaan erilaisilla ammattilaispalstoilla. Monet heistä tekevät parhaansa, mutta sortuvat virheisiin liiallisesta työmäärästä johtuen. Koitan tälläkin palstalla nostaa jatkossa tiiviisti esiin myönteisen yhteisöllisyyden asiaa, koska se on ainoa tapa saada nämä seuraorganisaatiot hieman ammattimaisempaan suuntaan ja että niihin olisi houkuttelevaa tulla mukaan.

    Tiedän, että on muutama ammattimainenkin organisaatio joissa on riittävästi tekijöitä. Näitä “yllättäviä” luovutuksia tulee kuitenkin pääsääntöisesti nimenomaan siitä syystä, että organisaatiot eivät ole tarpeeksi organisoituja selvitäkseen isommista yllätyksistä, takavartio puuttuu.

    Mielenkiintoista toimintakevättä kaikille!

    Teemu Niemelä, Pori Bears

  • HYVÄ Teemu.
    Asiaa, organisaatiot kuntoon, vanhat pelaajat mukaan toimintaan. Auttamaan seuroja koska ilman seuratoimintaa kuolee niin rakas Suomi futis.
    Vanhat pelaajat auttamaan nykyisiä ja tulevia!

  • Jenkki Qb kieltäminen? Jos tämä nyt tapahtuisi tippuisi koko sarjan taso aivan huomattavasti. Olisi toki hyvä, että suomalaiset qb:t saisivat mahdollisimman paljon peliaikaa, mutta mistä suurin osa joukkueista sen suomikuupan hommaisi? Joukkueet luultavasti heittäisivät noppaa siitä kenestä tulee tällä kaudella pelinrakentaja. Viime kauden suomiqb:t nyt lähinnä olivat kohtalaisen hirveitä ja rissut tykkäisit varmasti todella paljon, kun viime vuoden backup longsnapperi voitti nopanheiton. Voiko siis vielä joku vaatia, että jenkkiqb:t kiellettäisiin? Jos voi niin perustelkaa ihmeessä.

  • Hyvä juttu kerta kaikkien. Tuohon pelinrakentaja kysymykseen vain pitäisi tarttua kiinni. Jos säännöt ei muutu, tässä maassa ei tulla näkemään kotimaisia pelinrakentaja seuraavaan vuosikymmeneen. 1-2 divisioona tulisi asettaa näille pelaajille kehittymistä paikaksi, mistä ponnistaa vaahteraliigaan. Toinen suuri kysymys myös pelinrakentajien kehittymisessä on valmennus, vain todella harvassa seurassa on ihmisiä jotka tajuaa koko pelipaikan valmentamisesta. Herää kysyä ihan ääneen ketkä ovat nimeltään ne tulevaisuuden pelinrakentajat Suomessa, joista saattaisi tulla vaahteraliigaan sekä maajoukkueen käyttöön tulevina vuonna, sekä että miten meidän järjestelmä auttaa näitä nuoria kehittymään?? Monesti sanotaan, että kyseisellä pelipaikalla kaverin pitää treenata tuplasti, jotta hänestä tulisi riittävän hyvä…totta…mutta miten tuo yksinäinen junnu näkee itse virheensä, kun ei ole ketään joka korjaa ne virheet

  • 1. Teemu Niemelälle nostan hattuni. Mun mielikuvissa ainakin hän on henkilö, jonka touhuista voisimme monet ottaa opiksemme paljon. Porissa olis varmaan oikeasti loppunut toiminta moneen kertaan ilman häntä.

    2. Suomalaisia pelinrakentajia ei tietenkään liikaa ole, mutta kyllähän valmennusta kehittämällä niitä saadaan aikaa koko ajan. Nykyään alemmillakin sarjatasoilla nähdään oikeasti laadukasta heittohyökkäystä. (ECG, Rajaritarit) En tiedä mikä tilanne on junioreissa?
    Sääntöjä ei mielestäni kannata lähteä muuttamaan niin, että jenkkipelinrakentajat divarissa kiellettäisiin. Ne jengit, joissa on oikeasti juniorityötä ja valmentajilla eväät pelinrakentajienkin valmentamiseen pystyvät varmaankin noita pelinrakentajia aika-ajoin tuottamaan.

  • Handsoff Qb meillä riittää tässä maassa, mutta löydetään se kaveri, joka pystyy ajamaan hyökkäystä 50/50 tai 60/40 suhteella on se kysymys

  • “Niin tässä kun mietittään noita eri sääntöjä että missä saa pelauttaa minkäkin passin omaavaa pelaajaa, niin kannattaa muistaa että EU laki estää eurooppalaisten syrjinnän tässä aiheessa.”

    Toki mikäli puhutaan ammattiurheilijoista. EU:ssa on todella TYÖVOIMAN vapaata liikkuvuutta koskevia lakeja. Ei saa laittaa työpaikkailmoitusta, jossa haettaisiin Suomen kansalaista (perusteetta), mutta tavan yhdistystoiminta on eri asia. Suljettuja klubeja saa olla. Ja vaikka ei saisikaan, eli jokainen halukas olisi pakko ottaa mukaan toimintaan, niin en kokisi kovin suurena ongelmana sitä, että EU-kansalaiset ryntäisivät suurin joukuin Suomen alasarjoihin harrastamaan jenkkifutista. Eiköhän lähes jokainen EU-pelaaja ole jonkinlaista korvausta saanut tänne tulemisestaan. Kielletään korvaukset, niin meillä ei tätä lajia muut pelaa kuin Suomen kansalaiset.

  • Syrjitään tai ei, mutta isossa kuvassa maajoukkueen qb:la pitää olla vieläkin Suomen passi

  • Tällä hetkellä siis vaikuttaa siltä että Jyväskylä tulee olemaan ainoa jengi ketä lähtee 1.divari kauteen suomalaisella qb:lla? Onko Tomperi Oulun suunnalla jenkki qb:n hankinta mielessä vai mitä siellä puuhataan. Mielenkiintonen tulee 1.divari kyllä ensi kaudella olemaan! Vaasa saanut paljon kunnioitusta viime kauden saavutuksesta ja jopa ilmeisesti voittaja suosikki 1.divarille tulevalla kaudelle, mutta olihan Falconski ylivoimanen 2.divarissa ja toisin siinä vaan sitten 1.divarissa kävi (jengi joka voitti sepon alaisuudessa olevan vaasanki aika selvästi 2.divisioonassa). Mitä vaan voi aina tapahtua tässäkin lajissa. Kertoiko Vaasan ylivoimasuus enemmän 2.divarin huonosta tasosta kuin Vaasan vahvuudesta?

  • No nythän näyttää että 2/5 joukkueesta menee divarissa kokonaan suomalaisella joukkueella. Mikä tarkoittaa suoraan sitä ertä sarjan taso tulee olemaan aika matala muutamaan viimevuotisen nähden. Ja ymmärrän kyllä, jos vaikka Jyväskylässä ja Oulussa nähdään että mitään tarkoitusta nousta tämän kauden jälkeen ei ole, niin miksi ostaa jenkkejä? Sarjastakaan ei voi enää tippua, kiitos nokialaisten. Veikkaan että jos olisi ollut ajoissa tieto siitä että sarjassa on 5 joukkuetta ja ei ole putoamisuhkaa olisi ostopelaajien määrä vieläkin pienempi vai onko vaasalla, Tampereella, ja Hyvinkäällä kaikilla tavoite liigaan 2015? Tuskin.

  • @mielenkiintoista “(jengi joka voitti sepon alaisuudessa olevan vaasanki aika selvästi 2.divisioonassa).” ? Menikö jotain nyt ohi vai pelasko Hyvinkää II-divaria 2013?

