Kari Leivojan kommentit erostaan Gridironille

kalle 1.5.2012 23:08 9 kommenttia

Helsinki Wolveriensien päävalmentajan pallilta eronnut Kari Leivoja suostui haastatteluuni. Alla hänelle esittämäni kysymykset ja kaimani vastaukset niihin.

Valmensit Wolveriensit Vaahteraliigan voittoon viime syksynä ja tälle kaudelle lähditte tavoittelemaan jatkopaikkaa myös EFL-liigaan.

Kaksi viikkoa sitten Sveitsissä hävisitte kuitenkin selvästi Calanda Broncoseille. Nyt sitten sunnuntaina yllättäen Wolverines ilmoitti sinun eroamisestasi, lyhyessä tiedotteessa mainittin vaan, että sinä olet eronnut ja Janne Seppä ottaa nyt päävalmentajan vastuun. Tiedotteen mukaan ”enempää tiedotettavaa asiasta ei ole”.

Kertoisitko nyt Gridiron.fi:n lukijoille oman versiosi asiasta?

Minulle ei ole ilmoitettu mitään virallista syytä. Kerrottiin vain, että “osalla pelaajista ei ollut enää luottoa meikäläiseen”. Aika erikoista on kuitenkin se, että olen tässä parin viime päivän alla jutellut kohtalaisen monen Wolverines-pelaajankin kanssa ja ainakaan kukaan heistä ei ole kertonut kuuluneensa siihen ryhmään jolla luottoa ei enää olisi ollut. Tiedän itse toki sen, että kun persoonani ja tyylini on tälläinen tiukka, aiheuttaa se aina välillä kahnauksia ja tilanteita.

Entäpä sitten tämä yllättävänkin nopea pesti takaisin Porvoo Butchersien peräsimeen. Etkö sinä lähtenyt sieltä muutama kesä sitten? Ja jos en väärin muista, niin juuri ennen pudotuspelejä? Nyt olet kuitenkin palaamassa kotijoukkueeseesi, miltä se tuntuu ja mitkä ovat odotuksesi sen suhteen?

Kesällä 2008 sain tosiaan potkut Butcherseista. Olen asiaa jälken päin vähän jo naureskellutkin, sillä silloin minulle jäi sellainen käsitys, että seuran johto meni pieneen paniikkiin. Heillä nimittäin oli silloin sellainen käsitys, että pelinrakentaja Steve Panella uhkasi lähteä kotiin, jos jatkan valmentajana. Siinä taisi silloin olla väärinkäsityksiä kyllä sillä puolella puolin ja toisin. Ja taisipa jonkinlainen kielimuurikin sekoittaa vielä pakkaa ja asioita. Olin nimittäin ehtinyt jo sopia Panellan kanssa silloin asioista ja olemme itse asiassa edelleenkin toistemme kanssa tekemisissä ja edelleen ystäviä.

Kun silloin Porvoosta lähdin, niin totesin, että “paljon tarvitsee Porvoonjoessa vetta virrata ja monen henkilön vaihtua ennen kuin Porvooseen palaan”. No, nyt näin on tapahtunut ja olen valmis sinne siis siirtymään. Valmensin aikani molempia Lindin veljeksiä junnuissa enkä halua millään tavalla astua nyt heidän varpailleen. Haluan vaan antaa heille ja Butcherseille kaiken tukeni, kokemukseni ja tietotaitoni.

Olin itse asiassa keskustellut jo viime syksynä myös Butchersien kanssa, mutta halusin sitten kuitenkin jatkaa Wolverienseissa. Asiat etenivät Porvooseen siirtymisen suhteen siten, että sunnuntai-iltana sain sitten Sebastian Lindiltä puhelinsoiton ja hän kysyi kiinnostaisko minua valmentaa siellä. Nopeasti sitten pääsimme yhteisymmärrykseen ja sovittua jatkosta.

Hankitte Wolverienseihin kovia kotimaisia pelaajia, mutta lähinnä puolustuksen puolelle. Oliko tähän muuten jokin erikoinen syy miksi niitä vahvistuksia hankittiin lähinnä vain sinne puolustukseen?

Paljon on keskusteltu siitä, että Wolveriensien olisi kenties pitänyt vaihtaa jenkkipelaajia. En halunnut kuitenkaan niin tehdä, vaan olla lojaali heille. ”Voittavaa joukkuetta ei vaihdeta”, on se perusperiaate jota halusin noudattaa.

Ja tulihan Wolverienseihin monta uutta pelaajaa hyökkäykseenkin, mm. Tommi Pinta, Tuomas Mankki ja Michael Andrew. Andrew on todella kovan luokan pelaaja, olen nähnyt hänen high lightsinsa ja kaveri joka juoksee GFL:ssä karvan alle 2000 jaardia kaudessa, on kova. Andrewn juoksukeskiarvo Saksassa oli viime kaudella liigan toiseksi paras.

Olet jo useana syksynä käynnyt USA:ssa opiskelemassa valmentamista ja vieraillut eri puolilla maata high schooleissa, eikö niin? Kertoisitko vähän siitä?

Olen käynyt jenkeissä syksyisin kauden jälkeen nyt kymmenisen kertaa. Ensimmäinen kerta taisi olla 1999, tai 2000. Kävin seitsemän kertaa siellä peräkkäin, sitten jäi yksi vuosi välistä. Sitten kävin taas parina peräkkäisinä vuonna ja viime syksy jäi väliin. Olen laskellut, että olen viettänyt noilla reissuilla yhteensä jo noin 9 kuukautta.

Alussa vietin siellä jopa 7 viikkoa mm. Geneva Collegessa joka, ainakin silloin oli pieni NAIA yliopisto. Mike Holaren, joka pelasi aikanaan Porvoossa, oli pelannut siinä koulussa ja oli siellä iso stara. Myöhemmillä reissuillani olen viettänyt aikaani myös Wisconsin Lutheranissa jossa pelasi aikanaan myös Wolverienseissä pelinrakentajan pelannut Phil Hahm.

Parina vuonna olen käynyt matkani aikana, sekä sikäläisen high schoolin, että myös yliopiston kaikissa harjoituksissa ja pelaajapalavereissä. Koulut ovat jopa keskenään järjestelleet asioita niin, että se on ollut minulle mahdollista. Genevessä käydessäsni meikäläisestä tehtiin haastetteluja joissa ihmeltiin mm. sitä, että joku hullu tulee sinne Suomesta saakka. Ja on vielä niin kahjo, että käyttää omat rahansa ja lomansa matkaan!

Olen noilla reissullani tutustunut myös sikäläsiin ihmisiin futiksen ulkopuolelta ja mieleeni muistuu hyvin yks syksy, kun olin sinne juuri taas saapunut ja lähdin sen pikkukaupungin katuja kävelemään heti aamutuimaan. Yhtäkkiä sieltä kadun toiselta puolelta kuuluu: “Coach Kari, YOU ARE BACK!“. Se huutaja oli yks vanha mummeli jonka olin edellisellä matkallani oppinut tuntemaan.

Olen myös pyrkinyt auttamaan suomalaisia pelaajia lähtemään jenkkeihin. Heille olen kuitenkin aina teroittanut sitä, että on tärkeätä samalla hankkia kunnon koulutus, eikä vaan pelata sitä jenkkifutista. Heikki Luomahan valmistui viime keväänä kaupalliselta alalta Wisconsin Lutheranista ja hän on nyt ihan hyvissä hommissa ja alansa töissä USA:ssa.

Pienissä yliopistoissa (Div. 3) ei muuten myönnetä urheilustipendejä, mutta sinnekin voivat suomalaiset saada suhthelpostikin akateemisen stipendin.

Siellä Genevessa törmäsin muuten yhteen mielenkiintoiseen juttuun… Holaren ja Co ohjasivat siellä koulun jälkeen PeeWee harjoituksia jotka olivat paikallisen kirkon organisoimia. Treenejä pidettiin neljä kertaa viikossa ja perjantaisin oli vielä otttelu näille 10-vuotiaille nassikoille. Vanhemmat toivat pojat treeneihin klo 17-19 väliseksi ajaksi ja heille jäi treenien ajaksi omaa aikaa käydä kaupassa, tai muilla asioilla. Treeneissä kävi 150 nassikkaa, joten kysyntää tälläiselle palvelulle siellä tosiaan tuntui olevan. Vapaaehtosia nuoria valmentajiakin oli 15 kappaletta.

Olet tunnettu tulisieluisena valmentajana joka ei malta aina pitää sitä suutaan supussa ja kiinni sivurajalla. Oletko iän myötä yhtään rauhoittunut siinä suhteessa?

No joo, onhan sitä tullut hölmöiltyä. Esimerkiksi se viime kesäinen ulosajaoni oli ihan omaa syytäni ja puhdasta hölmöilyä. Kun avasin silloin suuni, niin tiesin samantien, että tulen lentämään katsomoon.

Moni on varmaan sitä mieltä, että meikäläinen ei tule ollenkaan toimeen Hautalan Pertun kanssa, mutta ei se niin ole. Arvostan Perttua suuresti ja jos minulle tulee jotain kysymistä säännöistä, niin soitan silloin aina Pertulle jota pidän yhtenä parhaista suomalaisista päätuomareista.

Ja kun meikäläisellä ja Pertulle osuu biorytmit kohdalleen, niin meillähän ei ole mitään hätää ja me ollaan mitä parhaat kaverit keskenämme!

Se mun on vielä pakko tähän todeta, että mä elän 100 %:sesti ja täydellä sydämelläni pelissä. Ja sen olen päättänyt, että kun en enää niin tee ja tunne, niin sitten mun on aika lopettaa valmentaminen.

Tiedän että sinulla on myös niitä isoja koiria. Ja vielä useampia. Kerro niistä vielä jotain? Koirat tuovat sinulle varmaan vähän muutakin ajateltavaa kuin valmentaminen?

Joo meillä on tällä hetkellä viisi Keski-Aasian koiraa. Niitä kutsuttiin aikaisemmin paimenkoiriksi, mutta ei ne mitään ole koskaan paimentaneet siellä Aasiassakaan. Ne on kyllä laumanvartijoita, joidenkin mielestä varmaan vaikeita, mutta mun mielestäni maailman helpoimpia koiria! Ne tulee toimeen itsekseen ulkona, ovat itsenäisiä ja mulle hyviä kavereita.

Pakko tähän lopuksi vielä kysyä sinulta sitä mitä muuten tykkäät Gridironista?

Tykkään kyllä tosi paljon. Käyn varmaan joka päivä kurkkaamassa onko ilmestynyt uusia juttuja. Hyviä ja mielenkiintoisia juttuja te olette kirjoittaneetkin. Ehdin muuten jollekin tossa jo sunnuntaina kommentoida, kun kyselivät sitä mitä mä teen kesällä, että ehkä mä voin alkaa kirjoittaan sun kanssa juttuja jenkkifutiksesta tänne Gridironiin.

Ja halusin nimenomaan antaa tämän haastattelun tänne Gridironiin. Enkä tule näistä asioista muissa yhteyksissä tämän jälkeen enää kommentoimaan.

Kiitokset vaan tarjouksesta, Kari, mutta suomi-jefulle on kuitenkin vielä varmasti hyödyllisempää se, että jatkat vaan edelleen valmentajana.

Kiitokset tästä haastattelusta ja tsemppiä jatkoon. Sekä sinulle, että myös Wolverienseille.

Kommentoi

  • Kaikilla asiailla on kaksi puolta. Harmi, ettei virallinen Wolverines kommentoi asiaa enempää. Yksi kriisitiedottamisen alkeista on se perinteinen: Älä jää tuleen makaamaan. Nythän Leivojalla on asiassa ilmanherruus.

  • Eiköhän se riitä, että Wolverinesin johto tiedottaa valmentajavaihdoksen syistä pelaajille. Leivoja on jostain syystä halunnut kertoa oman versionsa tapahtuneista julkisesti, joka on hänen oikeutensa.

  • Kamalasti kyllä kiinnostaa se pelaajien näkökulma. Ja erityisesti se, millä rosterilla Wolvot on menossa lauantain matsiin?Onko loukkaantuneita parantunut ja onko henkisiä loukkaantumisia ilmaantunut vanhojen fyysisten rinnalle? Ei löydy tietoa SAJL:sta, ei Wolvojen sivuilta eikä vileä täältä Gridironistakaan. Asia on tällä hetkellä mielenkiinnon kohde nro 1. kotimaisessa jafussa joten odottaisi että joku avaa asiaa edes pikkuisen. Sen taakse ei voi mennä, että kilpalilijalle (Broncos) ei anneta tietoja ja että rosterin julkaisun EFLtakaraja on 2 tuntia ennen matsia.

  • Riittää varmasti pelaajille, mutta aina kannattaa muistaa että jokaisella joukkueella, myös sillä III-divarin jengillä, on faneja jotka haluavat kuulla oman joukkueen kannan asioihin. Tätä ryhmää ei kyllä kannattaisi laiminlyödä.

  • Clint on 100% oikeassa ja mikäli itse olen oikein ymmärtänyt, on tämä media (Gridiron) nimenomaan rakennettu näitä faneja, eiku siis MEITÄ faneja varten. Edelleen lajin parissa ajatellaan suppeasti pelaaja-keskeisestä näkökulmasta. Pelaajille ja seuroille on omat tiedon kanavat, mutta meille faneille tämä taitaa olla ensimmäinen uskottava sellainen. Kaikki kun ei käy niissä treeneissä asioista kuulemassa.

  • Mitä sitä tiedottamaan seuran ulkopolelle, jos kentänreunalle ei haluta katsojia. Turha tosin sitten itkeä jos mediassa ei jefusta kirjoiteta. Kyllähän nämä potkut herättävät varmasti paljon keskustelua ja villejä huhuja Wolverinesin ulkopuolella. Eiköhän Gridiron.fi julkaise sen seurankin näkökulman Leivojan vastapainoksi, jos Wolverines sellaisesta haluaa kertoa.

  • Kaikilla kolikoilla on tosiaan kaksi puolta. Wolverienseiltakin tietääkseni pyydettiin kommentteja, mutta he eivät halunneet asiaa enempää kommentoida. Se on toki aivan ymmärrettävääkin tässä tilanteessa, kun tärkeä ottelu on niin lähellä.

    Lähetin Karille kysymykset, mutta kun hän ei heti niihin vastannut, niin aikomuksenani oli yhdessä vaiheessa kirjoittaa enemmänkin pohdiskeleva artikkeli valmentamisesta ja sen haasteista noin yleisesti ottaen. Mutta kun Kari sitten vastasikin kysymyksiini, päätin sitten tehdä tästä kuitenkin henkilöhaastattelun. Ja kuten Karikin toteaa, toivottavasti tämän asian käsittely on nyt tässä.

  • Pressin ja asianomistajien puolesta varmaan voikin olla käsitelty, tuskin kuitenkaan kahviloissa ja muissa katupuheissa. Aihe vaan on niin “myyvä”.

  • Vahvistan Kallen viestin. Kaikki se, mitä Wolverines on halunnut asiasta julkisuuteen kertoa on Gridironissa julkaistu.

Leave a reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *