Helsinki Roosters voitti Vaahteraliigan finaalissa paikallisvastustajansa Wolverinesin selvästi lukemin 52-31. Roosters voitti kaudella 2013 kaikki liigaottelunsa.
Lauantain Vaahteramaljassa Wolverines lähti haastamaan ennakkosuosikkina otteluun lähteneen Roostersin heittopelillään. Johnsonin veljesten heittokilpailu päättyi niukasti Robert Johnsonin voittoon jaardein 347-311. Yllättäen Robert voitti nuoremman veljensä myös juoksukisassa. Wolverinesin Cedric Johnson keräsi kyllä jaardeja enemmän (80-53), mutta hävisi juostut TD:t lukemin 1-3.
Roosters aloitti Vaahteramalja XXXIV:n vahvasti. Liigan vaarallisimpiin kuuluva potkunpalauttaja, Stephen Peyton juoksi ottelun avaus kickoffin pohjaan saakka. Amerikkalaisen edellisestä Vaahteramaljan TD:stä ehti kulua pelikelolla mitattuna ainoastaan 11 sekuntia. Viime vuoden finaalissa Roostersin avainpelaajiin kuuluva Peyton koppasi ratkaisevan maalin yhdellä kädellä kiinni pelikelloon jäädessä enää 3,5 sekuntia aikaa jäljelle. Tämän vuoden Vaahteramaljan ensimmäiseen maaliin mies käytti aikaa 8 sekuntia.
Kun punapaidat onnistuivat painamaan myös ensimmäisen hyökkäysdraivinsa maaliin, vaikutti siltä, että Vaahteramaljasta on tulossa yksipuolinen hallitsevan mestarin näytös. Wolverines kykeni kuitenkin toipumaan Roostersin läkähdyttävän no-huddle-hyökkäyksen salama-alusta ja onnistui pitkillä heitoillaan kaventamaan ottelun puoliajalle lukemiin 23-14. Woverines-puolustukselta vei alussa kohtuuttomasti aikaa pelinrakentaja Johnsonin rytmin rikkomiseen. Kun RoJo saatiin pois kentältä riittävän pitkäksi aikaa, onnistui myös Wolverines liikuttamaan palloa näyttävästi. Toisen neljänneksen lopulla Ahmat onnistuivat pysäyttämään vyöryvän punakoneen omalle 1 jaardin viivalleen eikä Roosters päässyt karkaamaan tavoittamattomiin puoliajaksi.
Roosters puolustus hyydytti vastustajan juoksupelin
Toisella puoliajalla Roosters-puolustus pelasi erinomaisesti onnistuen pakottamaan Wolverines-hyökkäyksen luopumaan pallosta riittävän useasti. Wolverines ei onnistunut juoksupelissään toivomallaan tavalla ja jalkaansa vahvasti ontuneen Stephen Stokesin näyttävimmät taikatemput tapahtuivat heittojen vastaanottajana. Ottelun lopussa päävalmentaja Juha Hakala pääsi palkitsemaan tuttuun tapaan kakkospelinrakentajansa Eino Matikaisen muutamalla loppuottelupelillä. Roosters voitti ottelun kolmen maalin marginaalilla. Wolverines onnistujista on syytä nostaa esille joukkueen nuori backup-potkaisija Patrik Yli-Kujala joka onnistui pistesuoritusten lisäksi erinomaisesti aloitus- ja lentopotkuissa.
Wolverines-valmennus tiesi jo ennen ottelua joutuvansa ottamaan riskejä onnistuakseen nujertamaan ennakkosuosikkina otteluun lähteneen mestarin. Hyökkäyksen puolella riskinotto onnistuikin paremmin ja Sebastian Sagnen pitkät kiinniottomaalit pitivät ottelun jännityksen yllä viimeiselle neljännekselle saakka. Nuori Sagne keräsi kentän suurimman jaardimäärän kolmella kiinniotollaan (138). Wolverines-puolustus ei onnistunut kuitenkaan pelaamaan kauden parasta peliään ja Roosters-valmennus, sekä hyvin puolustusta lukenut Robert Johnson onnistuivat kääntämään vastustajan innokkuuden ylimääräisiksi jaardeiksi. Heiton pysäyttämiseen keskittynyt puolustus päästi Roostersin juoksijat etenemään pallon kanssa 212 jaardia. Punapaitojen Aleksander Kuronen voitti Wolvojen Stokesin keskushyökkääjien jaardimittelössä selvästi 45-66.
Roosters oli Vaahteramaljassa selvästi parempi joukkue ja ansaitsi voittonsa. Wolverines onnistui katsomon riemuksi tekemään loppuottelusta sen arvolleen yltävän tapahtuman taistelemalla pitkään yhden maalin päässä vastustajastaan. Ahmojen taululle nakuttamat 31 pistettä ovat suurin luku minkä kotimainen joukkue on kaudella 2013 Roostersin taakse onnistunut latomaan.
Molemmat joukkueet pelasivat ottelun panoksiin nähden virheettämän ottelun. Johnsonin veljesten heittoja ei katkaistu kertaakaan eikä rähmäyksiä illassa tilastoihin päästy merkitsemään. Suurin kentällä nähty virhe tapahtui tuomariryhmälle ottelun toisen neljänneksen lopussa. Wolverines-puolustus onnistui pysäyttämään Robert Johnsonin maalilinjalleen ja iskemään pallon pelinrakentajan käsistä kentän pintaan. Ahmapuolustus sai tilanteessa pallon haltuunsa, mutta tuomarin kiusallinen ennenaikainen vihellys mitätöi ottelun ainoan turnoverin haastajajoukkeen harmiksi. Roosters viimeisteli tilanteesta lopuksi potkumaalin ja pääsi puoliajalle 9 pisteen johdossa kuuden sijasta.
Roosters Program 2014
Mestaruushuuman jälkeen katseet kohdistuvat seuraavan kauden rakentamiseen. Roostersin tulevaisuus näyttää juuri nyt erinomaiselta. Seuran “Program 2014” on voimissaan ja joukkueen pelaajarunko on riittävän nuori. Kevään EFL-välieräpeli osoitti, että matka Euroopan huipulle on vielä pitkä, mutta kovalla työllä ja paremmalla arpaonnella joukkue voi edetä eurosarjassa pitemmällekin.
Wolverines onnistui kevään koomasta herättyään nostamaan kauden arvosanakseen vähintään tyydyttävän. Mestaruuden voittamista olisikin vaikean kauden jälkeen pidetty eräänlaisena ihmeenä, joka jäi tältä erää kuitenkin näkemättä. Joukkue on selvästi muutosten edessä ja seuran johto tehnee linjavalintansa jo syyskauden aikana jatkon tavoitteiden osalta. Ensimmäisenä palapelin palasena joukkue tarvitsee uuden päävalmentajan. Kaksi kautta Wolverinesin valmennustiimissä mukana ollut Mark Garza kertoo luvanneensa Saksassa asuvalle perheelleen pysyä ensi kesänä tiiviisti kotimaassaan.
Tutustu myös:
Kommentoi
Kirjaudu sisään