Gridiron Network
Gridiron.fi Menu

Katsojamäärien kehitys kertoo jenkkifutiksen nykytilasta

jefumaster 7. syyskuuta 2016 20:00 @Jefumaster 110 kommenttia

Kuva: Jari Turunen

Mikä on suomalaisen jenkkifutiksen terveystilanne juuri nyt? Onko laji oikeasti niin vahvassa kasvussa kuin päättäjät antavat ymmärtää? Tämä selvitettiin analysoimalla katsojamääriä.

Amerikkalaisen jalkapallon liito SAJL kertoi vuodenvaiheessa 2016 lajin harrastajamäärän vahvasta kasvusta. Yhteensä 39 jäsenseurassa oli hieman yli 3000 lisenssiharrastajaa, joista noin 1100 on 19v tai sitä nuorempia. Aktiivisten lisenssien määrä on kolminkertaistanut vuosituhannen vaihteesta ja amerikkalaisen jalkapallon harrastajia on maassamme enemmän kuin koskaan lajin suomalaisen historian aikana.

Lajin harrastajamäärän ohella lajin kehittymistä ja kasvua voidaan mitata myös muiden tunnuslukujen avulla. Paljonko lajin parissa liikkuu rahaa tai miten maksavan yleisön määrät ovat kehittyneet viimeisten vuosien kuluessa. Muutama simulaatio yleisön merkityksestä lipputuloihin on hyvä laskea, mutta koska lajiin liittyvät rahavirrat eivät ole julkista tietoa, keskityn tässä artikkelissa enemmän pääsarjojen yleisömäärien kehittymisen tarkasteluun. Ensimmäinen hyvä uutinen on se, että tälläkin indikaattorilla amerikkalainen jalkapallo on juuri nyt vahvassa myötätuulessa.

Liigan katsojamäärät rajussa kasvussa

Vaahteraliigan otteluissa vieraili kauden 2016 runkosarjassa 24.635 katsojaa. Lukema on seurojen itsensä ilmoittama ja ottelun tilastoasiakirjoihin kirjaama. Siis ainoa virallinen totuus tässä asiassa. Lukumäärä on huikea, kun sitä vertaa edellisen kauden lukemiin. Kaudella 2015 liigaotteluissa vieraili ainoastaan 13.501 katsojaa. Tänä vuonna tuote nimeltä Vaahteraliiga tavoitti paikan päällä ottelutapahtumissa yhteensä 11.134 katsojaa enemmän kuin edellisellä kaudella.

Helppona ja loogisena selityksenä voidaan esille nostaa joukkuemäärän kasvun myötä tullut ottelumäärän lisääntyminen 30 -> 42. Osa totuutta löytyy siitä, mutta samalla täytyy tarkasteluun ottaa otteluiden keskimääräisen katsojamäärän kehittyminen. Kun kaudella 2015 keskimääräisessä Vaahteraliigan ottelussa lippunsa maksoi 450 katsojaa, nousi määrä kaudella 2016 lukemaan 586, joka merkitsee 30 %:n kasvua. Kun tämän vuoden keskimääräistä katsojamäärää verrataan kauden 2014 vastaaviin lukemiin (327), saadaan kolmen kauden periodilla kasvuluvuksi komeat 79 %. Vaahteraliigan katsojamäärien kehittymisen perusteella voidaan toteen näyttää amerikkalaisen jalkapallon suosion erittäin vahva kasvu Suomessa.

Miksi katsojamäärien kasvu on tärkeää? Luvuista voidaan johtaa esimerkiksi teoreettinen laskelma kasvun merkityksestä seurojen taloudelle. Jos liigaottelun lipun hinnaksi asetetaan 15€, saadaan sarjan keskimääräisen katsojamäärän sekä otteluiden kokonaismäärän funktiona Vaahteraliigakauden 2016 lipputulopotiksi 369.180 euroa. Vastaava lukema vuoden 2014 yleisöllä on 196.215 euroa. Koska lippuhinnat vaihtelevat ja kausikortit muokkaavat todellisuutta omaan suuntaansa, ovat nämä lukemat suuntaa antavia. Oli lipputulopotti millainen hyvänsä, vuosittain se jakaantuu huomattavan epätasaisesti eri seurojen kesken. Palataan tähän vähän myöhemmin.

Kotiottelut 2016 Katsojat Ottelut ka.
Royals 6864 6 1144
Trojans 4060 6 677
Crocodiles 3817 6 636
Saints 3347 6 558
Roosters 2839 6 473
Taft 2059 6 343
Butchers 1649 6 275
Yhteensä 24635 42 587

Pohjalainen kilpailu kasvattaa jenkkifutiksen suosiota

Menneen kauden katsojamäärän kehittymisen yksi merkittävä syy on maan suosituimman jenkkifutisseuran, Wasa Royalsin nousu Vaahteraliigaan. Royals keräsi jo kaudella 2015 I-divisioonassa huikean yli tuhannen katsojan keskiarvon ja kauden 2016 liigaotteluiden myötä vaasalaisen keskiarvo nousi lukemaan 1144. Tämä on todennäköisesti kaikkien aikojen paras noteeraus Vaahteraliigassa Glory-Days-ajat mukaan lukien. Yleisömäärässä mitattuna Royals on Suomessa ja liigassa täysin omassa kategoriassaan. Eräänlainen mittakaava asiaan saadaan vertaamalla Royalsin katsojalukuja koko SAJL:n I-divisioonan katsojalukuihin. Kaikki 20 divarin runkosarjan ottelua keräsi yleisökseen viime kaudella 5951 katsojaa. Vaasan kuuden liigaottelun yhteenlaskettu katsojamäärä oli 6864.

Royalsin ympärillä käytävän pöhinän varjoon on osin jäänyt se fakta, että perinteisistä liigapaikkakunnista amerikkalaisen jalkapallon suurin suhteellinen kasvu tapahtuu juuri nyt Seinäjoella. Seinäjoki Crocodiles saavutti kaudella 2016 yleisökeskiarvokseen 636. Katsomokeskiarvoissa kolmanneksi jääneen Crocodilesin lukema jää hivenen Turku Trojansin vastaavasta, mutta turkulaisista poiketen Seinäjoen kasvukäyrä sojottaa vahvasti ylöspäin. Kolmen vuoden perspektiivillä Crocodiles on onnistunut kasvattamaan yleisösuosiotaan 60 % prosentilla kun samanaikaisesti kauden 2016 yleisökeskiarvollaan toiseksi yltäneellä Trojansilla kehitys on pakkasella -7 %.

Vaikka Turussa kasvuluvut ovat hiipumassa, ovat lukemat edelleen sarjan ehdotonta eliittiä. Joukkue sijoittuu katsomokeskiarvoissa vuonna 2016 hyväksi kakkoseksi lukemallaan 677 katsojaa/ottelu ja kausilla 2014 ja 2015 Trojans oli liigan ylivoimaisesti suosituin joukkue yleisömäärällä laskettuna.

Seinäjoella suurin kasvuloikka yleisössä on saavutettu kausien 2014 ja 2015 välillä. Yksinomaan paikallisvastustajan ilmaantuminen ei siis selitä seinäjokisten menestystä. Pohjanmaalle tehdään kaikkiaan jotain paremmin kuin muualla ja tästä kiistattomana todisteena se, että yli 43 % paikanpäällä Vaahteraliigaa kaudella 2016 seuranneista katsojista teki sen joko Vaasassa tai Seinäjoella. Referenssinä väkirikkaan Uudenmaan joukkueiden, Helsinki Roostersin, Vantaa Taftin ja Porvoo Butchersin yhteenlaskettu katsojakeskiarvo, joka jää kauas pelkästään Royalsin lukujen taakse. Maakuntatasolla Uudenmaan joukkueiden osuus liigakatsojista oli ainoastaan 26 %. Vaikka pääkaupunkiseutu ei pääse röyhistelemään jenkkifutiksessa suurilla katsomoluvuillaan mainitsemisen arvoista on se, että Roostersin katsojakeskiarvo on noussut vuodesta 2014 mukavat 32 % (358 -> 473).

Vierasottelut 2016 Katsojat Ottelut ka.
Royals 3180 6 530
Trojans 3516 6 586
Crocodiles 4086 6 681
Saints 2589 6 431
Roosters 4052 6 675
Taft 3377 6 563
Butchers 3835 6 639
Yhteensä 24635 42 587

Maksava asiakas on taloudellinen voimavara

Yleisömäärän ja lipputulojen suhde on suoraviivaista matematiikkaa. Siinä missä Royals saa yhdestä ottelustaan lipputuloja 17160 euroa (15€ x 1144) on vastaava lukema sarjan pienimmän yleisön houkutelleella Porvoo Butchersilla 4125 (15€ x 275). Muiden liigajoukkueiden lukemat ovat seuraavat: Trojans 10155€, Crocodiles 9540€, Tampere Saints 8370€, Roosters 7095€ ja Taft 5145€. Jos lipun hinnaksi haluaa laittaa jonkun muun luvun, muuttuvat absoluuttiset euromäärät, mutta erot pysyvät suhteellisesti samoina. Kaudella 2016 liigajoukkueet isännöivät kukin kuusi kotiottelua, joten kutosen kertoimella saavat uteliaimmat laskettua seurojen teoreettiset yleisötulot koko kaudelle. Sen verran voin kalkulaattoria näppäillä, että julkaisen Royalsin osuudeksi koko liigan lipputuloista huikeat 28 %.

Toinen yleisömäärästä riippuvainen talousmittari on seuran sponsorirahat. Tuhannen katsojan seuran on varmasti helpompi perustella paikalliselle elinkeinoelämälle yhteistyön hyödyllisyyttä, kuin 200 katsojan seuran. Tuhannen katsojan seuran on helpompi houkutella ottelutapahtumaansa kaupallisia yhteistyökumppaneita, kuten vaikkapa kebapin tai ribsien myyjiä, kuin 200 katsojan seuran jne. Positiivisen kierteen käynnistyessä otteluun saapuu aina vaan enemmän yleisöä, kun asiakkaat kokevat saavansa investoimalleen ajalle ja rahalle vastikkeen tapahtuman, tunnelman ja vaikka makkaraa maukkaamman välipalan muodossa. Paljon puhutuilla pomppulinnoilla on varmasti oma merkityksensä lapsiperheiden viihtyvyyteen, mutta niillä tätä peliä ei ratkaista. Vaikka jenkkifutis on edelleen liigatasollakin pääosin harrastelaji, alkaa saavutetun yleisön taloudellinen merkitys olla suuri joukkueelle, sen tulevaisuudella ja menestymisen mahdollisuuksille. Jos joku väittää, että lipputulojen merkitys liigajoukkueiden budjeteissa ei ole merkittävä, puhuu hän soopaa.

Kuva: Jari Turunen

Divarista energiaa katsomoiden kasvattamiseen

Yksi keskeinen tekijä, jolla Vaahteraliigan katsojamäärää on saatu vivutettua ylöspäin, on joukkueiden vaihtuvuus. Vaahteraliigasta ovat poistuneet viimeisten kausien aikana ensin Kouvola Indians ja Helsinki Wolverines, seuraavaksi Helsinki 69ers ja nyt matkansa alempiin sarjoihin aloittaa Vantaa Taft. Tunnuksenomaista kaikille näille joukkueille on vaahteraliigaotteluissaan huomattavasti alle keskiarvon jääneet yleisömäärät. Esimerkiksi kaudella 2014 Indians keräsi liigaotteluihinsa ainoastaan keskimäärin 139 katsojaa. Vilkasta keskustelua voisi käydä siitä, ovatko heikot yleisölukemat seurausta heikosta menestymisestä, tai heikko menestys seurausta heikoista voimavaroista, joiksi liian pienet yleisöt ja lipputulot lasketaan.

Vaahteraliigalle vaihtuvuus on ollut eräänlainen lottopotti. Pienten yleisöjen seurojen tilalle on saatu nostettua paikallisesti yleisön suosion jo divisioonassa lunastaneita tulokkaita. Ykkösessä on tehty erinomaista työtä paitsi pelin tason nostamiseksi, mutta myös yleisön houkuttelemiseksi. Vaasasta ei tarvitse varmastikaan mainita enää sanaakaan, mutta esimerkiksi kaudella 2016 nousijajoukkue Tampere Saints sijoittui Vaahteraliigan yleisömäärien vertailussa komeasti neljännelle sijalle (558 katsojaa/ottelu) – kirkkaasti moninkertaisen mestarijoukkue Roostersin edelle. Liigaotteluiden katsojakeskiarvojen voidaan odottaa kasvavan joukkuevaihdosten perusteella jatkossakin, kun tulevalle kaudelle keskiarvoja pienempien katsomojen Taft (343) korvataan I-divisioonan suosituimmalla joukkueella, Hämeenlinna Huskiesilla.

Hurttien yleisökeskiarvo divarin runkosarjaotteluissa oli viime kaudella 539. Seuran panostukset yleisön viihtyvyyteen vuoden 2015 jefu-areenaksi valitulla Kaurialan kentällä näyttävät tuottavan tulosta. Hämeenlinnassa divariotteluita seurasi kuluneena kesänä järjestäen suuremmat yleisöt kuin sarjaporrasta ylempänä Helsingissä, Vantaalla ja Porvoossa. Olisiko jatkossa paikallaan ottaa yhdeksi joukkueiden liigalisenssi-rankauksen perusteeksi seurojen saavuttamat yleisömäärät? Vaahteraliiga voi kaikkiaan paremmin mitä suuremmille yleisöille otteluita pelataan. Kun pääsarja menestyy, vetää se imuunsa alempien sarjojen kaupungit, joukkueet ja seurat.

Kuva: Jari Turunen

Kentän ja sen sijainnin merkitys katsojamääriin

Vantaan Taft on pelannut yhdellä jenkkifutis-genren komeimmista areenoista, mutta joukkue ei ole onnistunut kasvattamaan suosiotaan vantaalaisen tai pääkaupunkiseudun yleisön joukossa. Kolmen viimeisen kauden vertailussa joukkueen yleisömäärä on parin prosentin laskussa, vaikka menneellä kaudella vuoden 2015 pohjalukemista onnistuttiin kömpimään hieman ylöspäin. Todennäköisesti Taft pelaa 2017 I-divisioonassa. Seuran kannattaisi harkita, olisivatko Tikkurilan kentät sittenkin lähempänä seuran identiteettiä ja yleisöä.

Helsinki Wolverines luopui vapaaehtoisesti liigapaikastaan ja haki lisenssin Ykköseen heikosti menneen 2014 kauden päätteeksi. Sarjamuutoksen yhteydessä joukkue vaihtoi kotikentäkseen Helsingin Kalliossa sijaitsevan Brahenkentän. Kun liigakaudella 2014 joukkueen katsomokeskiarvo Velodromilla oli 209, nousi se divarissa uudella kentällä heti yli 300 katsojan tasolle. Kaudella 2016 Wolverines-otteluita seurasi keskimäärin 321 katsojaa ja joukkueen isännöimää Spagettimaljaa seurasi 619 katsojaa. Seura on rakentamassa määrätietoisesti uutta nousua kohden liigaa, mutta tarvitsee vielä reilusti lisää katsojia saavuttaakseen Vaahteraliigalle sopivan katsojakeskiarvon. Tämän luulisi olevan keskimääräistä helpompaa Helsingissä.

Käytäntö on kuitenkin osoittautunut toiseksi. Samaiselle Brahenkentälle saapui viikko Spagettimaljaa myöhemmin pelattuun tasokkaaseen ja kauniissa säässä pelattuun Vaahteraliigan Roosters-Trojans välieräpeliin ainoastaan 481 katsojaa. Edellisen päivän vastaavaan pohjalaistaisteluun Seinäjoella saapui myrskyn keskelle jännittämään 1280 katsojaa.

Pelikentän valinta ei aina ole joukkueesta itsestään kiinni. Mm. Jyväskylässä Jaguaarit ovat tuskailleet useamman vuoden ajan pelikenttänsä sijainnin kanssa, eikä nykyinen Viitaniemen monttu tarjoa puitteita raamikkaammille tapahtumille. Eikä se aina ole puitteistakaan kiinni. Indians on vienyt omat ottelunsa Kuusankoskelle sinällään komealle urheilukentälle, mutta katsojamäärät kehittyvät yhä vaan ei-toivottuun suuntaan. Liigan huonoin katsojakeskiarvo on nyt vaihtunut Ykkösen pienimmäksi yleisöksi. Kaudella 2016 Inkkareiden pelejä seurasi keskimäärin alle 100 katsojaa ja joukkueen saldoksi muodostui nolla voittoa. Yksi Kouvolan uuden nousun elementtejä voisi hyvinkin olla pelien siirtäminen lähemmäs kaupungin keskustaa.

Kuva: Jari Turunen

Televisioinnin vaikutus katsojamäärään

Passivoiko Nelosen TV- ja nettilähetykset jenkkifutiksen ystävät kotisohvilleen? Menettävätkö seurat näin lipputuloja? Näin usein väitetään. Oikea vastaus tähän on, että ei passivoi. Kun liigan kaikkien ottelujen yleisökeskiarvo oli 586, oli lukema TV-otteluissa 513. Kun huomioidaan se, että Royalsin muhkeilla katsomoilla oli merkittävä rooli liigan yhteenlasketussa yleisökeskiarvossa ja se, että Vaasaan asti TV-kameroita ei saatu kuljetettua kaudella kertaakaan, ovat TV-otteluiden katsojamäärät itse asiassa suuremmat, kuin ei-TV-peleissä vastaavilla paikkakunnilla. Vaahteraliigan keskimääräinen yleisö ilman Vaasan Kaarlenkentän katsojamääriä on 494. Otteluiden välittäminen suorina valtakunnallisesti parantaa huikeasti amerikkalaisen jalkapallon yleistä näkyvyyttä. Se, mikä olisi jatkossa paras media tai kanava suorien ottelulähetysten välittämiseen, on ampiaispesä, jota en tässä yhteydessä sohaise.

Matka on vielä pitkä

Amerikkalaisen jalkapallon nousu varteenotettavaksi yleisön suosikkilajiksi kesän palloilulajien joukossa on vielä pitkä. Matka esimerkiksi potkupallon yleisömääriin on huikea. Veikkausliigan ottelukohtainen katsojakeskiarvo kaudella 2016 on elokuun lopun lukemilla 2443. Potkupallossa pääkaupungin joukkueet HJK sekä IFK dominoivat yleisökeskiarvojen tilastoja, mutta pienemmiltä paikkakunnilla esimerkiksi vaasalainen VPS on yltänyt tilastossa neljänneksi. Ero VPS:n yleisökeskiarvon ja Royalsin saavuttaman yleisömäärän välillä ei ole kohtuuttoman suuri. Potkupallo-ottelut ovat keränneet kaupungissa keskimäärin 2821 katsojaa ja jenkkifutiksen vastaava lukema on 1144. Jos vertailuun otetaan vaikkapa sarjojen kestosuosikit HJK ja Roosters, ovat lukemat rumemmat. HJK:n otteluita Sonera Stadionilla on seurannut tällä kaudella keskimäärin 4520 katsojaa ja Roostersin otteluita kymmenesosa tuosta. Jos jenkkifutis saisi medioissa näkyvyyttä suhteellisesti edes tuon yleisömäärien osoittaman markkinaosuuden osuuden, saattaisi lajiin kohdistuva kiinnostus jatkaa kasvuaan nykyistä paremmalla kulmakertoimella.

Kuva: Jari Turunen

Vaahteramalja uudelle areenalle?

Suomalainen jenkkifutiskausi huipentuu syksyisin Vaahteramaljaan. Liigan loppuottelu on pelattu kahta poikkeusta lukuun ottamatta aina Helsingissä. Vuosina 2009 ja 2010 ottelupaikkana oli ISS-Areena Vantaan Myyrmäessä. Suurimman yleisönsä suomalainen jenkkifutis keräsi vuoden 1991 Vaahteramaljaan, jolloin SAJL:n informaatioon perustuen paikalle saapui ”liki 10.000” katsojaa seuraamaan helsinkiläisen ECG:n mestaruusjuhlia. Tarkkoja Vaahteramaljan katsojalukuja ei julkisista tilastoista löydy vuoden 2012 takaisilta ajoilta.

Viimeisen viiden kauden päätteeksi finaaliottelu on koonnut Sonera Stadionille keskimäärin 2723 katsojaa. Kauden 2016 Vaahteramaljaa ja Kasmiria saapui syyssateessa seuraamaan ainoastaan 2674 innokkainta jenkkifutiksen ystävää. Katsojamäärässä ei ole ollut merkittävää vaihtelua ja vain kertaalleen viimeisen viiden vuoden aikana on ylletty yli 3000 lukemiin. Harvassa ovat tähän aiheeseen liittyvät tyytyväiset kannanotot, eikä niihin ole aihettakaan.

Aktiivinen keskustelu Vaahteramaljan pelaamispaikasta nousee aina esille loppuottelun lähestyessä. Keskustelua käydään pääosin Helsinki-keskeisen mallin oikeudenmukaisuudesta kilpailullisessa mielessä. Toinen keskustelu, vähän pienemmin äänenpainoin on käyty Vaahteraliigan katsojamäärien kasvattamisesta. Voisiko maljan siirtäminen pois Helsingistä nostaa liigan loppuottelun yleisösuosiota merkittävästi? Seinäjoki Crocodiles haki loppuottelun järjestelyoikeutta kaudelle 2012 sitä saamatta. Tuolloin Vaahteramaljassa Sonera Stadionilla pelasivat lopulta helsinkiläiset Roosters ja Wolverines ja ottelua seurasi paikan päällä 2552 katsojaa.

Wasa Royals on kertonut omassa keväällä 2016 julkaistussa visiossaan haluavansa loppuottelun pelipaikaksi Vaasan kaudelle 2017. Jos asiaa tarkastelee yleisöpotentiaalin perusteella, voidaan Vaasan hankkeelle nostaa monta peukkua lajipiireissä. Mikäli asia nousee päätöksentekoelimissä aktiiviseen tarkasteluun, saattaa innokkaita järjestäjäkandidaatteja löytyä useampiakin.

Pohjanmaa on juuri nyt suomalaisen jenkkifutiksen nopeimman kasvun kehto eikä sitä faktaa vaan voida ohittaa loppuottelun paikkaa jatkossa käsiteltäessä. Jos tavoitteena on kasvattaa lajin suosiota Vaahteramaljan yleisömäärää parantamalla, on löydettävä uusia keinoja. Yksi niistä on pelipaikan vaihtaminen ja motivoituneen ja näyttöhaluisen järjestäjäorganisaation uusien ideoiden hyödyntäminen. Toivottavasti tällaisia ilmaantuu tarjolle useampiakin.

Hyvää off-season kautta koko jefu-perheelle!

Kirjoituksessa esiintyvät yleisömäärät perustuvat SAJL:n virallisista tilastoista poimittuihin lukemiin kausilta 2014, 2015 ja 2016. Veikkausliigan katsojakeskiarvot on poimittu Kuntopuntari-blogista. Esimerkeissä käytetty liigan ottelulipun hinta 15€ on vain esimerkki ja vaihtelee paikkakunnittain. Mainittakoon myöskin, että kirjoittaja asuu ja vaikuttaa pääkaupunkiseudulla eikä omaa mitään subjektiivista syytä Pohjanmaan ilmiön hehkutukseen.

Kommentoi

  • Mitä se kertoo jefun nykytilasta, että aika monta seuraa on viime vuosina vain hiljentynyt ja hävinnyt?

  • Hyvä teksti. Mutta kuten kirjoittaja toteaa, se perustuu ilmoitettuihin yleisömääriin, ja niitä on Suomessa perinteisesti joka lajissa pumpattu enemmän tai vähemmän ilmaa. Siksi en todellakaan kannattaisi sitä että yleisömäärät vaikuttavat esim. Liigalisenssiin, koska liika keskiarvojen tuijottelu johtaa samanlaisiin vääristelyihin kuin Veikkausliigassa takavuosina.

    Laskelma edellä perustuu myös siihen että kaikki matsissa olleet ovat maksaneet lippunsa, eivätkä tulleet naamavipillä, ilmaislipulla, pelaajakortilla tms. sisään. Samaten myös ottelutapahtuman kulut vaihtelevat, mitä enemmän satsataan, sen enemmän rahaa myös menee.

  • Jenkkifutisseura vaatii ympärilleen riittävän suuren markkina-alueen ollakseen elinkelpoinen. Jos sitten vaikka katsotaan vaikka Sixtareita niin jos matseihin ei tule katsojia ei niitä edellytyksiä toiminnalle vaan ole pitkällä tähtäimellä. Kyllä yleisömäärät korreloi menestyksen ja jatkuvuuden kanssa.

  • Tilastoissa ilmoitettu katsojamäärä. Lipun ostaneiden määrä voi olla jotain muuta. Kausikortit, Yhteistyökumppanien liput, jäsenet yms, saavat vapaalippuja.
    @jefujefu Miten selität markiina- alueen esim lätkässä Rauman lukon osalta?

  • Rauman Lukon olemassaolon selittää tämä:

    ”Lukon toiminta on ollut tappiollista joka vuonna, ja sen ylläpito olisi mahdotonta ilman rikasta omistajaa, Contineo Oy-konsernia. Omistaja on kuitannut viiden vuoden aikana syntyneet yli 6,3 miljoonan euron tappiot tilinpäätöksessä plussalle laillisen konserniavustuksen avulla.”

    Ilman tätä järjestelyä Lukko ei pelaisi liigassa koska Rauman talousalue ei kykene elättämään liigan edellyttämän kulutason omaavaa jääkiekojoukkuetta.

  • Aika moni urheiluseura sekä Suomessa että muualla maailmassa tekee persnettoa todellisuudessa. Urheilu on keskimäärin aika huono bisnes. Toki rahoitusta aina pyritään järjestämään mahdollisimman paljon muualta kuin sen suurimman maksajan lompakosta.

    Jokereilla oli ennen KHL-seikkailuja melko tunnettu brändi ja tämän maan paras talousalue. Silti se tuotti joka vuosi käytännön tappiota, vaikka niitä rahoja miten vekslattiin areenan ynnä muiden kesken. Kärpät oli piristävä poikkeus selvästi positiivisella tuloksellaan.

    Jefussa ollaan taas aika kaukana siitä taloudesta mitä Liigassa eletään, joten vertaaminen lätkään ontuu aika monella. Edes Mestikseen ei voi verrata, koska sielläkin liikkuu budjetit yli miljoonassa jo useammallakin joukkueella. Toki Mestiksen markkinointia ja toteutusta voi ihan syystäkin kritisoida, mutta se ei taida kuulua Gridironille.

    Katoaviin seuroihin taitaa liittyä ikuinen ry-toiminnan ongelma: yleensä hommaa tehdään talkoovoimin, ja seurassa on muutama aktiivinen jamppa. Kun aktiiviset kaverit pistävät hanskat naulaan, ei kukaan olekaan jatkamassa toimintaa. Jatkuvuuden kannalta pitäisi saada vastuuta ja duunia jaettua mahdollisimman laajalle porukalle, jotta yhden tai kahden ihmisen vetäytyminen ei kaada koko toimintaa.

  • Hyvää analysointia ja pohdintaa. Entisenä lajiaktiivina seuraava perustuu tämän päivän osalta toki pelkästään mutu-tietoon. Vaikka harrastajien ja junioreiden määrät ovat olleet kasvussa, olen huolissani siitä, että vanhempien junioreiden toiminta on keskittynyt pelkästään muutamaan seuraan ja se aiheuttaa osaltaan tämän EU-pelaajien voimakkaan värväämisen tänne.

    Tämän kauden osalta haluaisin nostaa virtuaalihattuani erityisesti Mika Laurilan suuntaan joka on tehnyt liiton tiedottajana äärettömän suuren työn tiedotuksen suhteen. Myös muutamissa seuroissa on selvästi ymmärretty tiedotuksen merkitys. Mutta siinäkin kannattaa muistaa ettei määrä kuitenkaan korvaa laatua.

    Ja mitä tuohon Vaahteramaljan viemiseen pääkauounkiseudun ulkopuolelle tulee, niin kannatan ehdottomasti kokeilemaan. Totta kai siinä on omat haasteensa, mutta jos joku on valmis ne kohtaamaan, niin siitä vaan!

  • Hienoa että harrastajamäärät ovat kasvussa, mutta pitää muistaa että harrastajamäärät eivät automaattisesti muutu yleisömääriksi. Salibandy on tästä paras esimerkki, mutta myös Veikkausliigan yleisömäärien pitäisi olla isompia jos katsotaan jalkapallon harrastajamääriä.

  • Ihan hyvästä kasvustahan noi luvut kertovat. Otetaan vaikka Roosters. Vaikka kukaan ei voi olla tyytyväinen Roostersin katsojalukuihin niin jos ovat nostaneet parissa vuodessa noinkin reippaasti (358 -> 473) on kasvu oikean suuntaista. Jollain tavalla pääkaupunkiseudun jefu polkee paikallaan koska pelaajia saadaan alueen muiden vetovoimatekijöiden takia koko ajan multa paikkakunnilta etelään. Ilmeisesti ollaan laiskistuttu siinä missä maakunnissa ja muissa suuremmissa kaupungeissa joudutaan panostamaan seuratyön kokonaisuuteen.

  • kausikortti oli erittäin kohtuuhintainen 50€ incl jo ennen kautta selvä playoff matsi. Ihme että katsojaluku ei kohonnut isommaksi.

  • Juuri niin, on todellakin ihme miten pk-seudun katsojaluvut ovat maan matalimat. Roosters-Trojans välieräpeli on kauden surullisin suoritus yleisömäärän suhteen.

  • Tuo Lukon esimerkki kertoo sen, ettei aina ole kyse markkina-alueesta.

  • Olet oikeassa, mutta toi ei ole kestävä malli. Kun Kummisetä kyllästyy rahan työntämiseen seuralle (Salonoja/Espoo Blues), kaikki romahtaa. Nykyinen KHL on suuressa mittakaavassa samassa tilassa.

    Kyllä suomalaisen jefun elinkelpoisuuden edellytys on lajin yleisösuosion kasvattaminen pelipaikkakunnilla. Markkina-alueen ihmisten kiinnostus tuottaa uusia pelaajia, lipunostajia ja sponsoreita. Ja uskoisin, että pelaaminenkin on mielekkäämpää kun on osana jotain paikallisesti merkittävää ilmiötä.

    Ja kaikella kunnialla pikkupaikkakunnille, ikävä kyllä se on vaan niin että esimerkiksi Kiuruvesi, Laitila tai Lieto eivät vaan ole potentiaaliltaan riittävän suuria jenkkifutisjoukkueen elättämiseen.

  • Menee offtopiciksi, mutta Lukon osaltahan kyse ei ole kummisetätouhusta kuten Bluesilla tai Kupsilla, vaan aikanaan siellä seura (tai sen tukiry tms) on perustanut toiminnan rahoittamiseksi siivousfirman, joka on kasvanut yhdeksi Suomen suurimmista eli RTK.

  • Jos nyt ollaan tarkkoja niin ei seura (Lukko) ole perustanut yhtiötä eikä tuki ry:kään vaan tukiyhdistys on mennyt osakkaaksi RTK-palvelut yhtiöön.

    Konserniavustusten käyttäminen edellyttää toiminnan yhtiöittämitä. Rauman Lukko Oy on rekisteröity vuonna 2000. Amerikkalaisessa jalkapallossa ei ole Suomessa yhtään yhtiömuotoista seuraa enkä usko että lähivuosina tuleekaan. ”Kummisedät” sponsoroi toimintaa muilla keinoilla. Yksi tukimuoto on työpaikkojen tarjoaminen muilta paikkakunnilta siirtyville pelaajille jotain seuran päättäjää lähellä olevaan yhtiöön. Tällaisia järjestelyjä on käytössä nykyäänkin.

  • Ok, kiitos tarkennuksesta. Mutta ei muuta siis sitä että seuralle ei ole vain tullut jostain rahaa laji- tai seurarakkaudesta tyrkyttävää kummisetää, vaan hyvä nykytilanne johtuu siitä että aikanaan tehty hyviä päätöksiä.

  • Joo, mutta en sanoisi nykytilannetta hyväksi kun seura on tehnyt tappiota miljoonittain usean vuoden ajan. Jossain vaiheessa suurimpienkin ymmärtäjien hermot menee ja viimeistään silloin kun yrityksen (RTK/Contineo) ydinliiketoiminta ei tuotakaan riittävää tulosta urheilun tukemiseen.

    Toivottavasti Suomessa urheiluseurojen talkootyö säilyy verottomana toimintamallina. Jos tuosta luovutaan kuolee Suomalainen urheilujärjestelmä kolisten.

  • Näitä kummisetiä on ollu iät ja ajat. Esim. HJK taitaa olla jonkinlaisen kummisetä toiminnan alla välillisesti tai ei.

  • Lukon tapauksessa ymmärryksen loppuminen ei liene vaihtoehto, koska kyseinen yhtiö on alun perin perustettu tukemaan Raumalaista jääkiekkoilua. Alussa toki juniorikiekkoa, mutta myöhemmin sääntömuutoksella tuki siirtyi koskemaan myös edustusjoukkuetta. Nykyään erilaisten osakepääomakorotusten ja osakekauppojen myötä Raumalaiskiekkoilun tuki ry omistaa RTK/Contineo Oy: n eli käytännössä omistaja on Rauman Lukko. Tämä mahdollistaa sen, että Raumalla pelataan liigakiekkoa nyt ja myös tulevaisuudessa. RTK: n palvelun liikevaihto taisi olla viime vuonna n. 120 milj. ja on kasvanut n. 10% vuosi vauhtia. Ei taida olla rahat ihan just loppumassa, eikä sen enempää omistajan ymmärrys koetuksella….

  • Juuri näin. Ja tuo konserniavustushan on jo budjetoitu mukaan vuosittain Raumalla, eli täysi muusta suomiurheilusta poikkeava kuvio. Kiekkotoiminta on miinuksella mikä ei ole ideaalitilanne, mutta eipä sillä siis pahemmin ole väliä kun RTK ei ole ihan heti nurin menossa.

    Mutta offtopicista takaisin asiaan, suomijefussa ei taida kannata laskea sen varaan, että tulee kummisetiä tai perustetaan isoksi kasvavia firmoja joilla toiminta rahoitetaan eli rahan tultava muualta. Ottelutapahtumat varmasti jatkossakin ovat pieni osa tuloista koska pelejä on vähän ja lipputulot paljon pienempiä kuin tuo edellä laskeskeltu.

  • @Lugu -> ”Ja tuo konserniavustushan on jo budjetoitu mukaan vuosittain Raumalla”

    Täyttä tuubaa, et taida tietää budjetoinnista mitään… Ei joukkue/osakeyhtiö tee alijääjäistä budjettia. Ovat ryssineet tulo-meno tasapainonsa useamman vuoden ajan. Tuo malli tekee organisaation laiskaksi.

    Mitä taas tulee suomi-jefun budjetteihin niin kyllä lipputulot ovat aina olleet tärkeässä roolissa seurojen budjetissa. Yleisömäärillä on iso merkitys. Et todennäköisesti ole itse ollut mukana jefu-seuran taloudenpidossa ja suunnittelussa. Jos katsotaan Royalsin yleisömääriä niin lipputulojen osuus on merkittävä. Butchersilla taas rahaa täytyy kaapia muista lähteistä kun yleisöä ei kiinnosta.

  • @Kasööri, Lukolle on konserniavustusta budjetoitu vuosittain X-summa, viime tilikaudelta taisi olla 1,2milj €, mutta Lukko OY:n ”paremmasta” tuloksesta johtuen sitä käytettiin vain n. 800.000€. Tavoitteena Konsernilla on saada konserniavustus nollaan, epäilemättä ei onnistu ihan hetkessä..
    Parempi tulos johtui erinnäköisistä tapahtumista (pikkujoulut ym mitä seura järjestää), CHL ”menestyksestä”, yleisömäärän ylityksestä budjetoituun nähden sekä oheismyynnin parantumisesta.

    Sori off-topic.

  • Kyllä noita business malleja on muillakin seuroilla suomessa. HJK ja Sonera stadion on yksi esimerkki. Eli tukeehan jefuperhekin HJK toimintaa pelaamalla finaalin Soneralla.
    Seinäjoella SJK omistaa stadioninsa, josko se nyt tuottava toiminta vielä pitkään aikaan on.
    Vimpelin ja Koskenkorvan pesis joukkueet on vahvasti tuettu paikallisten yrittäjien toimesta.
    Hankalan hommasta tekee se, jos ei yritystoiminta ole kannattavaa, silloin tuki loppuu nopeasti

  • …kaikki johtaa takaisin yleisöön. Suosio paikallisen asiakaskunnan parissa on kestävän kehityksen polku jatkuvuuteen ja menestymiseen. Royals on tällä polulla.

  • Tottahan Royals on oikealla polulla, se nyt on selvä.
    Vaasassa muuten taisi yleisökeskiarvo tippua 2015 kaudesta 1205h/ottelu. Liiton tilastojen mukaa, toki sieltä puuttui kouvola ottelun katsojamäärä Vaasan osalta.

  • Vuoden 2015 osalta Royals itse kertoi yleisökeskiarvonsa nousseen viimeisen runkosarjapelin jälkeen yli tuhannen keskiarvoon. Tänä vuonna keskiarvo nousu yli tuhannen sadan. Keskiarvo on kasvussa mutta viime kauden ennätys Huskies-pelistä (1644) taisi jäädä saavuttamatta. Ja uskon että kyllä Royalsille on suuri merkitys kotimatseista saaduilla lipputuloilla. Huvittavaa seurata miten monet dissaavat lipputulojen merkityksen. Ovat Ilmeisesti sellaisista seuroista joissa lipputulot marginaalisia marginaalisen yleisömäärän takia.

  • Varmasti jos verrataan lätkässä Rauman Lukon katsojamääriä esimerkiksi HIFK:n katsojamääriin ja suhteutetaan ne kaupungin asukasmäärään niin näkee selkeästi kuinka suosittu Lukko on Raumalla. #tahdon markkinointikampanjan aikaan suuri osa tuntemistani raumalaisista kävi pelejä katsomassa, vaikka ei ennen ollut. Summa summarum jefuseurojen tulee ehdottomasti keskittää enemmän voimavarojaan pelitapahtumien ja oman joukkueen markkinointiin. Viestinnässä on jo tosi hyvä meininki. Muutamat vuodet on saanut lukea todella hyviä peliraportteja mm Turun tiedottajan Kari Toivosen kynästä, lisäksi ilmiöt kuten ysirivi ovat erittäin tervetullutta meininkiä jefufanien silmille. Sajl on tällä kaudella tehnyt parhaan mahdollisen sijoituksen ja Mika Laurilan työnjälkeä on ollut ilo seurata. Näillä sanoilla kannustan jokaista joukkuetta tekemään samoin kun liiga on tällä kaudella tehnyt ja uskon että tämä tulee näkymään seurojen katsojamäärissä sekä tilipussissa sitä kautta.

  • 2015 I-divari kauden aloittanut Royals-Indians ottelua seurasi ~400 henkilöä. Ottelua edelsi todella kova sademyrsky aina Kickoffiin asti. Tuosta 1205 laskelmasta puuttui siis yksi peli joka oli todella paljon alle keskiarvon.

    Tänä vuonna Royalssilla oli 3 sadepeliä ja katsojakeskiarvo nousi kuitenkin ~ 150 viime kauteen verrattuna. Siitä hatun nosto Vaasaan.

  • Sadepelin sekä vaasassa että soneralla nähneenä voin sanoa että parempi ottelutapahtuma oli vaasassa. Ei kysettäkään. Tavallaan ”valitettavasti” ja ei, en ole vaasalainen.

  • Miten muut seurat onnistuisivat kasvattamaan yleisömääriään…?

    Itse uskon että Helsingissä huonot lukemat johtuvat kentän sijainnista. Kun pelit aikoinaan siirrettiin Bollikselta Velolle, sakkasivat yleisömäärät. Pallokenttä oli sijainniltaan erinomainen helpon lähestyttävyytensä ansioista ja olihan noita parkkipaikkojankin runsaasti. Velo on ratkaisevat puoli kilometriä syrjässä ja velliperseisille stadilaisille se on liikaa, Wolvojen Braku taas on autoileville vaikea paikka parkkihaasteineen.

  • Ainoastaan yhdessa Vaasan kotipelissä satoi, ja se oli viimeinen kotipeli. Että pysytään totuudessa kuitenkin.

  • Kaikki Royalssin kotipelit paikanpäältä katsoneenani todettakoon että kahdessa satoi, Turku ja Tampere. Turkua vastaan ottelu keskeytettiin salamoiden vuoksi. Vantaata vastaan satoi kirjaimellisesti kickoffiin asti mutta peli pelattiin ok kelissä.

  • Jep, eli Vaasalle suvaitaan keskiarvosta alaspäin poikkeava ””home attendance” kun sataa ?! Muistelen että Vaasa hehkutteli kauden 2015 kotiotteluiden katsojakeskiarvoksi jotain 1200+.
    Menneellä, 2016 kaudella Vaasan kotikeskiarvo oli (tämän artikkelin mukaan) 1144.

    Johtopäätös : Vaasa (kaikesta hehkutuksesta huolimatta) oli yksi kauden 2016 pakittajista (?)

  • Olet Rotta väärässä kuten yleensä lausunnoissasi. Jos halua kuitenkin terästää muistiasi ja myöntää virheesi voit lukea Vaasan viimevuotisen hehkutuksen tästä: http://www.royals.fi/Jaguaarintalja-jai-Vaasaan

    Vaasa on vuoden 2016 jenkkifutisilmiö Suomessa.

  • Rotan logiikalla myös vaahteramalja oli yksi kauden 2016 pakittajista. Kannattaako siihen nyt erityisemmin tarttua vai yrittää kuitenkin päästä edes siihen mihin Vaasa on jo päässyt?

  • Muistelet kyllä jotain ihan omiasi. Käännetään asiaa vielä vaikka näinpäin, Vaasalla 3 ottelua (sovitaan nyt sitten vaikka auringonpaisteessa) yli 1300 katsojaa kun muilla jengeillä ei yhtään ottelua yli 1000 katsojaa (poislukien Seinäjoen välieräpelin ilmoitettu 1280). Otetaanko nämä pelit pois keskiarvosta ylöspäinpoikkeavana kun oli hyvä ilma? Tällöin Vaasan kauden katsojakeskiarvo olisi silti liigan ja jefun ykkönen lukemalla 779. Kyseessähän oli katsojakeskiarvo ja se kattaa kaikki runkosarjanpelit satoi tai paistoi eikö? Aiempien kirjoittajien pointti taisi olla että Vaasa sai katsojakeskiarvoa nostettua vaikka joutui pelaamaan muutaman ottelun huonossa kelissä poiketen ehkä menneisiin kausiin.

    Pitää taas kysyä että mitä Vaasan katsojakeskiarvon nousu on sinulta pois TheRat? Ei kukaan ole itkenyt mitään eritysikohtelua Royalssille. Eikö ole tärkeää että kaikilla katsojakeskiarvot nousevat? Vaikeaa saada lajia mihinkään medioihin mikäli se ei kiinnosta katsojia. Fakta on että Vaasassa on ollaan saatu jengiä sisään stadionille paremmin kuin muualla. Voit olla varma että Vaasassa ei iloita siitä että esim. Porvoossa, Vantaalla ja Helsingissä vedetään väkeä alle 500 hlöä per peli liigatasolla. Vai onko ongelma se että itse fanitat jotain joukkuetta jonka katsojakeskiarvo on matala ja olet kateellinen?

  • Ei vielä yhtään kommenttia, jossa olisi ideoita yleisömäärien kasvattamiseen. Toistaiseksi on kyseenalaistettu katsojien tuomat lipputulot ja itse katsojaluvut sekä keskusteltu säistä niin kuin suomalaiset yleensä. Vaasa, Turku ja Seinäjoki ovat kaikki omassa luokassaan katsomoiden suhteen onko asioita jotka yhdistävät näitä menestystarinoita.

  • Eiköhän se keino ole jo moneen kertaan sanottu. Yleisö tulee peliin, jos heillä on siihen syy. Esimerkiksi yhteisöllisyys ja/tai hyvä ottelutapahtuma. Mitä pienempi paikkakunta, sen helpompi ensiksi mainittu on saavuttaa.

  • Vaasan katsojakeskiarvo viime kaudella runkosarjassa oli 1005 (katsojamäärät per kotipeli 403, 838, 1644 ja 1133, otteluraporttien ja SAJL:n tilastojen mukaan). Eli kasvua tälle kaudelle oli, vaikka huomioisi välieräottelun viime vuodelta, joka mukaanlukien nostaa katsojakeskiarvon 1088:aan.

  • Niin kauan kun Vaasassa katsomoihin tulee enemmän väkeä sateessa, kuin meilkein kaikkialla muualla aurinkoisena päivänä, voidaan muualla katsoa peiliin.

  • Osuvasti sanottu

  • Huonoja kenttiä seurata jefua kentillä joissa juoksuradoista johtuen tapahtuma kaukana. Ei ainakaan huonosilmäinen tahdo nähdä kunnolla.

  • Kentillä tärkeintä se, että katsomot riittävän ylhäällä kokonaisuuden hahmottamiseksi. Oli sitten kyse juoksuradoista tai pyöräradasta (velo) aina on tietty parempi jos pääsee lähemmäs tilannetta.

  • Iltalehti kirjoittaa että Yle näyttää mestin lätkää 8 runkasarja peliä ja pudotuspelit. tv2 ja areenassa jokaiselta kierokselta 1 pelin. Pitäiskö miettiä että vaahtera näkyisi siellä? Uskoisin että kiinnostusta voisi olla jos kerta mestistä myös näyttäävät

  • Kun rahaa lasketaan, niin summaa ei voi suoraan laskea lipun hinta x katsojamäärä. Jefusta en tiedä, mutta Superpesis on julkaissut mielenkiintoisen tilaston jossa keskimääräinen lipputulo / katsoja luku on jotain välillä 2-6 euroa (aikuisten normaali lippu 12-15 euroa) ja oheismyynti 2-4 euroa / katsoja. Lukua laskee etenkin sponsoreille jaetut liput, mutta myös tuomarikorttilaiset, juniorit ja muut alennuslippulaiset ja kausarit. Noin keskimäärin neljäsosa budjetista katetaan lipputuloilla.

    Samaa on myös jääkiekkokatsomoissa. Pari vuotta sitten esim. Tampereen Ilveksen keskimääräinen lipputulo oli liigan heikoin 11 euroa / katsoja. Tuohon hintaan ei saa edes halvinta seisomapaikkalippua halliin.

  • Huomasin saman Iltasanomista. http://www.iltasanomat.fi/mestis/art-2000001259477.html
    Mestis saa siitä jopa rahaa, jonka jakaa seuroille. Pitäisi todella miettiä onko jefun tarpeellista jatkaa Nelosella?

  • Mitenhän aktiivisesti liitossa on ponnisteltu sen asian eteen että pelejä näytettäisi valtakanavilla? Veikkaan että riittää kun se kuukausipalkka kerran kuussa tupsahtaa tilille ja ollaan tyytyväisiä nykytilaan. Jos porukka pistettäisi provikkapalkalle jonkun hyvän mittarin kanssa niin voisi saada vähän liikettä. Nythän siellä on kuollutta painolastia 8kk vuodessa useamman kuukausipalkkasen verran.

  • Yksi syyRoostersin pieniin yleisömääriin saattaa olla aivan onneton väliaikatarjoilu. Puolet pelistä jonossa seistyäsi tulee kyllä mieleen, että ei sinne katsojia halutakkaan.

  • Ikävää jos Trojans on heikentymässä kaudelle 2017. Turkulaiset onnistuivat keräämään toiseksi suuren yleisömäärän katsomoonsa ja yleisöön panostavia seuroja tarvitaan. Huskeilla on tolla alueella ollut hyvä meininki jo pari vuotta. Roosters on taas panostuksiltaan siellä häntäpäässä ja ihan kaikkea ei voi tosiaankaan laittaa Velon kontolle.

  • Tämä onkin kovin media-uutinen Suomi-jefun saralla sitten 90-luvun ja kolmosen TeeDee Shown.
    http://www.vaahteraliiga.fi/kaikki-vaahteraliigan-ottelut-televisioidaan-kaudella-2017/

    Tottakai kovempi uutinen olisi ollut, jos Yle olisi ottanut jefun valikoimaansa mutta ehkä joskus sitten… Mielenkiintoista nähdä miten vaikuttaa seurojen katsojamääriin. Hienoa olisi jos seurat voisivat myydä kotiotteluihinsa 5 euron ottelukohtaisia ”kotikoodeja”.

  • SAJL:n kirjoitus pitää sisällään yhden munattoman messagen. Vaahteramalja pelataan edelleen Helsingissä ja Sonera Stadionilla eli ei uskallusta eikä innovaatiohalua. En tosin tiedä hakiko esim Vaasa maljaa virallisesti ?

  • Toivotaan todellakin ettei televisiointi vähennä liveyleisön määrää. Olen hiukka skeptinen, mutta toivottavasti väärässä, sen näkee sitten kauden jälkeen. Hienoa on se, että jos tämä nyt lisäisi ihmisten kiinnostusta lajiin. Toki Yle olisi ollut se paras vaihtoehto, mutta kuten täällä on aiemminkin todettu, ei sinne niin vain mennä. Silti: jefu on parasta paikanpäällä! Mutta Soneralle en kyllä enää lähde, pajon mukavempi katsoa kotisohvalta ;)

  • Mikä juttu tää on ja mikä on se suhden SAJL:n toimintaan?

    https://www.facebook.com/finnishflag/?hc_ref=PAGES_TIMELINE

    Muistissa on vielä, kun mm. koreakoulu-jefua yritettiin rakentaa sarjaksi Turun suunnalla niin SAJL puuttui asiaan ja meni muutama vuosi kun sitten perustettiin SAJL:n alainen sarja joka nykyisellään kyllä toimii mainiosti.

    Cheerleader-toimintahan irtautui joskus SAJL:sta ja on nykyään täysin omillaan toimiva urheilulaji. Onko nyt lippupallon kanssa tapahtumassa näin tai onko tämä SAJL:n kontrolloimaa toimintaa tai onko edessä Flägi-gate…?

  • En usko että on mitään suhdetta. ”FFL on itsenäisesti toimiva harrasteliiga, joka voi toimia yhteistyössä muiden urheiluliittojen kanssa.” Ei SAJL:llä ole mitään monopolia lippupallonkaan harrastamiseen. Toki SAJL voi asettaa SAJL:n sarjoissa lippupalloa pelaaville rajoituksia muiden organisaatioiden lippupallosarjoihin osallistumiselle.

  • Lippupallo on yksi SAJL:n viitan alla olevista lajeista. Rinnakkaisia organisaatioita saa varmaankin syntyä, mutta en pidä ihan olankohautuksen arvoisena juttuna sitä, että esim ECG ja Eagles, joiden nimi Flägin jutuissa mainitaan, saisivat ilman SAJL:n lupaa touhuta mukana ”kilpailevassa” sarjassa. Lippupallon nimeäminen ”Flägiksi” ei muuta tilannetta miillaiseksikaan.

  • eiköhän tämän liigan syntyminen ole tullut ihan siitä, että on porukkaa jotka haluavat pelata, mutta SAJL:llä ei ole resurseja (tai halukkuutta) järjestää tällaista sarjaa aikuispelaajille.
    muutamina vuosina on ollut yksi turnaus per vuosi, mutta sitkään ei nyt enää aikoihin.
    beachflägi sentään on ja pyörii ja se hieno asia,
    mutta eihän tämä ole keneltäkään (sajl) mitään pois niin kauan kuin heillä ei ole tarjota kilpailevaa vaihtoehtoa.

  • Tässä on samoja elementtejä kuin siinä aiemmassa korkeakoulusarjajupakassa. En usko että SAJL:n alaiset seurat voivat surutta heittäytyä Flägi-liigan jäseniksi ilman SAJL:n kannanottoa asiaan. Ihan sama onko liitolla tarjota kilpailevaa sarjaa tai ei, kyse on liiton alaisesta lajista joka nyt järjestäytymässä liiton ulkopuolelle.

    Mutta eiköhän liitto asiaan ota kantaa ellei kaikki kynnelle kykenevät ole siirtymässä Orlandon aurinkoon virkatehtävissään.

  • En mä näe tätä mitenkään poikkeavana vaikkapa salibandystä, missä on iät ja ajat ollut erilaisia liiton ulkopuolisia harrastesarjoja.

  • Tai sitten liitto ylihinnoitteli itsensä pihalle lippupallosta.. Paljonkohan tv-sopimus nostaa lisenssien hintaa ynnä muuta ja samaan aikaan laskee seurojen lipputuloja? Valottakaas joku asioista tietävä tuota kulupuolta.

  • FFL:n tarkoitus ei ole mitään muuta kuin kerätä kaveriporukoita kasaan ja pelailla harjoitusotteluita tai jotain satunnaisia turnauksia keskenään. Tämä on ns. piha Flägiä. Tarkoitus on pitää hiukan hauskaa Flägi futiksen parissa. Kaikki ovat sinne tervetulleita kuka tahansa liikkumisesta kiinnostunut. Ajattelimme että jonkun muotoinen viestintäpalvelu kuten facebook voisi viestittää eripuolille maata jonkun kaveriporukan intressistä pelailla tai järjestää jopa turnauksia lähialueen porukoille puhumattakaan yrityksien intresseistä pelailla jotain muuta lajia kuin tavallista futista tai lätkää. Kuka tahansa liitonjäsenseura voi tarjota Flägiä omille harrastajilleen, tuki-ihmisille tai faneilleen riippumatta siitä onko liiton jäsenseura vai ei.
    Tavoite olisi ensimmäisen vuoden jälkeen että saisimme kaksi eri divisioonaa perustuen ikään alle 40 v. ja yli 40 v.. Täytyy vaan aluksi saada kasaan kriittistä massaa. Samoin tarkoitus on tasoittaa osaamista ottelukohtaisesti jos porukan koko antaa mahdollisuuden jotta saadaan tasaväkisiä otteluita.
    Ei muuta kuin porukoita muodostamaan ja kentille pelaamaan. Ilmoita porukkasi facebookin kautta niin listaamme sen kaikkien nähtäväksi. Eiköhän keväällä saada jo joitain pelejä aikaiseksi. Terveisin Finnish Flägi League

  • …ja liiton virallista kantaa odottamaan…

  • Ei tässä tarvita kenenkään kantaa jos pelailla haluaa. FFL ei ole järjestäytynyt mitenkään. FFL pelkkä nimi ja facebook sivusto josta voi hakea vastustajia. Vähän sama asia jos sovit ja meet facebook kaverisi kanssa pelaa tennistä. Ja tää oli nyt mun viimeinen kommentti tähän asiaan. Ei muuta kun mukaan vaan !!!

  • Karri tuossa yllä jo kertoikin FFL:n puolesta meidän kantamme ja seuraava on pelkästään meikäläisen omaa mietintää tästä asiasta.

    Kun Karri ehdotti FFL:n ”perustamisesta” pari viikkoa, ehdotin hänelle, että joukkueissa sallittaisiin vain kaksi SAJL:n lisenssin kaudeksi 2017 lunastanutta ja näistäkin vain yksi voisi olla kentällä kerrallaan. Syy siihen ehdotukseeni oli se, että tosiaankin toivoisin, että lippupallo saisi uusia, sellaisia jotka eivät ole jenkkifutista aikaisemmin pelanneet, harrastajia. Ja kun joukossa on joukkueita joissa on vanhoja tekijöitä, on vaikea houkutella samaan sarjaan mukaan joukkueita jotka ovat vasta tutustuneet lippupalloon.

    Kohtalaisen pitkän kahdenkeskisen väännön jälkeen päätettiin sitten kuitenkin, että tämä toiminta on avointa kaikille, koska tärkeintä olis saada aktiivinen toiminta taas käyntiin. Olen vahvasti ja jo pitkään ollut sitä mieltä, että lippupallo on hieno laji jonka pariin pitäisi saada uusia aikuisharrastajiakin. Vähän samalla lailla kuin silloin kun jenkkifutista aloiteltiin Suomessa. meisthänä suurin osa oli pelannut jotain toista lajia ja siirtyi sitten jenkkifutikseen vasta aikuisiällä.

    Olen paraikaa kirjoittamassa kirjaa Roosterssien alkuajoista ja siihen taustatyötä tehdessäni olen useasti törmännyt siihen, että jenkkifutistakin alettiin pelaamaan kaveriporukoilla ilman, että toiminta olisi alussa kovinkaan organisoitua. Sitä ainakin itse, soisin tapahtuvan nyt tätäkin kautta lippupallon parissa.

    Olemme kuulemani mukaan olleet kyllä myös yhteydessä liittoon ennen liittokokousta ja tämä ajatuksemme on siellä seuroillekin jopa esitetty eikä siellä käsittääkseni tyrmätty tätä ajatustamme. Kuten tavoitteessamme lukee, ”toimimme yhteistyössä muiden lajiliittojen kanssa” ja todellakin toivomme myös sitä yhteistyössä. Tämänkin lajin parissa on nähty, jopa aivan viimeaikoina, mielestäni aivan turhaa eri leireihin jakautumista ja valtataistelua. Emme me halua FFL:n toiminnalla sellaista aiheuttaa.

    Kari Ketonen

  • Tässä kun olen seurannut muita keskusteluja, tulee väkisinkin mieleen että tuleeko tämän lajin kirvoittamat suuret tunteet kantautumaan katsomoihin asti…?
    Viime vuonna katsojia oli 24635…
    Oma veikkus on että tulevalla kaudella mennään kivasti yli 30 000 katsojan.
    Tarkka määrä 2017: 31 273 katsojaa.

    Lähimmäksi veikanneelle tarjoan pullakahvit Maljassa!

  • Katsojamäärien kasvattaminen edellyttää aktiivisia promootiotoimia sarjan seuroilta. Vaasa on toiminut erinomaisena moottorina katsomoiden kasvattamisessa ja samalla tiellä on ollut Huskies. Liigan katsojakeskiarvioiden murheenkryynit ovat Butchers ja Roosters. Jos näiden uusmaalaisten joukkueiden yleisömääriä ei onnistuta kasvattamaan, on tuo 30t määrän ylittäminen liian kova tavoite. Butchersin heikkoja katsojamääriä voi vielä jotenkin suvaita kaupungin pienuuden takia. Roosters ainoana pääkaupunkiseudun liigajoukkueena saa kuitenkin katsoa peiliin surkean katsojamääränsä johdosta.

  • Itse olen sitä mieltä, että katsojia saadaan mainonnan lisäksi lehtereille laskemalla lippujen hintaa. Jos lippu velolle maksaa yhtään yli 10€, niin katsojia ei vaan tule. Uskoisin seurojen tienaavankin enemmän jos lipun hinta on riittävän alhainen, mutta vastaavasti katsojia sitten tulee peleihin huomattavasti enemmän. Pieni lipun hinta saa myös nuo satunnaiskatsojat helpommin lähtemään peliin jos toiseenkin…

  • Komppaan Vaaaanhaa. Price point on 10€. Minä lopetin Roostersin peleissä käynnin jo useampi vuosi sitten kun lanseerasivat Velon aurinkokatsomoon nerokkaan ”pick-nick-katsomo” hinnan joka oli tuolloin 15€ kun samanaikaisesti pääkatsomo oli 10€.

  • Lippujen hinnan alentaminen varmaan muutamassa vuodessa nostaisi katsojien kokonaismäärää, mutta toisaalta taitaa noi otteluiden tuotot olla sen verran tarkasti budjetoitu entuudestaa tiukilla rahamäärillä, et jos tänä vuonna laskettais hintaa mutta ei saataiskaan nostettua yleisömäärää olis budjetissa. Käytännössä siis jos lippujen hinta on laskettu 15e ja oletettu kävijämäärä per peli on 400 kuudessa kotipelissä olis 36000, vastaava katsojamäärä 10e lipuilla 24000, joka vastaa käytännössä suoraan kahta europelaajaa. Toki lipputulot ei suoraan sellaisenaan kilahda kassaan, mutta joukkueiden budjeteissa todella tuntuvat rahamäärät kuitenkin.

  • Ja tälle vuodelle on muutenkin kysymysmerkkinä arki pelien vetävyys? Onko mökkikansa katsomossa vai töissä?
    En tiedä miten viime kauden arki pelit vaikuttivat lipputuloihin mutta tämä tieto kyllä kiinnostaa

  • 24 tonnilla saa jenkit

  • että katsojamäärät tippuu. Ja siihen on kaksi syytä eli arkipelien lisääntyminen ja se, että pelit on nähtävissä Ruutu+:ssasta. Itsellä on Ruutu käytössä ja katson aina vieraspelit sieltä, mutta tulevalla kaudella saatan jättää lähtemättä lähialueiden peleihin kun on helpompi katsoa Ruudusta. Saattaa joku muukin ajatella samoin, vaikka jefu onkin parasta paikanpäällä.

  • Juuri tuon televisioinnin takia lippujen hintoja kannattaisi laskea hiukan sekä pyrkiä tekemään pelistä tapahtuma… Vaasa on tässä näyttänyt hyvää mallia ja katsojia näyttää riittävän. En usko Vaasan saavan tuollaisia katsojalukuja, jos lipun hinta olisi korkeampi. Yksittäisen pelin taitaa saada tilattua Ruudun palvelusta aika lähelle 15€ hintaan, joten lipusta ei kannata pyytää samaa…

  • Kannattaisi todellakin panostaa tapahtumaan ja sen visuaalisuuteen. Ja sopia kuvausyhtiön kanssa kuvaussuunnista. Ei siis aina kamerat kohti sitä tyhjempää katsomoa. Jos TV:stä näkisi hyvää tapahtumameininkiä saataisi joku innostua katsomoon.

    Ja chreerleaderit liigaktiteeriksi juuri yllä olevan perustein.

  • Kuvaussuunnasta ei monessa paikassa pysty juuri nouvottelemaan, paikat ovat sellaisia että nosturia ei saa joka paikkaan tai sitä korkeaa rakennetta mistä kuvata ei ole. Joukkueille tärkeintä olisi tavalla tai toisella saada myös ne ruudun katsojat seuraamaan edes muutaman lähialueen pelin paikan päällä. Muutama paikkakunta toki vetää hyvin yleisöä, mutta esimerkiksi velon tyhjälle katsomolle olisi saatava muutosta parempaan…

  • Kyllä tapahtuman visuaalisuus, äänimaailma ja siellä viihtyvyys on yksi oleellisia asia, mikä pitää ihmiset katsomossa. Toinen iso asia on pelin taso, ei niinkään kotiseuran menestyminen. Jos tapahtuma pelin ympärillä on kunnossa ja itse peli on kuraa niin en menis maksamaan matsista edes 5 euroa. Jos peli on viihdyttävää/jännittävää ja muut toimii niin ehdottomasta myös 15 maksu on käypä hinta.

  • Pelin tason osalta olen kanssasi täysin samaa mieltä, nyt kun mennään jokaisen pelin televisiointiin niin tuotteen pitää olla kunnossa. Tulevan kauden suhteen olen edelleen varovaisen toiveikas, että 90-0 pelejä ei tule ja pelit ovat tasoltaan hyviä. 15€ on silti mielestäni perus jufun katsojalle liikaa, jos lippu on 10€ ja lapset/opiskelijat/eläkeläiset/varusmiehet 5€, niin uskon rahallisen lopputuloksen olevan vähintään sama. Yksi helppo asia joka toisi tapahtumaan lisäarvoa olisi kunnon otteluohjemat, niissä joukkueiden rosterit, sponsdien mainokset ja lyhyet säännöt lajista. Jos joukkueet tämän suhteen yhdistäisivät voimansa ja vaikka sama firma tekisi kaikkiin peleihin otteluohjelmat niin uskoisin homman olevan hyvällä mallilla. Firmalla olisi sponssit, logot yms käytössä ja rosteria vain joutuisi päivittämään pelien mukaan…

  • Jos ruvetaan taas erikseen Roostersin pelissä kinuamaan 2e pelaajaluettelosta niin on kumma. Nyt kahtena vuotena ei ole se 15 euroa riittänyt vaan on pitänyt pulittaa 17 jos on halunnut vielä sen listan mukaan luukulta.

  • Itse ajattelin, että ohjema kuuluisi ihan lipun hintaan… Jos yleisöä saadaan enemmän, niin samalla kasvaa myös kahvin ja makkaran myynti… Näin rahallinen lopputulos on varmasti ainakin sama kuin kalliilla lipulla ja vähäisellä katsojamäärällä…

  • Mitäs jos järjestävä taho ei saa makkara yms. oheismyyntiä itselleen? Sonera.

  • Jos kaudella 2017 haluaa seurata Vaahteraliigan amerikkalaista jalkapalloa pelinä, kannattaa se tehdä television kautta. Hidastukset antavat paremman kokonaiskuvan tapahtumista ja pääsääntöisesti selostajatkin auttavat jos eivät liiaksi viisastele ja snobbaile hienouksilla.

    Jos haluaa osallistua elämykselliseen jefu-tapahtumaan, on paikka sellaisen seuran ottelukatsomossa, jossa tapahtumaan panostetaan. Hyvä tapahtuma rakentuu sen tasokkaan pelin ympärille, mutta vaatii onnistuakseen audiovisuaalisia elämyksiä ja impulsseja, hyvä puffetin ja viihtyisän katsomomiljöön. Monille elämys syntyy siitä että voi katsomossa vaihtaa ajatuksia saman henkisten jefu-fanien kanssa.

    Roosters on pilannut oman maineensa jefukansan keskuudessa noiden idioottimaisten rahastusideoittensa ansioista (picknick-katsomo, maksulliset käsiohjelmat). Velodromilla kun menet aurinkokatsomoon etkä OSTA itsellesi käsiohjelmaa etkä kuule sanaakaan varjokatsomon selostuksesta olet täysin omassa maailmassa, seuraat vierasjoukkueen vaihtoaitiomeininkiä etkä koe todellakaan olevasi Roostersin järjestämässä yleisötapahtumassa.

  • Malja on eri asia jos järjestäjänä on liitto eikä yksittäinen seura… Puhun nyt vain puhtaasti seuran järjestämistä kotipeleistään!

  • Katsojamääriltä Roosters ja Butchers liigan murheenkryynit..
    1. Roosters pelannut paljon viikolla.
    2. Butchersissa kokeiltiin torstai-illan ottelua ja heidän kotiotteluitaan tullut kahden vuoden aikana eniten ruudusta.

    Tältä pohjalta katsojaluvut tulevat tippumaan joka paikkakunnalla ja seurojen lippumyyntiä ei kompensoi tv-tulot.

  • 1. Roosters ei panosta lainkaan ottelutapahtumaan
    2. Butchersin katsojamäärät olleet aina pienet
    3. Viime kaudella TV-ottelut EIVÄT tiputtaneet katsojakeskiarvoja
    4. Mitkä TV-tulot ???

  • TV-tulot… Kyllä mä näistä tarroista maksoin…

  • Televisiointi ei ole tiputtanut noiden joukkueiden katsojalukuja… Viikolla tai viikonloppuna, tv peli tai ei tv peli, niin noiden joukkueiden peleissä ei juuri katsojia käy. Fakta vain on, että wolverines vetää helsingissä enemmän yleisöä kuin roosters ja siihen syy löytyy joukkueista…

    Paljonkos tv-tuloja joukkueet sitten saavat??

  • Hei Vaaaanha, faktisesti Wolverines-otteluissa ei kyllä ole ollut Spagettimaljaa lukuun ottamatta enempää yleisöä kuin Roostersilla – ikävä kyllä (Roosters ka 473, Wolvot 321). Mutta tunnelma Brakulla on 200-300 yleisölläkin taattu ja jotain ihan toista kuin kuolleella Velolla. Illuusio suuremmasta määrästä saattaa syntyä nimenomaan tuosta tunnelmasta.

  • Sanotaan sitten lähes yhtä paljon… Nuo ovat joukkueen ilmoituksiin perustuvia lukuja ja en oikein paikalla olleena usko tuohon 473 keskiarvoon… Mutta oli miten oli, aika vähän yleisöä ja onneton tapahtuma velolla on…

  • Niin tai onko TVn kautta matseja katselevien lukuja ilmoitettu. Onko sadoissa vai tuhansissa. Hyöty versus haitat. Seurat eivät saa lipputuloja, seurat maksavat TV näkyvyyden ja TV ottaa mainostulot.

  • Taisi olla 1300-1500 katselijaa per peli keskiarvoltaan

  • Älä puhu Ptä. Nelonen eikä liitto ole ikinä antanut noita lukemia ulos. Toi on ihan puhdas umpimähkään heitto sinulta. Juuri noin tämän palstan ”faktat” syntyy. Ei tarvitse kuin yksi komppaava ”mäkin kuulin tota luokkaa” niin toistettava vale on valmis.

    Mitä jos istutaan rauhassa ja katsotaan miten tämän kesän televisiointi vaikuttaa katsojakeskiarvoihin? Itse uskon kunhan kelit ovat hyvät ja joukkueet pääosin samalla sivulla tasollisesti tulee liiga kiinnostamaan enemmän.

  • En ole minäkään nähnyt mitään ilmoitusta katsojaluvuista ja eikä sitä edes suoraan pysty mittaamaan. Nelonen voi varmaan antaa tiedon monta katsoi livenä lähetystä, mutta tuohan ei kerro katsojalukuja. Tiedän monta, jotka kokoontuvat katsomaan peliä yhden luo jolla on tunnukset ja jälkilähetystä voi samoilla tunnuksilla katsoa useampi samaan aikaan. Tuo 1300-1500 taitaa olla lähinnä oma arvaus castrolta.

    ”Niin tai onko TVn kautta matseja katselevien lukuja ilmoitettu. Onko sadoissa vai tuhansissa. Hyöty versus haitat. Seurat eivät saa lipputuloja, seurat maksavat TV näkyvyyden ja TV ottaa mainostulot.”

    Ja tätä vastaajan kommenttia en oikein ymmärrä kokonaisuudessaan? Viesti on todin kirjoitettu kolmelta yöllä, joten kirjoittaja on voinut olla myös liikuttuneessa tilassa. Mutta jos et ole ollut, niin voitko avata hiukan lisää?

  • Vähän off-topic, mutta kuitenkin. Naisten jefusta kun ei täällä paljoa kirjoitella. Wolvoilla oli eilen lauantaina kv-harjoitusottelu brittiläistä joukkuetta vastaan. Peli pelattiin alkaen 08.00 ja britit taisi voittaa 34-14.

    Odotin itse vähän enemmän huomiota asialle kun kyseessä oli kansainvälinen kohtaaminen. Lupauksissa oli ainakin ajantaisainen twitter-seuranta, mutta lopulta ainoa tulosviesti oli brittien ottelunjälkeinen kiitosviesti. Matsia yritettiin myös striimata ja facesta löytyikin poikittain oleva fiidi josta näkyi jotain. Taustalla kuului kuvaajien keskustelu, mutta ei sanaakaan tilenteista ja tuloksesta.

    Upeaa, että tällainen kansainvälinen peli järjestettiin keskellä talvea. Siitä propsit Wolvolle. Pettymys oli pelin hyödyntäminen lajipromootiona. Edelleen tätä kirjoittaessani Wolvot ei ole julkaissut itse tulosta. En halua nyt dissata millään tavalla vaan haluaisin, että näista saataisiin lajille paras hyöty.. ja kiitos vielä kerran että tällaisen järjestitte.

  • Täällä oli tulos julkaistu mutta samaa mieltä, että olisi voinut olla hieman enemmän hypeä tämän osalta.

    https://www.facebook.com/wolverinesladies/?fref=ts

  • Liitonko olisi pitänyt striimata ottelu? Se mitä fiidistä näkyy, ei pelin taso päätä huimaa.

  • Ei tähän tarvi liittoa sotkea mukaan… Mutta kyse oli hyvästä promootiotilaisuudesta ja medianäkyvyyden mahdollisuudesta. Ja minimissään tulostiedoitus kohtuullisen ajantasaisena. Trojans voisi opettaa muille miten uutisen saa ylen teksti-tv:lle.

  • Pahoitin mieleni siitä että:
    – ottelu pelattiin aamulla klo 8
    – kuvaus oli huono
    – Wolvot ei tehnyt promootiota
    – naisfutiksen esillä olo medioissa on parempaa kuin pelin taso
    – naisfutiksen puolesta että tekemistä aliarvostetaan

    Ei vaan hienoa että tällainen matsi oli ja varmaan otteluaika oli ainoa mitä sisähallista Helsingistä oli saatavilla. Pr jne:hän on tunnetusti kiinni tekijöistä ja Wolvojen organisaatio minusta tällä alueella on ylempää keskiluokkaa vähintään.

  • ”Pahoitin mieleni siitä että:”

    Ottelu pelattiin aamulla klo 8
    – tämä oli varmasti kiinni tarjolla olevista kenttäajoista. Ei kuitenkaan mikään mahdoton asia
    Kuvaus oli huono
    – kiitos että kuvattiin. Olisi kuitenkin voinut kurkistaa miltä näyttää facessa ja kääntää kamera oikein päin. Mahdotonta ei olisi ollut kans peliä ymmärtävän ja puhetaitoisen henkilön läsnäolo kertomassa vaikka minimissään pistetilanteesta. Pienellä vaivalla paranee huikeasti.
    Wolvot ei tehnyt promootiota
    – taisi olla Wolvojen somessa muutama ilmoitus asiasta joihin itse heräsin mutta esim Wolvojen netin etusivulle netissä ei huomioitu. Tämäkin pienellä hienosäädöllä ammattimaisemmaksi ja pyytämällä SAJL olisi varmaan laittanut pienen ennakon omille sivuilleen.
    Naisfutiksen esillä olo medioissa on parempaa kuin pelin taso
    – No comments, ei se ole tarpeeksi esillä kuten ei äijienkään jefu
    Naisfutiksen puolesta että tekemistä aliarvostetaan
    – Tästä vähän eri mieltä. Arvostus on nousussa mutta realismia pitää olla odotuksissa. Vrt esim jääkiekko.

    Itse petyin tulostiedotukseen. Lupasivat, että twitterissä olisi jotain, mutta ei ollut kuin yksi maininta englantilaisten touchdownista. Sitten ei mitään. Riittävää olisi ollut kvarteri-kohtainen tilannepäivitys. Teksti-tv olisi ihan varmasti julkaissut tuloksen jos olisi saanut tiedon pelistä. Tulostiedoitus on hoidettavissa todella pienellä lisäpanoksella kun vaan on YKSI ihminen jolla motivaatio hoitaa trafiikkia. Itse löysin tuloksen vasta brittien viestitä ja Wolvot itse heräsivät asiaan vasta iltaseitsemältä.

    Mutta eipä huomioinut SAJL-sivustokaan matsia millään tavalla. Tämä offseason aika on vaan sellaista, että lajifaneille voi tarjoilla materiaalia loputtomasti eikä kukaan siitä kyllästy.

    Todella pieniä juttuja joita parantamalla asiat näyttäisivät PALJON tasokkaammilta. Niin kovasti haluaisi, että kaikki olisi paremmin ja että kaikkea olisi enemmän…

  • ”Mutta eipä huomioinut SAJL-sivustokaan matsia millään tavalla. Tämä offseason aika on vaan sellaista, että lajifaneille voi tarjoilla materiaalia loputtomasti eikä kukaan siitä kyllästy.”

    Höpöhöpö. Liiton facessa oli vuorokautta aikaisemmin juttu.

  • Ei harranjumala SAJL !!!

    Nyt hävettää…
    https://www.facebook.com/amerikkalainenjalkapallo/videos/10155150994429124/

    NFL starat Suomessa ekaa kertaa ja te saitte paikalle yhden lehtimiehen ja siivoojan!

    Voi nyt tsiisus!

  • Heh. Oli kyl aika hauskan näköset noi tyhjät paikat. :D

  • NFL pelaajat suomessa ja liiton palkattu tiedottaja lomalla…

  • Surullinen kokonaisukuva ja taisi noita NFL-starojakin turhauttaa. Luulin, että kerrakin jefu saa näkyvyyttä medioissa…Onneksi nuo ovat menossa HIFK:n peliin jossa media todennäköisesti bongaa heidät uutisiin.

  • ei voi olla totta….

  • Se viimeinen 1min30s kruunasi koko setin!! Jos ette kehtaa katsoa koko lehdistötilaisuutta niin katsokaa ainakin se viimeinen puolitoistaminuuttinen! Suosittelen!

    Jarski

  • AFWB press conference Finland…. No words…

  • Tätä on hehkutettu aika paljon toivottavasti onnistuisi, että tulis jatkoa.
    Resussipulaa taitaa olla

  • No onhan tuossa ollut Barkevious Mingollakin pikkuisen erilainen tunnelma median edessä verrattuna vaikka Bostonin Superbowl paraatiin…
    http://boston.cbslocal.com/photo-galleries/2017/02/07/patriots-super-bowl-parade-photos/

    Myötähäpeä on suuri kun katsoo tuon pressitallenteen ja kiitos Jarski, viimeinen minuutti todellakin kruunaa kaiken – Hyvä Suomi = Good Finland

  • Voi morjesta. Good Finland – Hyvä Suomi. Finland is Suomi in Finnish. Miten meni noin niinku omasta mielestä….

  • Tuollaisten perinteisten pönöttävien pressien aika on ohitse digiaikakaudella. Uskon, että NFL-starat kyllä saavat mediahuomionsa siellä missä pitääkin, eli eri tapahtumissa fanien ja harrastajien parissa ja toimittajat haluavat skuuppinsa ihan eri tavalla kuin pöydän takaa mikrofoonin äärestä.

  • Urheilutoimittajat on kaikki Lahdessa. Siellä on niitä paljon enemmän kiinnostavia aiheita.

    http://www.iltasanomat.fi/maastohiihto/art-2000005099042.html

    http://www.iltasanomat.fi/maastohiihto/art-2000005098643.html

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>

Butchers

Crocodiles

Huskies

Indians

Jaguaarit

Roosters

Royals

Saints

Steelers

TAFT

Trojans

Vaahteraliiga

Wolverines

Twitter

Yhteisö

Twitter