    Paperilla Vaasa näyttää hyvältä ja heillä suht OKta tulosta tehneet jenkit. Tällä hetkellä ainut joukkue Hyvinkään kanssa joka on julkistanut jenkkinsä. Vaasassa treenataan kovaa ja porukka on sitoutunutta. Ei siitä niin kauaa ole kun TAFT voitti II-divarin ja samantien sarjanousijana I-divarin heti perään että ei tämä scenario niin tuulesta temmattu ole.

    Pelataan ny vaan ne pelit ja huudellaan sitten kauden jälkeen.

  • kun taft tuli divariin oli sarja moninkerroin kovempi ka kilpailua joukkueiden välillä oli huomattavasti enemmän. ottaen hiomioon että sen jälkeen neljä viidestä niistä joukkueista on liigassa nyt tai ollut sen jälkeen (taft,NL,indians.69ers) tämän kauden viisikosta tuskin on seuraavan kolmen vuoden aikana liigassa kuin 1 korkeintaa 2 joukkuetta.

    en ihmettele yhtään jos vaasa voittaa divarin, mutta se ei tee siitä samanveroista joukkueatta kuin taft 2010. tämän vuoden divari porukoista ei pääsisi 2010 vuoden divarissa kukaan edes play offeihin.

  • Ja ennen oli miehet rautaa jne jne. Vaikea silmämääräisesti ennen kauden alkua sanoa yhtään mitään kuinka kilpailunkykyinen ja tasainen sarja on tulossa. Mitä jos/kun joukkueet jokainen hommaa ne 2 jenkkiä?

    Tästä viisikosta voi mielestäni hyvinkin olla 2-3 joukkuetta liigassa kolmen vuoden sisällä. Liigan vaihtuvuus on myös osoitettu. Siellä on muutama joukkue huteralla pohjalla ja taru voi loppua tähän tai seuraavaan vuoteen aivan hyvin.

  • Mistä se johtuu, että divari- ja liigajoukkueista keskustelu on epämiellyttävää muiden vähättelyä ja jopa pilkkaamista? Kakkosen jutut ovat ainakin toistaiseksi pysyneet asiallisemmalla tasolla. Jos haluamme lajimme kehittyvän, kannattaisi enemmänkin keskittyä kaikkien kannustamiseen ja tukemiseen.

  • Kaiken takana on kateus, siitä mitä jollain muulla on ja itsellä ei.
    Sitten vähätellään että oma mieli olisi parempi.
    Tällaisiin asioihin menee toisilla kaikki energia. Käyttäisivät oman juttunsa kehittämiseen tämäkin ajan.

  • Minä en ole kateellinen kenellekkään. En myöskään ole missään seuran toiminnassa mukana, vain lajia seuraava katsoja, joten minun ei tarvitse “kehittää omaa juttua”. sori nyt vain Jos jollakin tulee itku puseroon, mutta kun viime kesän aikana seurasin nykyisten divariporukoiden pelejä niin on päivän selvää että ne eivät ole yhtä kovia kuin mainitsemani 2010 vuoden joukkueet. se on kuitenkin 2000 luvun yksi kovatasoisimmista divareista. en sano että kovin mutta hyvin lähellä. Eli ihan turha jokaista kriittistä kommenttia on laittaa jonkun myyttisen katkeruuden ja kateellisuuden piikkiin.

  • En oikein usko tuohon kateuselementtiin. Menestystä tavalla tai toisella saaneet kuvittelevat muiden kadehtivan heitä, koska pohjimmiltan menestystä haetaan kunnioituksen takia. Kumpikaan ei usein pidä paikkaansa, sillä kunnioituksen saa vain tavasta, millä menestys ansaitaan. Kateuden sijaan ihmisten reaktiot ovat usein ylimielisyydestä ärsyyntymistä.
    Oli miten oli, mutta jokaisen joukkueen menestys on voitto suomijefulle ja joukkueiden menetys katastrofi. Kaikkien taso nousee onnistujien vanavedessä ja lajin arvostus nousee, kun voitot saavutetaan kovalla perustyöllä. Ja kun menestys perustuu pitkäjänteiseen työhön, ei voitosta seuraa krapula vaan ponnahdusslauta aivan uudelle tasolle.

  • Dime, muista nyt katsojana että kun seuraat divaripelejä, niin seuraat silloin pelaajien harrastavan lajia. Seuraat heidän harrastusta eikä sinulla silloin ole oikeasti oikeutta vaatia sitä sun tätä. Jos divarin 2010 kausi oli sulle kova, niin fine. Suhdanteet vaihtelee vaikkakin pitkässä juoksussa pelin taso on laajalla rintamalla noussut – sekä Liigassa että divarissa.

  • @ Nickel.

    Mun mielest Falcons pelas II-divaria kaudella 2012 jolloin Vaasa oli vielä Vikings, jolloin Seppo oli päävalmentaja, joten kyllä he silloin pieksivät Vikingsin, nykyisen Royalsin. Paljo tapahtunut varmasti joo, mutta taas kerran, kertooko enemmän Wasan ylijuoksu viime kaudella kakkosdivarin huonosta tasosta kuin Wasan kovuudesta..?

  • Therat, en kyllä ole vaatinut mitään. Ainakaan noissa mun kommenteissa kunhan totesin että Vaasa voi hyvinkin voittaa divarin, vaikka ei olisikaan yhtä kova kuin taft 2010. En ota kantaa siihen onko taso noussut kokonaisuutena pitkällä tähtäimellä se riippuu vertailuvälistä.

    Mutta jos maksan lipusta peliin voin vaatia sille vastinetta ja olen sitä kyllä saanutkin viimevuosina. Ja toivottavasti myös jatkossa.

  • @mielenkiintoista no nyt menee juupas eipäs keskusteluksi mutta Seppo ei todellakaan ollut Vikingsin päävalmentaja 2012. Ensimmäinen valmennusvuosi hänellä oli 2013 ja Royalsin peräsimessä. Seppo oli yhdessä ottelussa auttamassa (Kuopiossa) vuonna 2012. Tekeekö se hänestä päävalmentajan? Tarkista ny faktat ennenkuin alat laukoon. Mutta hei Hyvinkää on paras, Seppo ja Vaasa on surkea. Heitä rankastaan oikein isän kädellä tulevana kesänä, sovitaanko nääin?

  • Please

  • Kyllä näin katsojana on kiva seurata niitä jokaista ottelua mihin vain ehtii paikalle. Paras joukkue aina voittaa ja toinen häviää, sehän se on pelin henki. Voitot ja häviöt voivat vaihdella joukkueen kohdalla ihan sattuneista syistä tai pelifiiliksestä.

    Minusta on ihan turha täällä vielä nostaa mitään joukkuetta jalustalle ennen kuin ensimmäistäkään ottelua on pelattu, vaikka olenkin yhden divari-joukkueen fani. Katsotaan pelit ja keskustellaan sitten jälkipelinä mitä kenenkin mielestä tapahtui.

    Gridiron.fi on todellä hyvä sivusto ja harmittaa joskus kun joku “Trolli” täällä heittää läppää ja ärsyttää porukkaa.

    Kaikesta huolimatta voittoisia kesän pelejä odotellen.
    KMN

  • Mä en muista tasoeroista tiedä, mutta ME Hyvinkäällä pelattiin parempaa fudista 2012 kuin 2013. Syitä tähän on monia, mutta vika ei ole kuitenkaan kenenkään muun kuin meidän. Ei edes tuomarien. Josko ensi kesänä menis mukavemmi, no sen näkee kesällä.

  • @ Nickel. Seppo oli ainakin välierissä mukana 2012 Hyvinkäällä Vikingsin valmennustiimissä. Hoida faktat kuntoon.

  • Hyviä faktoja, mutta ei ollut Seppo mukana 2012 Hyvinkäällä.

Leave a reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *