• FINAL
    Indians25
    Wolverines 65
  • FINAL
    Patriots34
    Mayhem 26
  • FINAL
    Steelers34
    Butchers 17
  • FINAL
    TAFT12
    Nordmen 19
  • FINAL
    Falcons28
    Trojans 0
  • FINAL
    Bears68
    Lions 0
  • FINAL
    East City Giants37
    Crusaders 29
  • FINAL
    Royal A's0
    Bulldogs 40
  • FINAL
    Jaguaarit7
    Bouncers 26
  • FINAL
    Crocodiles21
    Roosters 88

Roostersille 16. mestaruus

jefumaster 1.9.2013 11:34 19 kommenttia

(12-0)

52

(8-4)

31
1 2  
23 29 52
14 17 31

31.08.2013 klo 18:00 Sonera Stadion

Vaahteramalja 2013  Kuva Jari Turunen

Helsinki Roosters voitti Vaahteraliigan finaalissa paikallisvastustajansa Wolverinesin selvästi lukemin 52-31. Roosters voitti kaudella 2013 kaikki liigaottelunsa.

Lauantain Vaahteramaljassa Wolverines lähti haastamaan ennakkosuosikkina otteluun lähteneen Roostersin heittopelillään. Johnsonin veljesten heittokilpailu päättyi niukasti Robert Johnsonin voittoon jaardein 347-311. Yllättäen Robert voitti nuoremman veljensä myös juoksukisassa. Wolverinesin Cedric Johnson keräsi kyllä jaardeja enemmän (80-53), mutta hävisi juostut TD:t lukemin 1-3.

Roosters aloitti Vaahteramalja XXXIV:n vahvasti. Liigan vaarallisimpiin kuuluva potkunpalauttaja, Stephen Peyton juoksi ottelun avaus kickoffin pohjaan saakka. Amerikkalaisen edellisestä Vaahteramaljan TD:stä ehti kulua pelikelolla mitattuna ainoastaan 11 sekuntia. Viime vuoden finaalissa Roostersin avainpelaajiin kuuluva Peyton koppasi ratkaisevan maalin yhdellä kädellä kiinni pelikelloon jäädessä enää 3,5 sekuntia aikaa jäljelle. Tämän vuoden Vaahteramaljan ensimmäiseen maaliin mies käytti aikaa 8 sekuntia.

Kun punapaidat onnistuivat painamaan myös ensimmäisen hyökkäysdraivinsa maaliin, vaikutti siltä, että Vaahteramaljasta on tulossa yksipuolinen hallitsevan mestarin näytös. Wolverines kykeni kuitenkin toipumaan Roostersin läkähdyttävän no-huddle-hyökkäyksen salama-alusta ja onnistui pitkillä heitoillaan kaventamaan ottelun puoliajalle lukemiin 23-14. Woverines-puolustukselta vei alussa kohtuuttomasti aikaa pelinrakentaja Johnsonin rytmin rikkomiseen. Kun RoJo saatiin pois kentältä riittävän pitkäksi aikaa, onnistui myös Wolverines liikuttamaan palloa näyttävästi. Toisen neljänneksen lopulla Ahmat onnistuivat pysäyttämään vyöryvän punakoneen omalle 1 jaardin viivalleen eikä Roosters päässyt karkaamaan tavoittamattomiin puoliajaksi.

Kakkosnelonen Kuva Jari Turunen

Roosters puolustus hyydytti vastustajan juoksupelin

Toisella puoliajalla Roosters-puolustus pelasi erinomaisesti onnistuen pakottamaan Wolverines-hyökkäyksen luopumaan pallosta riittävän useasti. Wolverines ei onnistunut juoksupelissään toivomallaan tavalla ja jalkaansa vahvasti ontuneen Stephen Stokesin näyttävimmät taikatemput tapahtuivat heittojen vastaanottajana. Ottelun lopussa päävalmentaja Juha Hakala pääsi palkitsemaan tuttuun tapaan kakkospelinrakentajansa Eino Matikaisen muutamalla loppuottelupelillä. Roosters voitti ottelun kolmen maalin marginaalilla. Wolverines onnistujista on syytä nostaa esille joukkueen nuori backup-potkaisija Patrik Yli-Kujala joka onnistui pistesuoritusten lisäksi erinomaisesti aloitus- ja lentopotkuissa.

Wolverines-valmennus tiesi jo ennen ottelua joutuvansa ottamaan riskejä onnistuakseen nujertamaan ennakkosuosikkina otteluun lähteneen mestarin. Hyökkäyksen puolella riskinotto onnistuikin paremmin ja Sebastian Sagnen pitkät kiinniottomaalit pitivät ottelun jännityksen yllä viimeiselle neljännekselle saakka. Nuori Sagne keräsi kentän suurimman jaardimäärän kolmella kiinniotollaan (138). Wolverines-puolustus ei onnistunut kuitenkaan pelaamaan kauden parasta peliään ja Roosters-valmennus, sekä hyvin puolustusta lukenut Robert Johnson onnistuivat kääntämään vastustajan innokkuuden ylimääräisiksi jaardeiksi. Heiton pysäyttämiseen keskittynyt puolustus päästi Roostersin juoksijat etenemään pallon kanssa 212 jaardia. Punapaitojen Aleksander Kuronen voitti Wolvojen Stokesin keskushyökkääjien jaardimittelössä selvästi 45-66.

Roosters oli Vaahteramaljassa selvästi parempi joukkue ja ansaitsi voittonsa. Wolverines onnistui katsomon riemuksi tekemään loppuottelusta sen arvolleen yltävän tapahtuman taistelemalla pitkään yhden maalin päässä vastustajastaan. Ahmojen taululle nakuttamat 31 pistettä ovat suurin luku minkä kotimainen joukkue on kaudella 2013 Roostersin taakse onnistunut latomaan.

Molemmat joukkueet pelasivat ottelun panoksiin nähden virheettämän ottelun. Johnsonin veljesten heittoja ei katkaistu kertaakaan eikä rähmäyksiä illassa tilastoihin päästy merkitsemään. Suurin kentällä nähty virhe tapahtui tuomariryhmälle ottelun toisen neljänneksen lopussa. Wolverines-puolustus onnistui pysäyttämään Robert Johnsonin maalilinjalleen ja iskemään pallon pelinrakentajan käsistä kentän pintaan. Ahmapuolustus sai tilanteessa pallon haltuunsa, mutta tuomarin kiusallinen ennenaikainen vihellys mitätöi ottelun ainoan turnoverin haastajajoukkeen harmiksi. Roosters viimeisteli tilanteesta lopuksi potkumaalin ja pääsi puoliajalle 9 pisteen johdossa kuuden sijasta.

Roosters Program 2014

Mestaruushuuman jälkeen katseet kohdistuvat seuraavan kauden rakentamiseen. Roostersin tulevaisuus näyttää juuri nyt erinomaiselta. Seuran “Program 2014” on voimissaan ja joukkueen pelaajarunko on riittävän nuori. Kevään EFL-välieräpeli osoitti, että matka Euroopan huipulle on vielä pitkä, mutta kovalla työllä ja paremmalla arpaonnella joukkue voi edetä eurosarjassa pitemmällekin.

Wolverines onnistui kevään koomasta herättyään nostamaan kauden arvosanakseen vähintään tyydyttävän. Mestaruuden voittamista olisikin vaikean kauden jälkeen pidetty eräänlaisena ihmeenä, joka jäi tältä erää kuitenkin näkemättä. Joukkue on selvästi muutosten edessä ja seuran johto tehnee linjavalintansa jo syyskauden aikana jatkon tavoitteiden osalta. Ensimmäisenä palapelin palasena joukkue tarvitsee uuden päävalmentajan. Kaksi kautta Wolverinesin valmennustiimissä mukana ollut Mark Garza kertoo luvanneensa Saksassa asuvalle perheelleen pysyä ensi kesänä tiiviisti kotimaassaan.

Mark Garza Kuva Jari Turunen

Tutustu myös:

jefumaster

Yli kolmekymmentä vuotta suomalaisen jenkkifutiksen äärellä, sisällä ja ulkona, sisäpiirissä ja oppositiossa, kentällä, laidalla ja raitapaidassa. Tuolla perspektiivillä tarkastelen kotimaisen jenkkifutiksen ilmiöitä.

Muita kirjoituksia samalta kirjoittajalta:

Kommentoi

  • Onnittelut Roostersille hienosta voitosta!!

    Roosters on ottanut kahden syys-talvikauden treenaamisella selkeän parin askeleen etumatkan muihin suomalaisiin joukkueisiin. Mielenkiintoista nähdä miten muut joukkueet vastaavat haasteeseen.

  • kolmen ylimmän sarjatason voittajat kaikki pelas kauden voittamalla kaikki pelit, liekö aikaisemmin vastaavaa tapahtunut. mielestäni ihan hauska yhteensattuma…

  • Hienoja kuvia!

    Tilastoissa taitaa olla pieni näppäin virhe tuon Peytonin palautuksen kohdalla:
    “Yli-Kujala P kickoff -5 yards to the WOL20, Peyton S return 20 yards to the WOL0, TOUCHDOWN, clock 11:52” Ton kai pitäis olla ROO20 mistä Peyton tuon palautti.

    http://www.sajl-tilastot.net/vm/xlive.htm

  • Hesarin juttu oli aika kummallinen. Koko artikkeli oli tatuoimisesta ja pelaajasta, joka ei pelannut. Itse pelistä selvisi vain lopputulos. Olisikohan liiton syytä ottaa lehdistö ensi vuoden painopistealueeksi. 80- 90-luvuilla hyviä juttuja saatiin isoihin lehtiin hyvillä kontakteilla, lobbaamalla ja kirjoittamalla jutut itse. Tänä päivänä lehdistö toimii sitä paremmin, mitä alemmasta sarjatasosta on kyse eli liiga ei jostain syystä kiinnosta lehdistöä.

  • Pressi muuttunut kovasti sitten 80- ja 90-lukujen. Nykypäivänä saat parhaiten tilaa printissä henkilötarinoilla ei otteluraportilla, joka julkaistu netissä heti pelin jälkeen. Tällä tavalla saadaan printtiin “uutta” tarinaa, joka ei julkaisu hetkellä ole jo vanhentunutta. Ja samalla juttuun tulee kulmaa, jota jaksaa lukea myös ne, jotka ei ole lajista niin kiinnostuneita. Hesarin linjasta sen näkee sekä ennakosta (DaSilva) ja ottelujutusta (Malm). Alemmista sarjatasoista hs ei ole kyllä kirjoittanut yhtään mitään, joten taidat tarkoittaa sitä, että pienemmillä paikkakunnilla paikallislehdistö kirjoittaa enemmän, mikä pitää kyllä paikkansa, mutta sarjatasosta riippumatta. Porvoo, Seinäjoki ja Kouvola taitavat edelleen pitää kärkeä juttujen määrissä.

  • Yllä oleva koskee etenkin pieniä lajeja. Kaiken kaikkiaan urheilusivuilla keskitytään 80-90 lukuja enemmän muutamaan isoon lajiin ja pienet ovat esillä juuri noilla henkilötarinoilla

  • Ymmärrän valtakunnallisten lehtien muuttuneen, enkä ajatellutkaan niihin syötettävän perusraportteja. Henkilökuvat ovat lajille hyväksi, mutta voisi myös kirjoittaa peliraportteja lajianalyysien kautta ja tuoda esiin jefun shakkimaisuutta. Hyvä kirjoittaja osaa luoda näkökulmia, jotka herättävät lajia tuntemattomankin mielenkiinnon ja siten lajiymmärrys lisääntyy. Helppoa se ei tietenkään ole.
    Alempia sarjatasoja tarkastelin paikallislehdistön kannalta. Miksi Hesari niistä kirjoittaisikaan, kun on liigassa useampi paikallisjoukkuekin. Ok – Hesari on valtakunnallinen, mutta halusin korostaa sitä, että jefu on oikeasti uutinen pienemmillä paikkakunnilla ja otteluiden tapahtumat oikeasti kiinnostavia.
    Lajin paikallisnäkyvyydestä kertoo paljon katsojaluvut. Jos parhaat lukemat suhteutetaan väkilukuun, olisi Turun luvuilla Vaahteramaljassa ollut 4000 katsojaa, Vaasan luvuilla 13000 ja Hangon luvuilla melkein 30000.
    Yksi liiton hankkeista voisi olla Vaahteramaljan katsojaluvun kasvatus huomattavasti.

  • Sanomalehden tehtävänä ei ole enää kertoa uutisia koska uutiset ja urheilutulokset nähdään realiajassa netistä ja telkkarista. Hesari on valinnut linjakseen tuon henkilötarinoiden jlkaisemisen. Sunnuntaina Totti, lauantaina da Silva. Ainakin itse arvostan. Sama vaikka tässä palstassa. Matseista ei kannata kirjoittaa play-by-play toistoa kun tilastot on tarjolla. Erilaiset näkemykset ovat tervetulleita ja niitä on Gridironissakin nähty vaikka kaikkia ne ei tietenkään miellytä. Kiitos toimitukselle noista.

    Hesari joka tapauksessa on nykyään eräänlainen aikakausilehti jossa on ajankohtaisia mainoksia. Uutisten tarjonnan hoitaa netti.

  • Kyllä Hesarissa on vielä paljon ottelu- ja kilpailuraportointia. Ikävä kyllä Hesarin urheilutoimitus keskittyy vain ns. suuriin lajeihin. Ikävää että suuren sanomalehden monipuolisen tiedoittamisen- ja uutisoinninagenda ei koske urheilutoimitusta. Samasta voi moittia myös verorahoilla kustannettavaa YLEä. Sielläkin tunnutaan keskittyvän suuriin lajeihin pienten kustannuksella, vaikka rahoituspohjan perusteella voisi odottaa muuta.

    Mutta onneksi meillä on Gridiron.fi täydentämässä SAJLn ja seurojen tiedoittamista. Itse en ainakaan olisi samalla tavalla seurannut divarien tapahtumia, jos niistä ei olisi kirjoitettu täällä.

  • Eiköhän sanomalehden tarkoitus ole tehdä lukijoilleen kiinnostavia juttuja eikä toimia minään monipuolisena tiedotuskanavana. Lätkä ja moni muu laji vaan kiinnostaa ihmisiä enemmän kuin jefu.

  • Kyllä lätkä- ym. lajiraportoinnit ovat yhtä lailla vanhaa kauraa ilman erilaisia näkökulmia matseihin.

  • Ainakin Hesarin osalta kaikki muuttui kun siirtyivät tabloidiin. Ei sieltä todellakaan löydy enään “otteluraportteja” edes lätkästä eikä potkupallosta.Lukekaa tarkemmin jos olette vielä tuossa uskossa. Niin kuin tuossa yllä sanottiin, nämä henkilöjutut ovat ainoa tapa tarjota jotain ainutlaatuista lukijoille.

  • Itse luen Hesaria joka aamu ja kyllä siel vaan on otteluraportteja mm. lätkästä, pesiksestä ja jalkapallosta.

    Mut jos takaisin otteluun. Roostersin FB sivuilta löytyy lisää lnikkejä eri kuvaajien ottelukuviin.

    https://www.facebook.com/HelsinkiRoosters1979

    Todella hienoja kuvia usealta kuvaajalta.

    Ja oli mukava katsoa siistiä ottelua. Kukaan ei käynyt liian kuumana eikä ottanut typeriä henkilökohtaisia rangaistuksia. Eikä keltaista lippua muutenkaan näkynyt normaalia enempää.

  • Juttuja ottelusta kyllä, mutta ne jutut on tehty aiempaa enemmän henkilön tai ilmiön kautta, enää ei selosteta niin paljoa sitä mitä pelissä tapahtui.

  • Nii, mitenkäs paljon sielä nyt oli niitä katsojia?

  • Tuoltahan se määrä näkyy tilastoista : http://www.sajl.org/images/tilastot/vl13043.shtml. Ei lehterit revenneet, mutta vajaa 2500 kuitenkin.

  • @ihmehomma: III-divarin voitti Vaasa Vikings puhtaalla pelillä ja naisten liigan Deamons, niinikään puhtaasti. Naisten divaria lukuunottamatta kaikki aikuisten sarjat voitti täydellisen kauden pelannut joukkue.

  • Selvästi joku salaliitto, epäilen vahvasti että mestaruudet voittaneet ovat tehneet jonkun salaisen YYA sopimuksen ja sen vuoksi voittanneet. Todeliisuudessa näyttää vain siltä että kaikissa voittaneissa joukkueissa on ollut sama menestymis kaava : KOVA TYÖ ja HARJOTTELU!
    Onnittelut kaikille mestaruuden voittaneille joukkueille!

Leave a reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *