Helsinki 69ersin vierasotteluiden sarja sai arvoisensa päätöksen, kun joukkue marssi päätösneljänneksellä isäntiensä yli Porissa. Kotijoukkue taisteli raivokkaasti pitäen mm. joukkueen ykköslaituri Tony Sandhun loukkaantumisesta huolimatta tilanteen pitkään tasaisena, mutta lopussa hieman ailahtelevasti ottelun aloittanut helsinkiläisryhmä meni menojaan. Loppulukemat kirjattiin sunnuntai-iltana 13-32, joka tarkoittaa 69ersille kotietua ainakin tulevaan välierään. Sandhu loukkasi ottelussa pohjeluunsa ja joutuu leikkaukseen. Tehokkaan pelimiehen kausi on siis ohi harmittavasti juuri ennen pudotuspelejä.

Vierasjoukkue aloitti Porissa ennakkoluulottomasti: vaikka porilaisten hyökkäys väläytteli vaarallisuuttaan, ei puolustus murtunut. Maalinteon aloittanut 69ers päästi väkevästi pelanneen isäntäjoukkueen johtoasemaan, mutta ei missään vaiheessa lopulliselle karkumatkalle. Ei edes, vaikka 69ers kärsi pitkin ottelua pallonmenetyksistä tärkeissä paikoissa, mm. aivan vastustajan maalialueen tuntumassa hyökkäysvuorollaan, sekä potkunpalautuksessa puolestaan oman maalialueensa tuntumassa. Ykköstykkinä 69ersilla nähtiin totuttuun tapaan äärimmäisen nopea Charles McCrea.

Helsinkiläiset kärsivät siis virheistä vuoroin kummallakin puolen palloa, mutta kentälle kulloinkin marssiva yksikkö näytti tämän seurauksena vain entistä sisuuntuneemmalta: puolustus teki tarvittavat taklaukset kylmän eleettömästi ja hyökkäys kykeni ottelun alkupuolella vastaamaan iskujen vaihtoon tasatahdissa isäntien kanssa. Puoliajan lähestyessä 69ers näytti saavan koneensa käyntiin ja lähtikin tauon viettoon 13-20 -johtoasemassa.

Toisella puoliajalla nähtiin puolin ja toisin laadukasta, nopeatempoista jalkapalloa, eikä loppulukemista kannatakaan tehdä mitään sen suurempia johtopäätöksiä: isännät olivat nimittäin pakotettuja takaa-ajoon, mikä ajan huvetessa tiimalasista johti yhä useampiin pitkiin heittoyrityksiin. Marquette ”Q” Floydin aiemmin ottelussa omalla maalialueella poimima huipputärkeä syötönkatko saikin ottelun loppua kohden jatkumoa, kun 69ersin Henri Kasurinen kurotti kätensä syötön väliin, josta Jukka Finnillä oli helppo työ kopata pallo syliinsä. Sekä hyökkäyksessä että puolustuksessa tällä kaudella kunnostautunut Jani Pulkkinen puolestaan poimi hetkeä myöhemmin pitkän syötön vastustajan laitahyökkääjän näppien edestä. Kun 69ers-hyökkäys vielä oli saanut koneensa käyntiin erityisesti viimeisellä neljänneksellä, tiesi tämä lopun alkua isännille.

Bears sai ajoittain peliään toimimaan, mutta pelin lähestyessä loppuaan isäntien pelaajien vähyys alkoi jo näkyä väsymyksenä ja pieninä vammoina. Bearsin parhaimmistoa sunnuntaina olivat loukkaantunut Sandhu sekä toinen laituri Aleksi Nummelin. Puolustuksessa joukkueen ykkösnimi oli odotetusti David Howard.

Ottelu oli molemmille joukkueille ns. välierään valmistelevana erittäin hyvä muistutus siitä, miten herkkä laji loppujen lopuksi on kyseessä: kriittisissä paikoissa tapahtuneet virheet kostautuivat pallonmenetyksinä, jotka erityisesti kovan uurastamisen päätteeksi vaativat pelaajilta henkistä kanttia koota itsensä ja löytää taistelutahto. Divarin tasaisessa kärkinelikossa yksikin pallonmenetys voi olla se ratkaiseva.

Runkosarjan päätösottelu muutti sarjatilannetta vielä merkittävästi. Alkukaudesta kompuroinut, mutta sittemmin huimaan loppukiriin yltänyt 69ers varmisti voiton myötä runkosarjan kakkostilan ja siten välieräottelu Nokia Ghosthuntersia vastaan pelataan Helsingissä. Bears puolestaan varmisteli runkosarjan voiton jo viime kierroksella ja ennakkoon spekuloitiinkin, minkälaisella motivaatiolla ja kokoonpanolla se otteluun lähtee. Myös 69ersin halua voittaa ottelu kyseenalaistettiin viittauksilla Velodromin tekonurmen huonoon laatuun. Ennakkoasetelmista huolimatta joukkueet tarjosivat katsojille kuitenkin tasokkaan, jännittävän ottelun ja osoittivat, ettei minkäänlainen taktikointi voiton kustannuksella kuulu suomalaiseen urheiluun.

Molemmat joukkueet jatkavat ensi viikonlopun pudotuspeleihin. On hyvinkin mahdollista, että joukkueet kohtaavat uudelleen 18.8. pelattavassa Spagettimaljassa.

Lue myös

• Bearsin otteluraportti

Päätöskierroksella vastakkain ovat divarin paras hyökkäys ja puolustus.

1 242 jaardia. 14 touchdownia. Jos kyseessä olisi nousijajoukkueen hyökkäyksen kokonaissaldo kauden jälkeen, olisi joukkue varmasti ylittänyt odotukset. Kyse on kuitenkin jostain aivan muusta. Lukemat ovat nimittäin Helsinki 69ersin Charles McCrean kauden aikana latomat juoksujaardit ja touchdownit. Mikä parasta, mieheltä on lupa odottaa vielä lisää.

Helsinkiläisten hyökkäyksen keihäänkärkenä toimineen McCrean lukemat ovat huikeat ja sama laulu jatkuu kautta linjan, kun tarkastellaan 69ersin tulivoimaa kauden aikana: 412 tehtyä pistettä yhdeksän ottelun aikana, eli n. 45.8 per ottelu.

Sunnuntaina tämä koneisto laitetaan todellisen koetuksen eteen, kun vastaan asettuu runkosarjan voiton jo edellisellä kierroksella varmistanut Pori Bears. Mikäli samaista päästettyjen ja tehtyjen maalien lukumäärää tuijotetaan, on Pori Bearsilla marssittaa kentälle sarjan tehokkain puolustus: vain kahdesti sitä vastaan on tehty yli 20 pistettä, useimmiten kuitenkin alle 10 – tarkalleen ottaen keskiarvo on 9.7 per ottelu.

Ennakkoon ajatellen ottelun merkitys on Porille vähäinen, mutta kumpikaan joukkue ei varmasti halua lähteä pudotuspeleihin tappio allaan. 69ersilla panoksena on vielä kotietu, mutta joukkue on vieraskiertueellaan antanut kovia näyttöjä iskukyvystään myös tien päällä. Näin ollen molemmilla puolin kenttää valmentajat ovat peluutuksen suhteen haastavan tehtävän edessä: avainpelaajien lepuutus on varmasti yksi ottelun teemoja, mutta toisaalta yksikään itseään kunnioittava joukkue ei halua lähteä otteluita häviämään (pl. Olympialaisten sulkapallossa).

Molemmat joukkueet ovat vahvistuneet oleellisesti sitten viime kohtaamisen, jolloin Bears oli Helsingissä parempi lukemin 24-36. Helsinki 69ersin Donnie Avant on tuonut joukkueen hyökkäykseen kaivattua monipuolisuutta heittopelin virkistymisen myötä: viidessä ottelussa Avant on napannut 15 koppia 419 jaardin ja viiden touchdownin edestä. Miehen mukaan tulo on myös avannut väyliä muulle laitahyökkääjäosastolle, joka on nostanut tasoaan kautta linjan: mm. kahdella touchdownillaan nuijanukutuksen Indiansille antanut Harry Tauro, sekä tietysti tasaisen varmasti esiintynyt Jani Pulkkinen.

Pahasti vajaamiehisenä kesäkuun Bears-otteluun lähtenyt 69ers on saanut rivinsä kasaan kauden loppua kohden, mikä on näkynyt erityisesti puolustuksen varmana työskentelynä. Sunnuntaina 69ers pystyy jälleen marssittamaan kentälle avausmiehistönsä, sekä tarpeen vaatiessa antamaan laajalti lepoaikaa pelaajille.

Jos on 69ers vahvistunut huomattavasti, niin sitä on myös sunnuntain isännät: kesäkuun loppupuolella kohuvahvistus David Howard liittyi porilaisten vahvuuteen ja siitä lähtien mies onkin viihtynyt yhtä poikkeusta lukuun ottamatta joukkueen (ottelukohtaisen) taklaustilaston ykkösenä. Pelkästään yhteen mieheen ei Bearsin puolustus kuitenkaan nojaa, vaan joukkue on tullut tunnetuksi erittäin fyysisenä, kovaa taklaavana yksikkönä.

Sunnuntaina luvassa on siis – kenties ennennäkemätön – hyökkäyksen ja puolustuksen taistelu, jossa molemmilla joukkueilla on varmasti enemmän kuin tarpeeksi panosta.

Kickoff Porin Urheilukeskuksessa sunnuntaina 5.8 klo 16.00.