Vaahteraliigan “all time biggest loosers”

jefumaster 23.6.2012 6:30 18 kommenttia

The winner takes it all - the loser standing small...

Tässä artikkelisssa kieriskellään tarkoituksella tuhkassa. Tarkastelun kohteena ovat tappiot ja kaikkien aikojen surkeimmat tilastot?

Ensinnäkin toivon, että kukaan tai ketkään eivät loukkaannu kirjoituksestani. Käsittelen historiaa objektiivisesti ja vain todellisiin tapahtumiin sekä faktoihin perustuen. Jos seuran nimi löytyy listalta, on se aivan itse aiheutettua. Inspiraationi olen saanut esillä olleista pohdinnoista Trojansin ja jopa Butchersin tappioputkista (Oikeasti haloo, Butchers hävisi ainoastaan 4 perättäistä ottelua kun välierä 2011 lasketaan mukaan ).

Viime kausilla nähdyt alisuoritukset kalpenevat kuitenkin historian lehdiltä luettavien epäonnistumisten rinnalla. Lähteenäni toimivat SAJL:n maratontaulukko, sekä liiton nettisivuilta löytyvä otteluhistoria vuodesta 1998 lähtien. Ikäväkseni vuosien 1979-1997 välisten kausien otteluhistoria ei ollut käytössäni kuin repaleina. Aivan kaikista pohjanoteerauksista en siis pääse revittelemään. Puuttuvia murusia saa tallentaa tuonne palautelaatikkoon kirjoituksen perään. Tämä teksti sopii luettavaksi vaikkapa juhannuskokkojen tuhkia ripoteltaessa kasvimaalle juhlan jälkeisenä aamuna. En suosittele tätä liian tiukkapipoisille tai seurapatrioottisille faneille.

Huonoimmat voittoprosentit

Vaahteraliigan 32-vuotisen historian huonoimmat tilastot löytyvät nykyisin I-divisioonassa pelaavalta Bulldogsilta, sekä jo kauan sitten edesmenneeltä Espoon Tapiolassa vaikuttaneelta Bonebreakersilta. Joukkueiden voittoprosentti liigassa on tasan 0. Keravalla tuolloin pelanneen Bulldogsin tilastoa voidaan pitää huonoimpana (9 tappiota – 0 voittoa) , koska joukkueen tuskien taival kesti kolme ottelua pitempään kuin Bonebreakersin ja ajoittuu lähemmäs amerikkalaisen jalkapallon ns. glory days-aikaa.

2000-luvun huonoin voittoprosentti löytyy raumalaiselta Sea City Stormilta, joka onnistui kolmen liigakautensa aikana häviämään 30 pelaamastaan 32 ottelusta. Surkean voittoprosentin ohella raumalaiset ovat kirjoittaneet historiankirjoihin yhden surullisen ennätyksenkin. Joukkueen piste-ero oli kaudella 2006 huikean murheellinen -700 (12 ottelun runkosarja). Edellä mainittujen joukkueiden lisäksi historiankirjat tunnistavat neljännen sarjassa pelanneen kokoonpanon, jonka voitoprosentti on alle kymmenen. Tampereen Saints onnistui voittamaan liigataipaleensa aikana ainoastaan 2 ottelua.

JOUKKUE Ottelut Voitot Tappiot Voitto%
Kerava Bulldogs 9 0 9 0 %
Tapiola Bonebreakers 6 0 6 0 %
Sea City Storm 32 2 30 6 %
Tampere Saints 32 2 30 6 %

Nykyisistä liigajoukkueista huonoin voittoprosentti on Vantaan Taftilla joukkue on onnistunut voittamaan pelaamistaan 123 liigaottelusta “ainoastaan” 38 kpl. Koska tilastoa rasittaa myös kolme pelattua tasapelia, jää voittoprosentiksi näin 30,9%.

Koko kausi ilman voittoa

Liigahistoriaan on kirjattu Bulldogsin ja Bonebreakersin ohella useampiakin sarjakauden kaikki ottelunsa hävinnyttä joukkuetta. Yllä mainittu Sea City Storm hävisi kausina 2006 ja 2007 kaikki pelaamansa 22 ottelua. Samaan kahteen voitottomaan kauteen on yltänyt myös Helsinki Wolverines legendaarisen tappioputkensa aikana. Kausilla 2003 ja 2004 joukkue ei voittanut ainuttakaan pelaamistaan 20 ottelusta. Muita voitotta koko kauden taapertaneita joukkueita ovat mm. Kannelmäki Whips vuonna 1993, Vantaan TAFT vuonna 1998, Tampereen Saints vuosina 2008 & 2010, sekä Turun Trojans kaudella 2011. Nollan voiton kausia pelanneita saattaa löytyä analogisen kauden arkistoista näiden lisäsi vielä muitakin, mutta vasta tiedostojen digitalisoitumisen myötä olemme päässeet nauttimaan näistä jälkiviisasteluista hieman paremmin.

KAUSI Joukkue Voitot
1980 Tapiola Bonebreakers 0
1986 Kerava Bulldogs 0
1993 Kannelmäki Whips 0
1998 Vantaa Taft 0
2003 Helsinki Wolverines 0
2004 Helsinki Wolverines 0
2006 Sea City Storm 0
2007 Sea City Storm 0
2008 Tampere Saints 0
2010 Tampere Saints 0
2011 Turku Trojans 0

Intohimoja herättävät tappioputket

Vaahteraliigan historian pisimmän tappioputkien kunnian jakavat edellä mainittu Sea City Storm, sekä viime kauden mestarijoukkue Wolverines. Ahmat pelasivat valmentajansa Anthony De Carvalhon johdolla 22 ottelua ilman voiton voittoa. Joukkueen tappioputki alkoi elokuun 5. vuonna 2002 ja päättyi 6. kesäkuuta 2005 Rajaritarien kustannuksella. Pitkän rämpimisen pohjakosketuksena lienee liigahistorian suurinumeroisin tappio 100-0, elokuun 11. 2003 pelatussa Roosters – Wolverines ottelussa. Nykyisen mestaruustahtiin yltäneen vireensä joukkue myöntääkin saavuttaneensa vasta sen jälkeen, kun se onnistui saavuttamaan revanssin paikallisvastustajastaan kauden 2005 avausottelussa. Wolverines kausijulkaisu 2012 muistelee kompasteluaan näin:

-Uuden päävalmentajan (Carvalho) johdolla joukkue uusi pelifilosofiaansa, ja se osoittautui erittäin vaikeaksi johtaen vuosien 2003-2004 aikana täydelliseen epäonnistumiseen… 2005 Wolverines onnistui kaatamaan ensimmäisen kerran moninkertaisen Suomen mestarin ja kotikaupungin arkkivihollisen Helsinki Roostersin. Tätä ottelua pidetään yleisesti käännekohtana Ahmojen ”katovuosien” kääntyessä hiljalleen kohti menestystä

Jaettua kärkisijaa tappioputkien pituudessa pitää hallussaan Sea City Storm, joka 2006-2007 hävisi 22 perättäistä otteluaan. Kolmannen sijan putkissa on onnistunut pelaamaan itselleen Tampereen Saints. Joukkue hävisi kausien 2008-2009 aikana 17 perättäistä ottelua. Wolverines lienee halunnut pitää kiinni kyseenalaisesta ennätyksestään, koska nimenomaan Ahmat olivat joukkue, joka auttoi tamperelaisia katkaisemaan tappiokierteensä. Wolvojen ja Saintsin tappioputkilla on myös toinen yhteinen nimittäjä. Molempia joukkueita luotsasi samainen A. De Carvalho.

Tämän päivän liigassa pisintä tappioputkea pitää hallussaan Turku Trojans. Joukkue on voittanut viimeksi vaahteraliigassa 14.8.2010, jolloin Rajaritarit taipuivat lukemin 27-24. Yhteensä perättäisiä tappioita on ehtinyt kasaantua mustapaitaisille troijalaisille jo 15. Tällä kaudella voitto on ollut lähellä, mutta jatkoaikavoitto Jaguaareista jäi muutaman sentin päähän blokatun lisäpisteyrityksen myötä. Trojansin tiedottaja Kari Toivonen tiedosti historiatilastot kauteen lähdettäessä:

-Kannattaa kuitenkin muistaa, että hallitseva mestari Wolverines pelasi kausina 2002-2005 peräti 22 perättäistä ottelua ilman voittoa. Trojansin tappioputki on vasta puolet tuosta. Aina ei voi voittaa, ei edes joka kerta. Joskus juhlitaan mestaruutta, joskus kynnetään syvällä. Niin se urheilu vain menee ja hyvä niin. Draama ja tuhkimotarinat ovat urheilun ikiaikainen käyttövoima”.

Pisimmät putket

Kaudet Joukkue Tappiot
2002-2005 Helsinki Wolverines 22
2006-2007 Sea City Storm 22
2008-2009 Tampere Saints 17
2010-2012… Turku Trojans 15

Nykyinen liigalisenssiin perustuva sarjamalli tarjoaa nykyjoukkueille paremman mahdollisuuden pärjätä tässä tappioputkien taistelussa historiassa aiemmin ryömineisiin joukkueisiin verrattuna. Järjestelmä jossa taulukon viimeinen tipahti suoraan divariin katkaisi lupaavatkin putken alut tehokkaasti. Toinen tappioputki-faneja hellivä säänöt on tasapelien poistaminen hyökkäyskilpailuin. Esimerkiksi Trojans olisi saanut edelleen jatkuvan putkensa poikki 12 tappion kohdalla, mikäli tasapeli olisi 80-90 lukujen tapaan hyväksyttävä tulos sarjataulukkoon. (Jaguaarit – Trojans 0 -0 kesäkuun 2. 2012)

Kaikki putket alkavat ja päättyvät aikanaan. Niin kävi Porvoon Butchersin kuuden vuoden mestaruusputkelle ja niin tulee käymään myös Trojansin tappioputkelle. Gridironin subjektiivisen arvion mukaan turkulaisten kohtalon paikka on seuraavaksi 9. heinäkuuta, jolloin joukkue kohtaa alkukauden vaikeuksissa tarponeen Butchersin.

Yhdestä tappioihin liittyvästä tilastosta Trojans ei tule kuitenkaan pääsemään eroon vuosikausiin. Vaahteraliigan maratontaulukossa joukkue on kerännyt tililleen absoluuttisesti eniten tappioita. Kunnioitettavan 30 liigakauden aikana tuskaa on onnistuttu tuntemaan turkulaisfanien keskuudessa jo 124 kertaa 290 ottelussa. Vastapainoksi sanottakoon, että Trojans on myös ehtinyt voittamaan pelejä Vaahteraliigassa. Muhkealla 147 voitollaan joukkue on Suomen toiseksi eniten liigavoittoja saavuttanut jenkkifutisjoukkue.

Ensi viikolla keskikesän tauon jälkeen jatketaankin sitten positiivisemmilla tuotoksilla…

Hyvää juhannusta

Lähde:

Vaahteraligan maratontaulukko

jefumaster

Yli kolmekymmentä vuotta suomalaisen jenkkifutiksen äärellä, sisällä ja ulkona, sisäpiirissä ja oppositiossa, kentällä, laidalla ja raitapaidassa. Tuolla perspektiivillä tarkastelen kotimaisen jenkkifutiksen ilmiöitä.

Muita kirjoituksia samalta kirjoittajalta:

Kommentoi

  • Muistelen, että Espoon Raiders olisi ottanut joskus 80-90-lukujen taitteessa nokkaan 120-0. Jos muistan oikein, se lienee liigahistorian suurin selkäsauna.

  • Yritin oikein vakavissaan löytää omista arkistoista sekä netistä jotain dokumenttia tuollaisesta 120-0 pelistä, mutta ei vaan löydy. Kyseessä lienee kausi 1989, koska seuraavana vuonna eli 1990 vaahteraligajoukkueet, Raiders ja ECG fuusioituvat kaksi viikkoa ennen liiga-avausta (heh…). Yritin katsoa myös Touchdown.fi:n skannatuista kausijulkaisusista mutta ei auttanut.

  • “Vuonna 1981 Kaivopuiston Bruinspark Bruins ja Tapiolan Garden City Bonebreakers sulautuivat Polin joukkueeseen, mutta Espoon Viherlaakson kaupunginosaan puolestaan nousi uusi joukkue Greenrock Gorillas pelinrakentajanaan Juha-Mikko Hämäläinen (NFL Europen erotuomari 1990-luvulla). Liiton lisenssi maksoi 50 mk ja se sisälsi vakuutuksen. Alkusarjassa nähtiin isonumeroisia ottelutuloksia: Bears-Roosters 0-116 sekä Poli – Rocks 120-0.”

    Lähde: http://www.espoodevils.net/historia.php

  • Alkaahan näitä löytyä kun penkoo ja tietää mistä etsiä. Esimerkiksi Roostersin sivuilta löytyy erinomaista historiantietoa joukkueen otteluista joskin osin puutteellista. Esim tuo Bears-Roosters “massacre” löytyy vuodenlta 1982. Jollain kun olisi tieto ja aika lastata jokainen vaahteraliigakausi ja ottelu Wikipediaan niin siinä olisi varsinainen kulttuuriteko…

    Roostersin panos historian kirjoihin: http://www.helsinkiroosters.com/vaahteraliiga/historia/pelit/

  • Täytyypä lähdeteosten äärellä reivata sen verran sanomisia, että ilmeisesti tuo muistikuvani ei pidä paikkaansa. Raiders on voittanut kaudella -89 kaksi ottelua ja sille on tehty vain 204 pistettä 9 ottelussa.

  • Ehkäpä se muistikuva liittyy junnujen rypemiseen. Raidersilta löytyi A-junnuista 1990 pelattu 100-0 tappio Kannelmäki Whipisä vastaan. Tuo peli taisi olla Raidersin tarun viimeinen jaardi koska seuraava joukkueen uutisoitu tapahtuma oli fuusioituminen ECG:n kanssa.

  • Mulla on sellainen muistikuva noista Jefumasterin mainitsemista 116-0 ja 120-0 otteluista, että ne olisivat tapahtuneet kaiken lisäksi peräkkäisinä viikonloppuina ja moiemmissa olisi häviävänä osapuolena ollut Pori Bears. Ensin Roosters kävi Porissa ja seuraavana viikonloppuna Polin piti sitten pistää vielä vähän paremmaksi.

  • Jos Kallen muistaa oikein taitaa olla niin, että Bears olisi tuon kauden ansioillaan yltänyt artikkelissani rankattujen 0-voiton joukkueiden listalle mitä tulee yhden kauden otteluihin.

  • Muistin juuri,että mullahan on kaverilta kans lainassa pari vanhaa TD:tä, 2/82 ja 3/82. Ja korjaan heti sitten virheeni, Roosters tosiaan voitti alkulohkossa 1 Bearsit 116-0 ja alkulohkossa 3 Poli Rocksit 120-0. Päivämääriä ei ole, mutta ottelutulosten perusteella ne saattoivat tosiaan olla peräkkäisinä viikonloppuina, kuten muistelin.

    Toi 1982 sarjajärjestelmä oli muuten aika mielenkiintoinen. Lohkossa 1 oli Roosters, MAJS, Trojans ja Bears. Lohkossa 2: ECG, Falcons, Rams (Lauttasaari), TAFT ja Steamers (Savonlinna). Lohko 3: Poli, Gorillas (Viherlaakso), Rangers (Jyväskylä) ja Rocks (Tampere).

    Alkulohkoissa pelattiin kerran pelkästään niitä oman lohkon joukkueita vastaan ja joka lohkosta jatkoi kaksi parasta ylempään loppusarjaan johon jäi alkupisteiksi vain sen alkulohkon keksinäisen ottelun tulos. Esim. kun Roosters voitti MAJSin 33-8 alkulohkossa, lähti MAJS nolla-pisteillä. Mutta finaalissahan lopulta sitten samat joukkueet pelasivat vielä kerran vastakkain.

    Numerossa 3/82 on muuten kauden -81 lopullinen sarjataulukko. Jyväskylä Rangersien rekordi oli sillä kaudella 0-7 piste-erolla 0-363.

  • Nuo sarjataulukot joka vuodelta löytyvät muuten Halttusen Soikean pallon tie Munkkiniemestä Otaniemeen -epoksesta. Juuri tuon kyseisen vuoden kohdalla on listattu kuitenkin vain MAJS:n alkulohko ja sen pelaama ylempi loppusarja…

  • @ Jefumaster: Tästä junnumatsista se muistikuva varmasti on syntynyt.

  • Muut lohkot ja taulukot taitaa löytyä Original Touchdownista.

  • Reilu 2 vuotta sitten aloitin skannaamaan joukkueiden kausijulkaisuja ja pistin niitä näkyville ihmisille.
    http://www.touchdown.fi/futishistoriaa ja skannaaminen jatkuu kunhan saadaan aktiivikausi taas pakettiin tältä vuodelta. Samalla jatkuu myös vanhojen otteluvideoiden digitalisointi ja siirtäminen YouTube kanavalle http://www.youtube.com/user/touchdownfi

    Soittelin silloin joukkueet läpi ja kyselin julkaisulupia ja ne tulikin helposti, koska joukkueita kiinnosti oma historia, varsinkin kun osassa joukkuesita pyörittämässä oli sellaisia henkilöitä, jotka eivät olleet vielä edes syntyneet julkaisujen ensi-ilmestymisten aikaan.

    Koska kellariini on myös kertynyt lähes poikkeuksetta jokainen TeeDee-lehti vuodesta 1982 eteenpäin, olin yhteydessä liittoon ja kysyin että onko mitään sitä vastaan että skannaan kaikki lehdet ja laitetaan samalla tavalla ne näkyville. Liitosta kuitenkin sanottiin että se ei ole hyvä idea ja kiellettiin sitten näin tekemästä. Suuri osa futishistoriasta makaa nyt sitten kellarissa tyhjän panttina pahvilaatikossa. Näistä vanhoista lehdistä olisi ollut luettavissa hyviä juttuja, haastatteluita, sarjataulukoita yms ja samalla olisi tämä nyt pelaava jo kolmas jenkkifutissukupolvi päässyt vertailemaan menoa ennen ja nyt.

  • Kuten tuossa juuri julkaistussa kirjoituksessani “Potentiaalia ykköslajiksi Part II” kirjoitin, että Liitto = Pelaajat + Seurat. Tähän Touchdownien digiversioiden julkaisemiseen tämä yhtälöä voi soveltaa siten, että oikeastaan mikä tahansa liiton jäsentaho voi viedä seuraavaan liittokokoukseen asian käsiteltäväksi protokollan mukaista esityslistalle viennin ohjeistoa noudattaen. Ja sitten paikalla olevat jäsenseurat äänestävät joko julkaisuoikeuden puolesta tai sitä vastaan. SAJL omistaa lehtien julkaisuoikeudet ja SAJL (Seurat+pelaajat) voi päättää luvan myöntämisestä vaikkapa Touchdown.fi:lle. Ei siellä liittokokouksessa tarvi aina päättää yksinomaan sarjoihin liittyvistä asioista.

    Itse substanssi eli ne tulokset ja taulukot ja muu statistiikka eivät sinällään ole kenenkään omistamia. Kuka tahansa voi kirjoittaa ne uudestaan auki lähdemateriaaliin tukeutuen ihan minne haluaakaan jos vain viitseliäisyyttä ja aikaa on riittävästi tarjolla. Wikipedia perustuu tällaiselle kansalaisaktiivisuudelle.

    ps. Täytyykin jossain vaiheessa laittaa omat mapit Touchdownille skannaukseen. Tavaraa on aika paljon.

  • Ymmärtääkseni kyseessä on tekijänoikeudellinen ongelma ja jokaiselta kirjoittajalta tai kuvaajalta pitäisi saada lupa uudelleen julkaisemiseen verkossa.

  • Naisten puolella on menossa myös vertaansa vailla oleva tappioputki, Joensuu ei ole kolmeen kauteen voittanut yhtään otteluaan (0-18).

  • Listassa “koko kausi ilman voittoa” on mukana 2009 Tampere Saints. Kuitenkin kaudella 2009 Saints voitti 2 ottelua (Wolverines ja Trojans). Sitä vastoin 2008 ja 2010 Saints hävisi kaikki pelinsä…

  • Kiitos aiheellisesta viilailusta. Korjasin löytämäsi asiavirheet artikkelissa ettei kukaan saavutuksiin osallistunut pahoita mieltään vääristä tiedoista ja siitä, että historiankirjoissa niitä ei noteerata asianmukaisella tavalla : )

Leave a reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *